Spin

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 6. joulukuuta 2015 kello 20.35 käyttäjän 94.22.39.21 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kvanttimekaanista ilmiötä, hiukkasen sisäistä pyörimismäärää. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Spin on alkeishiukkasten ominaisuus, jonka lähin klassinen analogia on sisäinen pyörimismäärä, mutta täysin spiniä ei voi kuvata klassisilla malleilla. Spin on kvantittunut ominaisuus siinä mielessä, että spinin itseisarvo S voi saada vain arvot

missä kvanttiluku s on joko kokonaisluku tai puoliluku: s=0,1/2,1,3/2,... ja on Planckin vakio h jaettuna :llä:

Jos spin on kokonaisluku, kyseessä on bosoni, jos puoliluku, kyseessä on fermioni.

Myös spinin jokaisen avaruuskomponentin mahdolliset arvot ovat kvantittuneet. Jos hiukkasen spiniä kuvaa yllä mainittu kvanttiluku s, spinin komponentti valitun koordinaattiakselin suuntaan voi saada 2s+1 arvoa eli esimerkiksi z-akselin suuntainen komponentti voi saada arvot

missä .

Spin liittyy hiukkasen magneettisiin ominaisuuksiin siten, että jos esimerkiksi atomin kokonaisspin on nollasta poikkeava, niin sillä on magneettinen momentti. Tällainen hiukkassuihku jakautuu epätasaisessa magneettikentässä 2s+1 eri osaan. Fyysikoiden puhekielessä spinistä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä juuri kvanttilukua s.

Tavallisten alkeishiukkasten (kvarkit, leptonit) spin on 1/2. Fotonin, gluonin, sekä W ja Z -bosoneiden spin on puolestaan 1. Gravitonin spin on 2.

Spintroniikka tutkii mahdollisuutta hyödyntää elektronin spiniä tiedon tallentamisessa, käsittelemisessä ja siirrossa.

Aiheesta muualla

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.