Carl Gustaf Wrangel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Carl Gustaf Wrangel vuonna 1662

Carl Gustaf Wrangel (23. joulukuuta 16135. heinäkuuta 1676) oli ruotsalainen marsalkka. Hän oli baltiansaksalaista sukua. Myös hänen isänsä Herman Wrangel oli Ruotsin marsalkka ja Liivinmaan kenraalikuvernööri 1643.

Carl Gustaf Wrangel syntyi lähellä Uppsalaa ja kunnostautui 20-vuotiaana ratsuväenkapteenina kolmikymmenvuotisessa sodassa (1618–1648) katolista liigaa vastaan. Kolme vuotta myöhemmin hän oli eversti ja 1638 kenraalimajuri, sotien edelleen Saksassa. Vuoden 1644 sotaretkellä hän komensi laivastoa ja löi tanskalaiset Fehmarnin lähellä 23. lokakuuta.

Vuonna 1646 sodan edelleen jatkuessa hän palasi Saksaan marsalkkana ja seurasi Lennart Torstenssonia Ruotsin joukkojen ylipäällikkönä. Tämä aseman hän piti kolmikymmenvuotisen sodan viimeiset kolme vuotta, joina Wrangelin ja Henri Turennen johtamat ruotsalaiset ja ranskalaiset joukot taistelivat Baijerissa ja Württembergissä. Sodan päätyttyä 1648 hänestä tuli Ruotsin Pommerin kenraalikuvernööri. Hän hoiti virkaa vuoteen 1652 saakka sekä vielä vuosina 1656–1676.

Pohjan sodan (1655–1661) puhjetessa Wrangel komensi aluksi laivastoa. Vuonna 1656 hän komensi maajoukkoja Brandenburgin vaaliruhtinaan joukkojen kanssa Varsovan taistelussa. Vuonna 1657 Wrangel, nimitettynä valtakunnanamiraaliksi (Riksamiral), hyökkäsi Jyllantiin, 1658 ylitti jäätyneen meren ja valloitti Kronborgin Tanskassa. Vuonna 1664 hänestä tuli valtakunnanmarski (Riksmarsk). Asemassaan hän oli valtaneuvoston jäsen. Kaarle XI:n astuttua 1660 alaikäisenä valtaistuimelle, valtaneuvosto hallitsi Ruotsia.

Wrangelin viimeinen sota jäi kuitenkin kesken. Komentaessaan raihnaisena Ruotsin armeijaa Ranskan–Hollannin sodassa Brandenburgia vastaan hänet kutsuttiin takaisin veljensä paroni Waldemar Wrangelin Fehrbellinissä kärsimän tappion jälkeen. Wrangel kuoli Rügenillä Ruotsin Pommerissa 1676.