Ahokylmänkukka
Ahokylmänkukka | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Ranunculales |
Heimo: | Leinikkikasvit Ranunculaceae |
Suku: | Kylmänkukat Pulsatilla |
Laji: | pratensis |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Ahokylmänkukka eli etelänkylmänkukka (Pulsatilla pratensis, aikaisemmin Anemone pratensis)[1] on kylmänkukkien sukuun kuuluva monivuotinen kasvi.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahokylmänkukka on monivuotinen, heikosti mätästävä ruoho. Sen varsi on haaraton, karvainen ja 5–25 cm korkea. Kukan alapuolella on pieni lehtikiehkura, mutta muuten varsi on lehdetön. Itse kukka on kapean kellomainen, punertavan violetti ja alaspäin nuokkuva.[1]
Ahokylmänkukka risteytyy helposti hämeenkylmänkukan (P. patens) ja kangasvuokon (P. vernalis) kanssa lajien yhteisillä kasvupaikoilla.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahokylmänkukkaa esiintyy Pohjoismaiden eteläosassa, Saksassa, Itä-Euroopassa, Venäjällä ja Kazakstanissa.[3] Lähimpänä Suomen rajoja lajia esiintyy vakituisena Karjalankannaksella ja Virossa. Ahokylmänkukkaa on 2000-luvun alusta alkaen ilmoitettu kasvavan Ahvenanmaan Lemlandissa ja Saaristomerellä Kemiönsaaren Örössä.[4] Suomen putkilokasvien luettelon mukaan kasvin esiintyminen Suomessa on kuitenkin epävarmaa.[5] Laji on saattanut levitä Suomeen osittain myös innokkaiden puutarhureiden siirtämänä.[1]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvupaikkoja ovat hiekkaiset ja soraiset kedot sekä tienvarret.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d LuontoPortti: Luontoportti luontoportti.com. 2012. Viitattu 9.6.2012.
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 75.
- ↑ Plants of the World Online: Pulsatilla pratensis (L.) Mill. (englanniksi) Viitattu 4.7.2022.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Ahokylmänkukka – Pulsatilla pratensis Viitattu 4.7.2022.
- ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 52.)