Bassetti
Bassetti (ransk. ja eng. Basset) on matalaraajainen pienriistan metsästykseen jalostettu ajokoira, jonka juuret ovat Ranskassa. Sana bas tarkoittaa matalaa, mikä onkin tämän ryhmän roduille ominaista.
Erään teorian mukaan bassettien rotutyyppi polveutuu hubertuksenajokoirasta. Pennell-Elmhurst puolestaan uskoi sen olleen englanninkettukoiran ja turnspitin välinen risteytys. 1500-luvun lopulla Jacques du Fouilloux mainitsi basset-rotutyypin, kuvaillen sitä "mäyräkoiraksi" ja määritellen sen alkuperäalueiksi Artois'n ja Flanderin. Hänen mukaansa oli olemassa kaksi eri variaatiota: käyräraajainen lyhytkarvainen sekä suoraraajainen, useimmiten karkeakarvainen. Näistä ensiksi mainittu työskenteli paremmin maan alla ja jälkimmäinen paremmin maan tasolla.[1]
Pariisin vuoden 1863 koiranäyttelyssä jaettiin katalogia, jossa mainittiin mm. seuraavat basset-rodut:[1]
- Baden basset (vastasi nykyistä dachsbrackea)
- Burgos basset
- Hungarian basset
- Illyrian basset
- St Domingo basset
Sen mukaan bassetit olivat levinneet Bretagnesta Budapestiin ja Schwarzwaldilta Balkaniin asti.[1]
George Johnston määritteli teoksessaan The Basset Hound vuodelta 1968 eri bassettien alkuperäisalueet:[1]
- Karkeakarvainen: Luoteis-Ranska (bretagnenbassetti ja basset griffon vendeen)
- Sileäkarvainen: Pohjois-Ranska (ardennienbassetti, normandianbassetti ja artoisinbassetti) ja Etelä-Ranska (gascognenbassetti ja saintongenbassetti); jotkin sileäkarvaiset Ranskan-Saksan väliseltä rajalta Vogeeseilta ja Schwarzwaldilta
Hän mainitsi myös samankaltaiset rodut mäyräkoiran, pienisveitsinajokoiran ja dreeverin.[1]
Tunnuspiirteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bassetti on pienikokoinen ja voi rodusta riippuen saavuttaa enimmillään noin 40 cm säkäkorkeuden. Sen tunnistaa helposti pitkästä selästä ja lyhyistä raajoista. Karvapeite on lyhyt, kova ja tiheä, yleensä sileä mutta voi rodusta riippuen olla myös karkea. Ranskalaiset bassetit luokitellaan karvapeitteen laadun ja värin perusteella, minkä vuoksi bretagnenbassetti ja gascognenbassetti tunnetaan ranskaksi nimillä "fawn bretagnenbassetti" ja "sininen gascognenbassetti". Karkeakarvaisia bassetteja kutsutaan "griffonibasseteiksi" erotuksena sileäkarvaisiin.
Bassetit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bassetteihin kuuluvat basset artésien normand, basset hound, bretagnenbassetti, gascognenbassetti ja petit basset griffon vendéen sekä sukupuuttoon kuolleista roduista artoisinbassetti, ardennienbassetti ja saintongenbassetti[2]. Ranskalaiset itse eivät luokittele grand basset griffon vendéeniä mukaan, sillä korkeampiraajaisena se ei muistuta tyypillistä bassettia vaan ennemminkin pientä griffonia.
Muita bassetteja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ranskalaiset kutsuvat myös dreeveriä nimellä "ruotsinbassetti" (Basset suédois) ja alppimaidenajokoiraa nimellä "alppibassetti" (Basset des Alpes), koska nämä täyttävät alkuperämaistaan ja alkuperäisistä nimistään huolimatta tyypillisen matalaraajaisen, pitkärunkoisen ajokoiran tunnusmerkit. Samaan dachsbracke-kategoriaan menevät lisäksi westfaleninajokoira ja sukupuuttoon kuollut strellufinajokoira.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Willms, Barbara. Les chiens, nos amis fidèles. Honos Verlag GmbH.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Hancock, David. Hounds - Hunting by Scent, s. 71-73. The Crowood Press: Ramsbury, Marlborough, Wiltshire, 2014. ISBN 978-1-84797-601-7.
- ↑ Suomen Bassetkerho: Gascognenbassetti (Arkistoitu – Internet Archive)
