Mississippinalligaattori

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 10. heinäkuuta 2022 kello 11.05 käyttäjän Ipr1 (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mississippinalligaattori
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Krokotiilieläimet Crocodylia
Heimo: Alligaattorit Alligatoridae
Suku: Alligator
Laji: mississippiensis
Kaksiosainen nimi

Alligator mississippiensis
(Daudin, 1801)

Katso myös

  Mississippinalligaattori Wikispeciesissä
  Mississippinalligaattori Commonsissa

Mississippinalligaattori eli amerikanalligaattori (Alligator mississippiensis) on suurin alligaattorilaji. Sen pituus on noin 3 m koirailla, naarailla vähemmän, mutta pisin tavattu yksilö on ollut 5,8 m pitkä. Sillä on vaalea vatsa, jossa ei ole luutumia tai sarveistumia, ja sitä on metsästetty nahkansa vuoksi.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Touko–heinäkuussa alligaattorinaaras laskee 20–70 munaa jopa metrin korkuiseen ja parin metrin levyiseen pesään, jonka se rakentaa savesta, mullasta ja kasveista. Se vartioi pesää herkeämättä 9–10 viikkoa, kunnes 20 cm pitkät poikaset kuoriutuvat. Emo auttaa ne ulos niiden piipityksen ohjaamana. Se kaivaa poikasilleen uuden, suuremman onkalon, jonka halkaisija on yleensä yli 3 m. Poikaset pysyvät emonsa luona 1–3 vuotta.

Nuoret alligaattorit syövät enimmäkseen selkärangattomia eläimiä, mutta aikuiset voivat käydä myös suurien nisäkkäiden, kuten koirien ja kauriiden kimppuun. Ne eivät ole yleensä vaaraksi ihmisille, ja kömpelyytensä vuoksi ne eivät onnistu tekemään eläinlaumassa suurta tuhoa.

Mississipinalligaattorit ovat krokotiilieläimistä kaikkein kylmänkestävimpiä- ne voivat selvitä jonkin aikaa jopa nollaa kylmemmässä vedessä. Silloin ne pitävät kuononsa vedenpinnan yläpuolella, jotta sen ympärille jäisi aukko vedenpinnan jäädyttyä.[2] Talven aikana ne eivät syö mitään.[2]Kaikki nämä sopeutumat ovat tarpeen, sillä alligaattorin levinneisyysalueen pohjoisosissa talvet saattavat olla suhteellisen kylmiä.

Mississippinalligaattorit ovat matelijoiksi varsin älykkäitä. Niiden on havaittu keräävän kuonoilleen risuja houkuttaen niiden avulla pesämateriaaleja etsiviä haikaroita.[3]Ne pystyvät ilmeisesti myös ymmärtämään, että saalistustapa on tehokas vain haikaroiden pesimäkauden aikana, koska ne käyttävät sitä vain harvoin haikaroiden pesimäajan ulkopuolella.[3]Lisäksi niiden on huomattu kalastavan ryhmissä, kun osa ryhmän jäsenistä ajaa kalaparvea kohti matalikkoa, missä toinen ryhmän osa odottaa.[4]

Alligaattorit elävät keskimäärin 56-vuotiaiksi.

  1. Crocodile Specialist Group: Alligator mississippiensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 1996. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.6.2014. (englanniksi)
  2. a b How Alligators Survive in a Frozen Pond: They 'Snorkel' livescience.com.
  3. a b Crocodilians use tools for hunting tandfonline-com.libproxy.helsinki.fi.
  4. Apparent coordination and collaboration in cooperatively hunting crocodilians tandfonline-com.libproxy.helsinki.fi.
Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.