Bakteerivaginoosi

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 12. helmikuuta 2024 kello 21.06 käyttäjän MAQuire (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bakteerivaginoosi
Mikroskooppikuva bakteerivaginoosista — kohdunkaulan soluja peittävät sauvamaiset bakteerit, Gardnerella vaginalis (nuolet).
Mikroskooppikuva bakteerivaginoosista — kohdunkaulan soluja peittävät sauvamaiset bakteerit, Gardnerella vaginalis (nuolet).
Luokitus
ICD-10 B96, N76
ICD-9 616.1
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Bakteerivaginoosi (BV) eli emättimen bakteeritasapainon häiriö (Gardnerella vaginitis),[1] on emättimen sairaus, jonka aiheuttaa liiallinen bakteerimäärä.[2] Tavallisin oire on lisääntynyt valkovuoto, jonka haju on usein tympeän kalamainen. Vuoto on yleensä valkoista tai harmahtavaa. Kivulias virtsaaminen on mahdollinen oire.[3] Kutinaa ei tavallisesti esiinny.[2][3] Toisinaan oireita ei ole lainkaan.[3] Bakteerivaginoosi lisää useiden sukupuolitautien riskiä, esimerkiksi HIV/AIDS-tartunnan riskiä.[4] Raskauden aikainen tulehdus lisää myös ennenaikaisen synnytyksen riskiä.[5]

Syy ja diagnoosi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakteerivaginoosin aiheuttaa emättimessä luontaisesti esiintyvän bakteeritasapainon häiriintyminen.[6] Tavanomainen bakteerikanta muuttuu ja bakteerien kokonaismäärä lisääntyy sata- tai tuhatkertaiseksi.[2] Riskitekijöitä ovat esimerkiksi emättimen suihkuttaminen, uudet tai useat seksikumppanit, antibiootit ja kierukan käyttö.[6] Bakteerivaginoosia ei kuitenkaan pidetä sukupuolitautina.[7] Tautiepäilyn perustana ovat oireet, ja diagnoosi voidaan vahvistaa, jos tutkitun valkovuodon mukaan emättimen pH-arvo on tavallista suurempi ja siinä on runsaasti bakteereja.[2] Bakteerivaginoosi sekoitetaan usein hiivatulehdukseen tai trikomoniaasiin.[8]

Ehkäisy ja hoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisin hoitokeino on antibiootti, joko klindamysiini tai metronidatsoli. Näitä lääkkeitä voi käyttää myös raskauden keski- ja loppuvaiheessa. Tulehdus kuitenkin uusiutuu monesti hoidon jälkeen. Probiootit saattavat auttaa uusiutumisen ehkäisemisessä.[2] On epäselvää, vaikuttaako probioottien tai antibioottien käyttö raskauden kulkuun.[2][9]

Epidemiologia ja historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakteerivaginoosi on hedelmällisessä iässä olevien naisten yleisin emätintulehdus.[6] Siitä kärsii 5–70 prosenttia naisista.[4] Bakteerivaginoosi on yleisintä joissakin osissa Afrikkaa ja harvinaisinta Aasiassa ja Euroopassa.[4] Yhdysvalloissa vaivaa esiintyy noin 30 prosentilla 14–49-vuotiaista naisista.[10] Määrä vaihtelee huomattavasti myös kunkin maan etnisestä ryhmästä toiseen.[4] Bakteerivaginoosin kaltaisia oireita on kuvailtu lähes yhtä kauan kuin historiaa on tallennettu, mutta ensimmäinen selvästi dokumentoitu tapaus on vuodelta 1894.[1]

  1. a b Borchardt, Kenneth A. & Noble, Michael A.: Sexually transmitted diseases : epidemiology, pathology, diagnosis, and treatment, s. 4. Boca Raton: CRC Press, 1997. ISBN 978-084-939-476-8 Google-kirjat (viitattu 16.9.2016). (englanniksi)
  2. a b c d e f Donders, G. G.; Zodzika, J. & Rezeberga, D.: Treatment of bacterial vaginosis: what we have and what we miss. Expert opinion on pharmacotherapy, Huhtikuu 2014, 15. vsk, nro 5, s. 645-657. PubMed. PMID 24579850 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
  3. a b c What are the symptoms of bacterial vaginosis? National Institutes of Health. 21.5.2013. US Department of Health and Human Services. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
  4. a b c d Kenyon, C.; Colebunders, R. & Crucitti, T.: The global epidemiology of bacterial vaginosis: a systematic review. American journal of obstetrics and gynecology, Joulukuu 2013, 209. vsk, nro 6, s. 505-523. PMID 23659989 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
  5. What are the treatments for bacterial vaginosis (BV)? National Institutes of Health. 15.7.2013. US Department of Health and Human Services. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
  6. a b c Bacterial Vaginosis (BV): Condition Information National Institutes of Health. 21.5.2013. US Department of Health and Human Services. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
  7. Bacterial Vaginosis – CDC Fact Sheet Facts & Brochures. 11.3.2014. Centers for Disease Control and Prevention. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
  8. Mashburn, J.: Etiology, diagnosis, and management of vaginitis. Journal of midwifery & women's health, 2006, 51. vsk, nro 6, s. 423-430. PMID 17081932 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
  9. Othman, M.; Neilson, J. P. & Alfirevic, Z.: Probiotics for preventing preterm labour. The Cochrane database of systematic reviews, 24.1.2007, nro 1, s. CD005941. PMID 17253567 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
  10. Bacterial Vaginosis (BV) Statistics Prevalence Statistics. 14.9.2010. Centers for Disease Control and Prevention. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)