Viejähaarake

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 7. marraskuuta 2020 kello 13.47 käyttäjän Fiwiki-tools-bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 7. marraskuuta 2020, perustui tähän versioon.
Solun runko punaisella värillä: 5. tumake, 15. tuojahaarake, 16. viejähaarake, 19. synapsi, 21. myeliinituppi, 22. Ranvierin kurouma, 23. hermopääte, aksonin haarautunut pää

Viejähaarake eli aksoni tai hermosyy on hermosolun eli neuronin osa, joita on vain yksi neuronia kohti, kun taas tuojahaarakkeita eli dendriittejä on useita yhdessä neuronissa. Aksoni haarautuu loppupäästään ja muodostaa näin useita hermopäätteitä, jotka puolestaan voivat muodostaa synapsin toisen hermosolun tai lihassolun kanssa. Aksoni voi olla joko myelinisoitunut tai myelinisoitumaton. Myelinisoituneessa aksonissa hermoimpulssi kulkee nopeammin kuin myelinisoitumattomassa, koska hermoimpulssi hyppii myeliiniin muodostuneiden Ranvierien kuroumien välillä.

Tuova hermosyy tai afferentti hermosyy on hermosyy, joka tuo viestejä elimistöstä hermokeskuksiin.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 190. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Viejähaarake&oldid=19309428”