Dilmun

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 19. syyskuuta 2007 kello 17.44 käyttäjän Merikanto (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Dilmun (Tilmun, Telmun) oli muinainen valtio, joka kävi kauppaa Sumerin kanssa. Monet tutkijat sanovat Dilmunin sijainneen Persianlahdella Bahrainissa, josta on löydetty hautakumpuja ja raunioita varsinkin saaren pohjoisosista, ja läheiseltä niemimaalta, ja myös Arabian alueelta Bahrainista länteen. Bahrainista on löydetty merkkejä Mesopotamian ja Induskulttuurin ihmisten vierailuista. Dilmunia on nykyajan arkeologien parissa myös sijoitettu Siinaille ja ties minne. Dilmunin mainitsee mm. Akkadin Sargon Suuri. Bahrainin löytöjä alettiin tehdä vuonna 1950.

Bahrainin Dilmun?

Monien mielestä Dilmun sijaitsi Bahrainissa ja ehkä myös sen lähialueilla mantereella.

Ensimmäiset alueelle saapuneet lienevät olleen sumereita edeltäviä ubaidilaisia. Alue alkoi kehittyä pronssikauden alusta noin 3000 eaa. viimeistään 2600 eaa., samoihin aikoihin, kun Sumerin merikauppa laajeni.

Tämä alue kukoisti varsinkin 2200-1600 eaa. Uus-Sumerin ja Hammurabin valtakunnan ja Induskulttuurin aikoina. Rakennettiin linnoitettuja kaupunkeja, temppeleitä ja vainajia haudattiin tuhansiin hautakumpuihin. Alueelta on löydetty matalia mesopotamialaistyyppisiä porrastemppeleitä, minizikkurratuja.[1] ja eräässä vaiheessa alueella oli Induskulttuurin painoja. Laajaa kauppaa käytiin 2350 - 1800 eaa. Intiasta Mesopotamiaan, Dilmun oli kaupan väliasema. Intia vei Mesopotamiaan mm. norsunluuta ja lasuurikiveä, ja toi Mesopotamiasta mm. kuparia ja hopeaa sekä villatuotteita. Eräs Bahrainin asutuskeskus paloi ehkä 1200 eaa.

  • Muotoutumisvaihe 3200-2200 eaa.
  • Varhainen Dilmun (2200 - 1600 eaa.) Kaupan kukoistus
  • Keskinen Dilmun (1600 - 1000 eaa.) Kassiittiaika, kauppaa käytiin melko varmasti
  • Myöhäinen Dilmun (1000 - 330 eaa.)


Lähteitä

Katso myös

Aiheesta muualla

  1. Thor Heyerdahl, Tigris - matka kulttuurimme lähteille, Tammi 1979, ISBN 951-30-4826-8