Akrotíri ja Dekéleia

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 4. toukokuuta 2024 kello 21.08 käyttäjän CommonsDelinker (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Akrotíri ja Dekéleia
Περιοχές Κυρίαρχων Βάσεων Ακρωτηρίου και Δεκέλειας
The Sovereign Base Areas of Akrotiri and Dhekelia
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Kyproksen kartta, jossa Akrotíri ja Dekéleia on merkitty punaisella.
Kyproksen kartta, jossa Akrotíri ja Dekéleia on merkitty punaisella.

Koordinaatit: 34°35′0″N, 32°59′0″E ja
34°59′41″N, 33°44′22″E

Valtio Yhdistynyt kuningaskunta,
Britannian merentakaiset alueet
Perustettu 1960
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Episkopí
Pinta-ala 253,8 km²
Väkiluku 15 700
Kielet englanti, kreikka yms.

Akrotíri (kreik. Ακρωτήρι) ja Dekéleia (kreik. Δεκέλεια, engl. Dhekelia), virallisesti Suvereenit tukikohta-alueet Akrotíri ja Dekéleia (kreik. Περιοχές Κυρίαρχων Βάσεων Ακρωτηρίου και Δεκέλειας, Periochés Kyríarchon Váseon Akrotiríou kai Dekéleias, engl. The Sovereign Base Areas of Akrotiri and Dhekelia) on Kyproksen saarella sijaitseva Britannian merentakainen alue, jolla on kaksi tukikohta-aluetta (SBA, Sovereign Base Area), Akrotíri ja Dekéleia. Tukikohtien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 253,8 km² eli noin 2,7 % saaren pinta-alasta, ja väkiluku noin 15 700.[1] Akrotírin pinta-ala on 123 km²[2] ja Dekéleian 130,8 km².[3]

Maantiede ja luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukikohta-alueet on erotettu sopimuksella Kyproksen tasavallan alueesta. Akrotíri sijaitsee Akrotírin niemimaalla saaren eteläosassa Limassolin kaupungin lähellä ja Dekéleia kaakossa Lárnakan lähellä. Akrotírissa toimii Britannian kuninkaallisten ilmavoimien lentotukikohta. Molemmilla alueilla on sotilastukikohtien lisäksi myös asunto- ja maanviljelyalueita; Akrotírin alueella sijaitsee muun muassa Akrotírin kylä. Akrotíri on kokonaan Kyproksen tasavallan hallitseman alueen ympäröimä ja sillä on rajaa sen kanssa 48 kilometriä, mutta Dekéleialla on rajaa myös YK:n valvomalle vyöhykkeelle ja turkkilaisten itsenäiseksi julistaman pohjoisosan eli Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan kanssa, yhteensä 108 kilometriä.[2][3]

Akrotírin niemimaalla on Ramsarin sopimukseen kuuluva alue ja kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA), jolla on kosteikkoja sekä garrigue- ja macchiakasvillisuutta. Alueella on muun muassa Limassolin suolajärvi, soita, lampia, rannikkodyynejä sekä hiekkaisia ja kiviä rannikoita. Akrotírin IBA on Kyproksen tärkein kosteikko, ja siellä on tavattu yli 200 lintulajia ja sitä kautta muuttaa yli 160 lintulajia keväisin ja syksyisin.[4]

Akrotírin alueen kartta.
Dekéleian alueen kartta.

Historia ja hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannia säilytti alueiden hallinnan vuonna 1960 solmitussa sopimuksessa, jolla Kypros itsenäistyi. Britannia halusi pitää alueiden suvereniteetin itsellään, jotta voisi varmistaa tukikohdan pysyvyyden. Aluetta hallinoidaan puolustusministeriön alaisuudessa.[5] Kyproksen presidenttinä vuosina 2008–2013 toiminut Dimítris Christófias kannatti Kyproksen saaren demilitarisointia ja vastusti Britannian tukikohtia. Hän kutsui Akrotíria ja Dekéleiaa siirtomaa-ajan veritahroiksi.[6]

Akrotírin ja Dekéleian rajat vedettiin alkujaan niin, että niiden sisälle jäisi vain merkittävimmät sotilasrakennelmat ja ulkopuolelle kaikki kylät ja kaupungit. Dekéleian sisällä on kuitenkin kolme Kyproksen tasavallan enklaavia Ormídeia, Xylotýmvou ja Dekéleian voimalaitos. Akrotírin ja Dekéleian alueille on sittemmin muuttanut myös kyproslaisia siviilejä.[7]

Akrotíri ja Dekéleian päämaja sijaitsee Episkopí Cantonmentissa, ja alueen toimeenpanevaa ja lainsäädöllistä valtaa käyttää hallintovirkamies, joka on myös Britannian Kyproksen joukkojen komentaja. Britannia on delegoinut Kyproksen tasavallalle monia siviilihallinnon tehtäviä, jotka kohdistuvat erityisesti alueella asuviin Kyproksen kansalaisiin.[8]

Akrotíri ja Dekéleian alueella on oma oikeusjärjestelmänsä, jota pyritään pitämään mahdollisimman lähellä Kyproksen lakia.[5]

  1. Lyssiotis, Polly & Kokoti, Vasiliki (toim): About Cyprus. Nikosia, Kypros: Press and Information Office, 2007. ISBN 978-9963-38-499-0 (englanniksi)
  2. a b Akrotiri The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  3. a b Dhekelia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  4. Alan Tye & Jane Stylianou & Vasiliki Anastasi & Clairie Papazoglou: A survey of the distribution, habitat use, populations and breeding of the Kentish Plover Charadrius alexandrinus and Black-winged Stilt Himantopus himantopus at the Akrotiri Wetlands (PDF) 2012. Birdlife Cyprus. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)
  5. a b Sovereign Base areas of Akrotiri and Dhekelia on Cyprus Commonwealth Chamber of Commerce. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)
  6. Smith, Helena: Cyprus elects its first communist president 25.2.2008. The Guardian. Viitattu 5.12.2011. (englanniksi)
  7. Background Sovereign Base Areas Administration. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)
  8. The SBA Administration (SBAA) Sovereign Base Areas Administration. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]