Baptistisota

Baptistisota
Orjakapinalliset polttavat Roehamptonin plantaasin, teos vuodelta 1833.
Päivämäärä: joulukuu 1831 – tammikuu 1832 Paikka: Jamaika Lopputulos: kapinan tukahduttaminen
Osapuolet
Orjakapinalliset	Yhdistynyt kuningaskunta

Baptistisota tai joulukapina oli orjakapina brittien hallitsemalla Jamaikalla joulukuusta 1831 tammikuuhun 1832. Nimensä se sai baptistijohtajistaan. Baptistikirkko oli Jamaikalla merkittävä orjuuden vastustaja. Baptistisota alkoi lakkona ja levisi väkivaltaisemmaksi kapinaksi, jonka sotilaat lopulta tukahduttivat. Ihmishenkiä ei menetetty montaa, mutta materiaalivahingot olivat mittavat. Kapinan johtajia teloitettiin ja muita ruoskittiin.

Orjien niin sanottu vapauslaki astui voimaan muutama vuosi kapinan jälkeen vuonna 1834 ja siihen liittynyt työvelvollisuus lakkautettiin vuonna 1838.

Tausta

Jamaikalla paikallisten orjien parissa oli 1700-luvun lopulta lähtien alkanut toimia evankelisia kirkkoja. Niistä ajan mittaan merkittävimmäksi muodostuivat baptistit. Baptistit profiloituivat orjuuden vastustajina. Erityisen kuuluisaksi tuli esimerkiksi William Knibb. Myös Isossa-Britanniassayleensä mielipiteet olivat kääntymässä orjuutta vastaan. 1830-luvun alussa orjien vapauttamisesta puhuttiin jatkuvasti myös Jamaikalla. Monet orjat olivat kuulleet vapautuksesta niin paljon, että osa oletti sen tosiasiassa jo tapahtuneen. Monet uskoivat Jamaikalaisten isäntien yksinkertaisesti jättäneen piittaamatta vapautuksesta, joka oli huhujen mukaan jo myönnetty. Tämä johti liikehdintään orjien joukossa.

Kapina

Baptistisota alkoi baptistisaarnaaja Samuel Sharpen johtaman lakon alkaessa Montego Bayn alueella Jamaikan länsiosassa jouluviikolla 1831. Baptistisota tunnettiinkin myös joulukapinan nimellä. Lakko kehittyi edelleen täydeksi kapinaksi väkivaltaisuuksien levitessä ympäri koko saarta. Kapinalliset polttivat plantaaseja. Aineelliset tuhot olivat mittavia, vaikka ihmishenkiä menetettiinkin vain muutama. Kapinaan puuttui kruunun varusväki, joka sai kapinan tukahdutettua vuoden 1832 tammikuun aikana.

Seuraukset

Kapinan jälkeen oli otettu kiinni satoja kapinallisia, joista monet saivat hyvin ankaria rangaistuksia oikeusistuimissa. Kapinaa johtanut Sharpe ja muita johtohahmoja teloitettiin. Sadat muut saivat ruoskintatuomioita. Baptistit joutuivat vainon kohteeksi. Kapinan jälkimainingeissa poltettiin 12 baptistikirkkoa ja esimerkiksi Knibb sai tappouhkauksia. Knibb lähti lopulta Isoon-Britanniaan kierrellen pitämässä orjuuden vastaisia puheita, joilla sanottiin olleen suuri vaikutus yleisöönsä. Vuonna 1834 annettiin lopulta niin sanottu vapauslaki, johon tosin sisältyi 6 vuoden mittainen työvelvollisuuden sisältänyt siirtymävaihe. Yleisen mielipiteen kääntyessä orjuutta vastaan työvelvollisuuskin tosin lakkautettiin jo 1. elokuuta 1838.