Vallonit

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 13. marraskuuta 2024 kello 11.36 käyttäjän Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vallonit
Wallons
Väkiluku noin 3,5–4 miljoonaa
Merkittävät asuinalueet
 Belgia3 240 000
 Yhdysvallat(352 630 belgialaista)[1]
 Kanada(176 615 belgialaista)[2]
 Ranska133 066
Kielet ranska, valloni, picardi
Uskonnot enemmistö roomalaiskatolisia, vähemmistö protestantteja
Sukulaiskansat ranskalaiset, hollantilaiset, saksalaiset, luxemburgilaiset

Vallonit (ransk. Wallons) ovat eteläisen Belgian ranskankielistä kansaa. He muodostavat noin yhden kolmasosan kaikista belgialaisista eli puolet pohjoisemmassa asuvien hollanninkielisten flaamien määrästä. Uskonnoltaan vallonit ovat etupäässä roomalaiskatolisia.[3]

Vallonit polveutuvat etupäässä Belgiaa roomalaisaikaan saakka asuttaneista kelttiläisistä belgeistä. Kun seudulle alkoi 400-luvulla saapua lännestä frankkeja ja muita germaaneja, vallonien ja germaanien rajaksi muodostuivat Belgian keskiosien sankat metsät. Myöhemmin kun germaanit laajensivat aluettaan etelämmäksi, vallonit säilyivät yhä omana kansanaan.[3]

Kun Belgia itsenäistyi 1830-luvulla, valloneilla oli maassa enemmän valtaa kuin maan pohjoisosien flaameilla, vaikka flaamit olivat enemmistössä. Ranskasta tehtiin Belgian ainoa virallinen kieli, ja flaamin kielestä alkoi tulla tasa-arvoisempi vasta myöhemmin.[3]

Suurin osa Belgian raskaasta teollisuudesta ja kaivosteollisuudesta sijaitsee vallonien alueella.[3]

Vallonin kieli on määritelty paikalliseksi alkuperäiskieleksi, joka on sukua ranskan kielelle. Jotkut kielitieteilijät tosin luokittelevat vallonin vain ranskan kielen murteeksi, ja esimerkiksi pääkaupunki Brysselin ranskankieliset asukkaat eivät pidä itseään valloneina. Suurin osa valloneista puhuu nykyisin ranskaa, ja vain kolmasosa puhuu vallonia. Vallonin murteita pyritään säilyttämään esimerkiksi kouluopetuksen kautta. Vallonin kielellä on 900-vuotinen kirjallinen perinne.[3]

Vallonit Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen valloneista suurin osa on tullut Suomeen Ruotsin kautta. Ruotsiin tuotiin aikoinaan rautamalmin käsittelyn taitavia valloneja rakentamaan kaivosteollisuutta. Suomen rautaruukkien perustajista useat olivat valloneja, ja he toivat työvoimaa Ruotsista ja jopa suoraan Valloniasta, esimerkiksi Antskogin ruukkiin.[4]

  1. Yhdysvaltain väestönlaskentavirasto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  2. Kanadan vuoden 2011 väestönlaskenta (englanniksi)
  3. a b c d e Waldman, Carl & Mason, Catherine: ”Walloons”, Encyclopedia of European Peoples, s. 854–856. Facts on File, 2006. ISBN 0-8160-4964-5
  4. Vallonihistoria - Finlands Vallonättlingar Finlands Vallonättlingar. Viitattu 16.9.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]