Irja Seurujärvi-Kari

Irja Seurujärvi-Kari
Irja Seurujärvi-Kari Árran - Ecology of Indigenous Languages -konferenssissa Helsingissä syyskuussa 2019.
Saamelaiskäräjien jäsen
2020– 1996–2011
Helsingin yliopiston lehtori
1988–2015
Saamelaisvaltuuskunnan jäsen
1980–1996
Utsjoen saamelaislukion rehtori
1977–1985
Oulun yliopiston lehtori
1976–1977
Henkilötiedot
Syntynyt	1947
Ammatti	opettaja, lehtori, tutkija
Tiedot
Koulutus	FT (2012)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Irja Anneli Seurujärvi-Kari (s. 21. marraskuuta 1947 Utsjoki) on entinen Helsingin yliopiston saamentutkimuksen lehtori, tutkija, luottamushenkilö ja järjestöaktivisti. Seurujärvi-Kari valittiin saamalaiskäräjien jäseneksi saamelaiskäräjävaaleissa 2019.

Seurujärvi-Kari on saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseuran puheenjohtaja, saamen kielilautakunnan puheenjohtaja ja Minority Rights Group -järjestön Suomen osaston varapuheenjohtaja.

Koulutus ja työura

Seurujärvi-Kari valmistui filosofian maisteriksi pääaineenaan englantilainen filologia ja suoritti opetusharjoittelun 1974 Oulun yliopistossa. Hän opiskeli saamen kieltä stipendiaattina Oslon yliopistossa 1977–1978 ja suoritti saamen kielen tutkinnon. Hän toimi Oulun yliopiston saamen kielen lehtorina 1976–1977 ja Utsjoen saamelaislukion rehtorina 1977–1985. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2012 aiheenaan alkuperäiskansaliikkeen ja saamen kielen merkitys saamelaisten identiteetille.

Helsingin yliopiston saamen kielen ja kulttuurin lehtorina (1988–2015) Seurujärvi-Kari kehitti ja johti vuodesta 1993 uudenlaista monitieteistä saamentutkimusta. Saamentutkimus sisältyy laajempaan kansainväliseen alku­peräis­kansojen tutkimukseen (indigenous studies). Saamentutkimus käsittelee saamelaisia, heidän kieliään, kulttuuriaan ja historiaansa monen tieteenalan näkökulmista. Saamen kieliä tarkastellaan varsinkin vähemmistökysymysten ja etnohistorian viitekehyksessä.

Helsingin yliopistossa hän laati yhdessä saamentutkimuksen tutkimusryhmän kanssa alan keskeisiä käsikirjoja, muun muassa Johdatus saamentutkimukseen (toim. Ulla-Maija Kulonen, Juha Pentikäinen ja Irja Seurujärvi-Kari, 1994), Essays on indigenous identity and rights, (toim. Ulla-Maija Kulonen ja Irja Seurujärvi-Kari, 1995), Beaivvi mánát (toim. Irja Seurujärvi-Kari, 2000) ja Saamentutkimus tänään (toim. Irja Seurujärvi-Kari, Petri Halinen ja Risto Pulkkinen, 2011). Lisäksi Seurujärvi-Kari on laatinut saamen kulttuurin ja kielen virtuaalista materiaalia, kuten saamelaiskulttuurin ensyklopedian ja saamen kielten sanastopankin.

Seurujärvi-Kari toimi saamelais­valtuus­kunnan jäsenenä 1980–1995 ja saamelaiskäräjien jäsenenä 1996–2011 (ensimmäisenä varapuheenjohtajana 1996–2004 ja 2008–2011) ja kielineuvoston jäsenenä monia kausia. Kielineuvoston puheenjohtajana (2000–2004) hän johti saamen kielilain uudistamistyötä.

Hän toimi useita vuosia pääkaupunkiseudun saamelaisyhdistyksen City-Sámit ry:n puheenjohtajana.

Kansainvälisiä saamelaisasioita koordinoivassa Saamelaisneuvostossa hän toimi vuosina 1986–1996 (puheenjohtajana 1988 ja 1992). Siinä tehtävässä hän johti Helsingissä vuonna 1992 pidettyä saamelaiskonferenssia. Pohjoismaisessa kielilautakunnassa hän toimi kaksi nelisvuotiskautta. Saamelaiskäräjien varapuheenjohtajana hän oli perustamassa saamelaista parlamentaarista neuvostoa (sámi parlamentáralaš ráđđi), joka on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin.

1990-luvulla hän toimi lisäksi EBLUL:ssa (European Bureau for Lesser Used Languages) edistäen saamelaisten eurooppalaisia yhteyksiä. Hän on istunut useissa kansallisissa ja pohjoismaisissa komiteoissa, kuten Pohjoismaiden saamelaissopimusten ratifiointia valmistelevissa työryhmissä 2008–2011.

Vuosina 2004–2010 Seurujärvi-Kari toimi Suomen valtion nimittämänä edustajana Euroopan neuvoston vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan (The European Charter for Regional or Minority Languages) asiantuntijakomiteassa.

Seurujärvi-Kari oli Maailman alkuperäiskansojen maailmanneuvoston (WCIP) hallituksen jäsen 1983–1996. WCIP:n hallitus valmisteli alkuperäiskansojen maailmankonferenssit muun muassa Kiirunassa Ruotsissa (1977), Canberrassa Australiassa (1980) ja Tromssassa Norjassa (1990) sekä useita kansainvälisiä konferensseja erityisesti Etelä- ja Keski-Amerikassa. Lisäksi Seurujärvi-Kari on ollut alkuperäiskansojen edustajana YK:n alkuperäiskansojen työryhmässä ja alku­peräis­kansojen pysyvässä foorumissa sekä useissa YK:n järjestämissä maailman konferensseissa, kuten ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa (1992), ihmisoikeuskonferenssissa Wienissä (1993) ja kestävän kehityksen konferenssissa Johannesburgissa Etelä-Afrikassa (2002).

Seurujärvi-Kari piti puheen joulukuun 9. päivänä 1992 YK:n kansainvälisen alkuperäiskansojen vuoden 1993 avajaisistunnossa YK:n yleiskokouksessa.

Seurujärvi-Kari sai valtion tiedon­julkistamis­palkinnon vuonna 2005 yhdessä Ulla-Maija Forsbergin ja Risto Pulkkisen kanssa toimitetusta kirjasta The Saami – A Cultural Encyclopedia, joka on ensimmäinen englanninkielinen yleistajuinen yleisteos saamelaisista.

Tunnustukset ja palkinnot

• Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki (1995)
• Valtion tiedonjulkistamispalkinto (2005)

Julkaisut

• Johdatus saamentutkimukseen, toim. Ulla-Maija Kulonen, Juha Pentikäinen, Irja Seurujärvi-Kari. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994 – (Tietolipas, ISSN 0562-6129; 131.). ISBN 951-717-792-5.
• Essays on indigenous identity and rights, ed. by Irja Seurujärvi-Kari & Ulla-Maija Kulonen. Helsinki University Press, 1996. ISBN 951-570-300-X.
• Beaivvi mánát: saamelaisten juuret ja nykyaika, toim. Irja Seurujärvi-Kari. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000 – (Tietolipas, ISSN 0562-6129; 164.). ISBN 951-746-129-1.
• The Saami: a cultural encyclopaedia, ed. by Ulla-Maija Kulonen, Irja Seurujärvi-Kari, Risto Pulkkinen; kartat: Johanna Roto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005 – (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, ISSN 0355-1768; 925.). ISBN 951-746-506-8.
• Saamentutkimus tänään, toimittaneet Irja Seurujärvi-Kari, Petri Halinen ja Risto Pulkkinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011 – (Tietolipas, ISSN 0562-6129 ; 234.). ISBN 978-952-222-220-6.
• Ale jaskkot eatnigiella : alkuperäiskansaliikkeen ja saamen kielen merkitys saamelaisten identiteetille, Irja Seurujärvi-Kari. Helsingin yliopisto, 2012 ISBN 978-952-10-7575-9.– Väitöskirja: Helsingin yliopisto, 2012.
• Alkuperäiskansat tämän päivän maailmassa, toimittaneet Pirjo Kristiina Virtanen, Lea Kantonen ja Irja Seurujärvi-Kari. Kirjoittajat: Rani-Henrik Andersson ja muita. J Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013 – Tietolipas, 0562-6129; 244 ISBN:978-952-222-489-7

Lähteet

• Yle Saamen saamelaiskäräjävaalikone
• 375 humanistia: Irja Seurujärvi-Kari

Aiheesta muualla

• Alarotu, Anne: Irja Seurujärvi-Kari: Saamelaisuuden tutkija. Kuukauden humanisti 4/2004. Humanistinen tiedekunta.
• Väitös Helsingissä: Citysaamelainen saamelaisuuden puolesta. Lapin Kansa 20.1.2012.
• Irja Seurujärvi-Kari 375 humanistia -sivustolla 24.3.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.