Ero sivun ”Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p rv
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
62 277 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{coor title dms|51|23|23|N|30|5|58|E|}}
{{coor title dms|51|23|23|N|30|5|58|E|}}

[[Tiedosto:Chernobyl placement.svg|thumb|300px|Onnettomuuspaikan sijainti kartalla.]]
[[Tiedosto:Chernobyl placement.svg|thumb|300px|Onnettomuuspaikan sijainti kartalla.]]


Rivi 6: Rivi 7:
Onnettomuuden vaikutuksia mukaan lukien erilaiset arviot kuolleisuudesta on käsitelty tarkemmin alempana omassa kappaleessaan.
Onnettomuuden vaikutuksia mukaan lukien erilaiset arviot kuolleisuudesta on käsitelty tarkemmin alempana omassa kappaleessaan.


Ukraina arvioi onnettomuuden jälkikustannuksiksi 150 miljardia [[Yhdysvaltain dollari]]a vuosina 1986–2000, mikä on 5–7&nbsp;% Ukrainan valtion budjetista.<ref name="24.5.2009">Tšernobylistä piti tulla unelmatyöpaikka, HS 24.5.2009, s. B1.</ref>
Ukraina arvioi onnettomuuden jälkikustannuksiksi 150 miljardia [[Yhdysvaltain dollari]]a vuosina 1986–2000, mikä on 5–7&nbsp;% Ukrainan valtion budjetista.<REF name="24.5.2009"/>

== Tšernobylin reaktori ==


==Tšernobylin reaktori==
[[Tiedosto:RBMK reactor from Ignalina.gif|thumb|300px|RBMK-reaktori poikkeaa radikaalisti länsimaissa sähkön tuotantoon käytetyistä [[kevytvesireaktori|kevytvesireaktoreista]], sillä reaktori koostuu joukosta pieniä kanavia, joiden kansien päällä kuvassa työskennellään. Lisäksi hidastinaineena on tulenarka [[grafiitti]], veden ollessa huomattavasti yleisempi maailmalla. Kuva on [[Ignalinan ydinvoimala]]sta.]]
[[Tiedosto:RBMK reactor from Ignalina.gif|thumb|300px|RBMK-reaktori poikkeaa radikaalisti länsimaissa sähkön tuotantoon käytetyistä [[kevytvesireaktori|kevytvesireaktoreista]], sillä reaktori koostuu joukosta pieniä kanavia, joiden kansien päällä kuvassa työskennellään. Lisäksi hidastinaineena on tulenarka [[grafiitti]], veden ollessa huomattavasti yleisempi maailmalla. Kuva on [[Ignalinan ydinvoimala]]sta.]]


Rivi 19: Rivi 21:
25. huhtikuuta 1986 voimalaitoksen neljännen reaktorin miehitys oli viikonlopun takia alle 150 henkilöä.
25. huhtikuuta 1986 voimalaitoksen neljännen reaktorin miehitys oli viikonlopun takia alle 150 henkilöä.


==Onnettomuuden syyt==
== Onnettomuuden syyt ==
Tšernobylin onnettomuuden syyt ja kulku on onnettomuuden jälkeen ollut intensiivisen kansainvälisen tutkimuksen kohteena. Onnettomuuden kulku tunnetaan sekunnilleen ja sen tekniset syyt on pystytty johtamaan yksittäisiin reaktorin osiin asti. Myös käytössä, valvonnassa ja turvallisuuskulttuurissa tehdyt onnettomuuden mahdollistaneet virheet on pystytty yksilöimään. Onnettomuuden syitä koskevia tutkimuksia ovat julkaisseet YK:n alainen [[Kansainvälinen atomienergiajärjestö]]<ref>[[IAEA]]: ''[http://www-pub.iaea.org/MTCD/publications/PDF/Pub913e_web.pdf INSAG-7 The Chernobyl Accident: Updating of INSAG-1]''. Wien, 1992.</ref> [[OECD]]:n alainen [[NEA]]<ref>[[NEA]]:''[http://www.nea.fr/html/rp/reports/2003/nea3508-chernobyl.pdf Chernobyl - Assessment of Radiological and Health Impacts]''. Pariisi, 2002.</ref> ja lukuisat yliopistot ja tutkijaryhmät, mukaan lukien Neuvostoliiton onnettomuustutkimuskomissio.<ref>Nakao, M.: ''[http://shippai.jst.go.jp/en/Detail?fn=2&id=CA1000644 Chernobyl Accident]''. Tokion yliopisto, Tokio, 2006.</ref>


Tšernobylin onnettomuuden syyt ja kulku on onnettomuuden jälkeen ollut intensiivisen kansainvälisen tutkimuksen kohteena. Onnettomuuden kulku tunnetaan sekunnilleen ja sen tekniset syyt on pystytty johtamaan yksittäisiin reaktorin osiin asti. Myös käytössä, valvonnassa ja turvallisuuskulttuurissa tehdyt onnettomuuden mahdollistaneet virheet on pystytty yksilöimään. Onnettomuuden syitä koskevia tutkimuksia ovat julkaisseet YK:n alainen [[Kansainvälinen atomienergiajärjestö]]<REF name="AutoZM-1"/> [[OECD]]:n alainen [[NEA]]<REF name="AutoZM-2"/> ja lukuisat yliopistot ja tutkijaryhmät, mukaan lukien Neuvostoliiton onnettomuustutkimuskomissio.<REF name="AutoZM-3"/>
Julkaistujen onnettomuusraporttien tulokset tukevat toisiaan, joskin niissä saatetaan painottaa eri syiden merkitystä kokonaisuudessa eri lailla. Tutkimusten tuloksena tiedetään, että Tšernobylin onnettomuuden mahdollistivat vakavat puutteet laitoksen suunnitteluperiaatteissa ja suunnittelussa, mukaan lukien sen ydinteknisen osan, käyttötavoissa, turvallisuuskulttuurissa ja valvonnassa. Kuhunkin luokkaan lukeutuu monia kriittisiä puutteita, joista kunkin korjaaminen ajoissa olisi yksinään riittänyt estämään onnettomuuden tai ainakin rajaaman sen vaikutukset laitoksen sisälle. Suurin osa puutteista liittyi asioihin, jotka länsimaissa yleisesti käytössä olevissa [[ydinturvallisuus]]periaatteissa on ydinenergian käytön alusta asti tunnistettu kriittisiksi (ks. esim. <ref Name="hist1">Mazuzan, G.: ''Controlling the Atom: The Beginnings of Nuclear Regulation 1946-1962'' University of California, Berkeley, 1984. ISBN 0-520-23940-7</ref><ref Name="hist2">Walker, J.: ''Containing the Atom: Nuclear Regulation in a Changing Environment, 1963-1971''. University of California, Berkeley, 1992. ISBN 0-520-07913-2.</ref><ref Name="hist3">Walker, J.: ''Permissible Dose: A History of Radiation Protection in the Twentieth Century''. University of California, Berkeley, 2000. ISBN 0-520-22328-4</ref>).

Julkaistujen onnettomuusraporttien tulokset tukevat toisiaan, joskin niissä saatetaan painottaa eri syiden merkitystä kokonaisuudessa eri lailla. Tutkimusten tuloksena tiedetään, että Tšernobylin onnettomuuden mahdollistivat vakavat puutteet laitoksen suunnitteluperiaatteissa ja suunnittelussa, mukaan lukien sen ydinteknisen osan, käyttötavoissa, turvallisuuskulttuurissa ja valvonnassa. Kuhunkin luokkaan lukeutuu monia kriittisiä puutteita, joista kunkin korjaaminen ajoissa olisi yksinään riittänyt estämään onnettomuuden tai ainakin rajaaman sen vaikutukset laitoksen sisälle. Suurin osa puutteista liittyi asioihin, jotka länsimaissa yleisesti käytössä olevissa [[ydinturvallisuus]]periaatteissa on ydinenergian käytön alusta asti tunnistettu kriittisiksi (ks. esim. <REF name="AutoZM-4"/><REF name="AutoZM-5"/><REF name="AutoZM-6"/>).


Neuvostoliitto ja sen seuraajavaltiot siirtyivät länsimaissa käytettyihin suunnittelun, käytön, valvonnan ja turvallisuuskulttuurin toimintatapoihin vasta asteittain Tšernobylin onnettomuuden jälkeen. Osittain muutos on edelleen kesken. Tässä esitetty kuvaus onnettomuuden syistä ja vertailu nykyaikaisiin ydinturvallisuuskäytäntöihin tapahtuu edellä mainittujen onnettomuusraporttien ja ydinturvallisuuden historiaa käsittelevien lähteiden perusteella. Ainoastaan vakavimmat syyt on listattu. Lisäksi Tšernobylin voimalaitoksessa ja sen käytössä ilmeni huomattava määrä merkittäviä puutteita, jotka pahensivat onnettomuutta ja kasvattivat muunlaisten onnettomuuksien riskiä, mutta jotka eivät kuitenkaan olleet suoranaisena syynä onnettomuudelle.
Neuvostoliitto ja sen seuraajavaltiot siirtyivät länsimaissa käytettyihin suunnittelun, käytön, valvonnan ja turvallisuuskulttuurin toimintatapoihin vasta asteittain Tšernobylin onnettomuuden jälkeen. Osittain muutos on edelleen kesken. Tässä esitetty kuvaus onnettomuuden syistä ja vertailu nykyaikaisiin ydinturvallisuuskäytäntöihin tapahtuu edellä mainittujen onnettomuusraporttien ja ydinturvallisuuden historiaa käsittelevien lähteiden perusteella. Ainoastaan vakavimmat syyt on listattu. Lisäksi Tšernobylin voimalaitoksessa ja sen käytössä ilmeni huomattava määrä merkittäviä puutteita, jotka pahensivat onnettomuutta ja kasvattivat muunlaisten onnettomuuksien riskiä, mutta jotka eivät kuitenkaan olleet suoranaisena syynä onnettomuudelle.


===Tekniset syyt===
=== Tekniset syyt ===

Tšernobylin ydinvoimalaitoksen suunnittelussa ei noudatettu ydinturvallisuuden perusperiaatteita. Nykyisin rakennetut uudet [[kevytvesireaktori]]t ovat immuuneja monille Tšernobylin onnettomuudelle välttämättömänä edellytyksenä olleille ominaisuuksille ja puutteille. Toisaalta grafiittihidasteisia reaktoreita oli Neuvostoliiton lisäksi runsaasti käytössä muuallakin, mm. Britannian [[Magnox]]-tyyppiä, mutta niiden jäähdytysaineena on kaasu, ei vesi. Tšernobylin ydinvoimalaitoksen reaktorit olivat [[RBMK]]-tyyppiä, joka oheisessa kaaviossa esitetään oikealla. Vertailun vuoksi vasemmalla on vakiintuneita turvallisuusominaisuuksia soveltava kevytvesireaktori (LWR, ''light water reactor''). Tärkeimmät onnettomuuteen suoraan vaikuttaneet tekniset erot olivat (numerot viittaavat kaavioon):
Tšernobylin ydinvoimalaitoksen suunnittelussa ei noudatettu ydinturvallisuuden perusperiaatteita. Nykyisin rakennetut uudet [[kevytvesireaktori]]t ovat immuuneja monille Tšernobylin onnettomuudelle välttämättömänä edellytyksenä olleille ominaisuuksille ja puutteille. Toisaalta grafiittihidasteisia reaktoreita oli Neuvostoliiton lisäksi runsaasti käytössä muuallakin, mm. Britannian [[Magnox]]-tyyppiä, mutta niiden jäähdytysaineena on kaasu, ei vesi. Tšernobylin ydinvoimalaitoksen reaktorit olivat [[RBMK]]-tyyppiä, joka oheisessa kaaviossa esitetään oikealla. Vertailun vuoksi vasemmalla on vakiintuneita turvallisuusominaisuuksia soveltava kevytvesireaktori (LWR, ''light water reactor''). Tärkeimmät onnettomuuteen suoraan vaikuttaneet tekniset erot olivat (numerot viittaavat kaavioon):


Rivi 36: Rivi 40:
# RBMK-reaktoreita ei ole varustettu lainkaan ilmatiiviillä suojarakennuksella. Nykyisin rakennettavat uudet ydinvoimalaitokset varustetaan aina ilmatiiviillä suojarakennuksella.
# RBMK-reaktoreita ei ole varustettu lainkaan ilmatiiviillä suojarakennuksella. Nykyisin rakennettavat uudet ydinvoimalaitokset varustetaan aina ilmatiiviillä suojarakennuksella.


===Käyttöön liittyvät syyt===
=== Käyttöön liittyvät syyt ===

Tšernobylissä tehtiin onnettomuuden sattuessa koetta, jota eivät olleet hyväksynyneet voimalaitoksen suunnittelijat eivätkä edes suunnittelua tarpeeksi tuntevat henkilöt, sillä kokeen suorittaminen edellytti reaktorin käyttämistä tavalla, joka nimenomaan kiellettiin laitoksen käyttömääräyksissä. Turvallisuuskulttuuri oli syvästi puutteellinen, länsimaissa ei voimalaitosreaktoreita käytetä kokeisiin paitsi kattavan teknisen analyysin, laitoksen suunnittelijoiden kuulemisen ja riippumattoman turvallisuusviranomaisen hyväksynnän jälkeen. Varsinkaan laitoksen käyttömääräyksien noudattamatta jättäminen ei olisi mahdollista jo ohjausautomatiikan ja valvonnankaan vuoksi.
Tšernobylissä tehtiin onnettomuuden sattuessa koetta, jota eivät olleet hyväksynyneet voimalaitoksen suunnittelijat eivätkä edes suunnittelua tarpeeksi tuntevat henkilöt, sillä kokeen suorittaminen edellytti reaktorin käyttämistä tavalla, joka nimenomaan kiellettiin laitoksen käyttömääräyksissä. Turvallisuuskulttuuri oli syvästi puutteellinen, länsimaissa ei voimalaitosreaktoreita käytetä kokeisiin paitsi kattavan teknisen analyysin, laitoksen suunnittelijoiden kuulemisen ja riippumattoman turvallisuusviranomaisen hyväksynnän jälkeen. Varsinkaan laitoksen käyttömääräyksien noudattamatta jättäminen ei olisi mahdollista jo ohjausautomatiikan ja valvonnankaan vuoksi.


Reaktorin operaattoreilta ja kokeen valvojalta puuttui koulutus reaktorin käyttäytymisestä kokeen alhaisella tehoalueella, jossa reaktion karkaaminen käsistä oli tunnettu vaaratekijä. Neuvostoliitossa voimalaitoksen operaattoreita ei koulutettu simulaattorin avulla toimimaan normaalista poikkeavissa ja yllättävissä tilanteissa, toisin kuin länsimaissa.<ref>"The use of simulators to train operators is common in the nuclear industry", Lederman, L.: ''[http://www.iaea.org/Publications/Magazines/Bulletin/Bull302/30202240809.pdf Training nuclear plant control room operators to prevent accidents]''. [[IAEA]] Bulletin 2/1998, Wien, 1988.</ref>
Reaktorin operaattoreilta ja kokeen valvojalta puuttui koulutus reaktorin käyttäytymisestä kokeen alhaisella tehoalueella, jossa reaktion karkaaminen käsistä oli tunnettu vaaratekijä. Neuvostoliitossa voimalaitoksen operaattoreita ei koulutettu simulaattorin avulla toimimaan normaalista poikkeavissa ja yllättävissä tilanteissa, toisin kuin länsimaissa.<REF name="AutoZM-7"/>


Koetta varten Tšernobylissä kytkettiin voimalaitoksen turvallisuusjärjestelmä pois päältä, koska se olisi estänyt reaktorin väärän käytön. Kevytvesireaktorissa puolestaan osa turvallisuusominaisuuksista perustuu luonnonlakeihin, joten niitä ei voi kytkeä pois missään olosuhteissa.
Koetta varten Tšernobylissä kytkettiin voimalaitoksen turvallisuusjärjestelmä pois päältä, koska se olisi estänyt reaktorin väärän käytön. Kevytvesireaktorissa puolestaan osa turvallisuusominaisuuksista perustuu luonnonlakeihin, joten niitä ei voi kytkeä pois missään olosuhteissa.


===Valvontaan ja turvallisuuskulttuuriin liittyvät syyt===
=== Valvontaan ja turvallisuuskulttuuriin liittyvät syyt ===

Neuvostoliitossa ei reaktoreiden suunnittelussa ja käytössä painotettu turvallisuuden ensisijaista huomioimista kaikissa teknisissä ratkaisuissa ja laitoksen käytössä. Tämä koko neuvostoliittolaisen ydinenergian käytön kattavasti läpäisevä puute turvallisuuskulttuurissa mahdollisti jokaisen onnettomuuden suoraan mahdollistaneista puutteista ja vioista. Tšernobylin reaktorit oli suunniteltu käytettäväksi tietyllä tehoalueella, tiettyjen tarkkojen ohjeiden mukaan. Näin toimien laitokset olisivat edelleen olleet onnettomuusalttiita, mutta nyt sattunut onnettomuus olisi vältetty. Länsimaisten ydinreaktorien suunnittelun lähtökohtana sitä vastoin on reaktorin turvallinen toiminta myös normaalin käyttötavan ulkopuolella<ref>Glasstone, S. & Sesonske, A.: ''Nuclear Reactor Engineering - Reactor Systems Engineering''. Chapman & Hall, New York, 1994. ISBN 0412985314.</ref>. Neuvostoliitossa reaktoreita ei suunniteltu ja operaattoreita ei koulutettu poikkeustilanteiden hallintaan, vaan reaktorit ja niiden käyttö suunniteltiin välttämään poikkeamat. Sama tavoite on luonnollisesti länsimaissa, mutta lisäksi reaktoreiden suunnittelulla, voimalaitosten turvallisuusominaisuuksilla ja operaattoreiden koulutuksella varaudutaan poikkeustilanteisiin ja niiden hallintaan.
Neuvostoliitossa ei reaktoreiden suunnittelussa ja käytössä painotettu turvallisuuden ensisijaista huomioimista kaikissa teknisissä ratkaisuissa ja laitoksen käytössä. Tämä koko neuvostoliittolaisen ydinenergian käytön kattavasti läpäisevä puute turvallisuuskulttuurissa mahdollisti jokaisen onnettomuuden suoraan mahdollistaneista puutteista ja vioista. Tšernobylin reaktorit oli suunniteltu käytettäväksi tietyllä tehoalueella, tiettyjen tarkkojen ohjeiden mukaan. Näin toimien laitokset olisivat edelleen olleet onnettomuusalttiita, mutta nyt sattunut onnettomuus olisi vältetty. Länsimaisten ydinreaktorien suunnittelun lähtökohtana sitä vastoin on reaktorin turvallinen toiminta myös normaalin käyttötavan ulkopuolella<REF name="AutoZM-8"/>. Neuvostoliitossa reaktoreita ei suunniteltu ja operaattoreita ei koulutettu poikkeustilanteiden hallintaan, vaan reaktorit ja niiden käyttö suunniteltiin välttämään poikkeamat. Sama tavoite on luonnollisesti länsimaissa, mutta lisäksi reaktoreiden suunnittelulla, voimalaitosten turvallisuusominaisuuksilla ja operaattoreiden koulutuksella varaudutaan poikkeustilanteisiin ja niiden hallintaan.


Neuvostoliitosta puuttui kokonaan ydinlaitosten riippumaton valvontaviranomainen, puhumattakaan että turvallisuudeltaan heikkoja laitoksia olisi suljettu. Länsimaiseen ydinturvallisuusajatteluun kuuluu erottamattomana osana ydintekniikan valvonta. Valvontaviranomaisella on valta määrätä lopetettavaksi ydintekniikan käyttö, jos se ei ole turvallista.
Neuvostoliitosta puuttui kokonaan ydinlaitosten riippumaton valvontaviranomainen, puhumattakaan että turvallisuudeltaan heikkoja laitoksia olisi suljettu. Länsimaiseen ydinturvallisuusajatteluun kuuluu erottamattomana osana ydintekniikan valvonta. Valvontaviranomaisella on valta määrätä lopetettavaksi ydintekniikan käyttö, jos se ei ole turvallista.
Rivi 50: Rivi 56:
== Onnettomuus ==
== Onnettomuus ==
{{lähteetön}}
{{lähteetön}}

Lauantaina huhtikuun 26. päivänä voimalan neljännen reaktorin määräaikaishuollon alkaessa oli sovittu tehtäväksi koe. Kokeessa oli tarkoituksena selvittää pystyykö hidastuva generaattori tuottamaan sähköä jäähdytysjärjestelmälle niin kauan, että varajärjestelmät saadaan päälle. Jotta koe voitiin tehdä, muun muassa hätäjäähdytysjärjestelmä ja reaktorin pikasulkujärjestelmä kytkettiin määräysten vastaisesti pois päältä. Reaktorin tehoa pudotettiin sallitun raja-arvon alapuolelle.
Lauantaina huhtikuun 26. päivänä voimalan neljännen reaktorin määräaikaishuollon alkaessa oli sovittu tehtäväksi koe. Kokeessa oli tarkoituksena selvittää pystyykö hidastuva generaattori tuottamaan sähköä jäähdytysjärjestelmälle niin kauan, että varajärjestelmät saadaan päälle. Jotta koe voitiin tehdä, muun muassa hätäjäähdytysjärjestelmä ja reaktorin pikasulkujärjestelmä kytkettiin määräysten vastaisesti pois päältä. Reaktorin tehoa pudotettiin sallitun raja-arvon alapuolelle.


Rivi 72: Rivi 79:


=== Viranomaisten toiminta ===
=== Viranomaisten toiminta ===

Neuvostoliitosta puuttui yksinomaan ydinturvallisuusvalvontaan erikoistunut viranomainen ja [[säteilyturvallisuus|väestönsuojelun]] toteutus oli suurelta osin myöhässä, epäjärjestelmällistä, improvisoitua ja riittämätöntä. Mitään länsimaissa edellytetyn valmiussuunnitelman mukaisia toimia ei tehty. Ihmiset evakuoitiin vasta kun pahimmat päästöt olivat jo kulkeutuneet tuulen mukana ohi. Tapahtumista ei tiedotettu Neuvostoliiton sisällä eikä päästöille altistuneille muille valtioille. Kansalaisia ei kehotettu suojautumaan edes hyvin yksinkertaisin toimin kuten sulkeutumalla asuntoon siksi, kunnes ilmaan päässeet radioaktiiviset aineet kulkeutuvat tuulen mukana pois. [[joditabletti|Joditabletteja]] ei jaettu ajoissa. Väestönsuojelu epäonnistui pahasti, sillä valtaosa myöhemmin ilmi tulleista onnettomuuden terveysvaikutuksista olisi voitu estää melko yksinkertaisin ja edullisin toimenpitein.
Neuvostoliitosta puuttui yksinomaan ydinturvallisuusvalvontaan erikoistunut viranomainen ja [[säteilyturvallisuus|väestönsuojelun]] toteutus oli suurelta osin myöhässä, epäjärjestelmällistä, improvisoitua ja riittämätöntä. Mitään länsimaissa edellytetyn valmiussuunnitelman mukaisia toimia ei tehty. Ihmiset evakuoitiin vasta kun pahimmat päästöt olivat jo kulkeutuneet tuulen mukana ohi. Tapahtumista ei tiedotettu Neuvostoliiton sisällä eikä päästöille altistuneille muille valtioille. Kansalaisia ei kehotettu suojautumaan edes hyvin yksinkertaisin toimin kuten sulkeutumalla asuntoon siksi, kunnes ilmaan päässeet radioaktiiviset aineet kulkeutuvat tuulen mukana pois. [[joditabletti|Joditabletteja]] ei jaettu ajoissa. Väestönsuojelu epäonnistui pahasti, sillä valtaosa myöhemmin ilmi tulleista onnettomuuden terveysvaikutuksista olisi voitu estää melko yksinkertaisin ja edullisin toimenpitein.


Katastrofin laajuuden rajoittamiseksi hallitus määräsi alueelle työläisiä siivoustöihin. Sotilaita lähetettiin töihin kertomatta määränpäästä. Useimmille työntekijöille ei kerrottu mitään vaaroista. Väkeä kutsuttiin liikaa eikä heitä ohjeistettu millään tavalla. Sammuttajilla oli normaalit vaatteet, eikä heillä ollut hengityssuojaimia. Jotkut joivat lammikoista vettä, istuivat ja kävelivät säteilevän grafiitin päällä ja ottivat sitä käteen. Suojautuminen ja dosimetria oli puutteellista.
Katastrofin laajuuden rajoittamiseksi hallitus määräsi alueelle työläisiä siivoustöihin. Sotilaita lähetettiin töihin kertomatta määränpäästä. Useimmille työntekijöille ei kerrottu mitään vaaroista. Väkeä kutsuttiin liikaa eikä heitä ohjeistettu millään tavalla. Sammuttajilla oli normaalit vaatteet, eikä heillä ollut hengityssuojaimia. Jotkut joivat lammikoista vettä, istuivat ja kävelivät säteilevän grafiitin päällä ja ottivat sitä käteen. Suojautuminen ja dosimetria oli puutteellista.
Reaktoripalo sammutettiin lopulta [[6. toukokuuta]] mennessä pudottamalla maa-ainesta helikoptereista, jotka lensivät nopeasti reaktorin yli minimoidakseen matkustajien säteilyannoksen. Suuri osa ympäristön rojusta kerättiin reaktorin sisälle ja eristettiin. Reaktorin ja sen sisällyksen ympärille rakennettiin teräksestä ja betonista sarkofagi eristämään suurimmat säteilylähteet. Sammutustyössä käytetyt säteilevät työkoneet ja helikopterit eristettiin omalle alueelleen odottamaan puhdistusta. Lähialueen maatilalliset kuitenkin tunkeutuivat varastointialueelle ja veivät siellä olleista kulkuvälineistä osia tarpeisiinsa.
Reaktoripalo sammutettiin lopulta [[6. toukokuuta]] mennessä pudottamalla maa-ainesta helikoptereista, jotka lensivät nopeasti reaktorin yli minimoidakseen matkustajien säteilyannoksen. Suuri osa ympäristön rojusta kerättiin reaktorin sisälle ja eristettiin. Reaktorin ja sen sisällyksen ympärille rakennettiin teräksestä ja betonista sarkofagi eristämään suurimmat säteilylähteet. Sammutustyössä käytetyt säteilevät työkoneet ja helikopterit eristettiin omalle alueelleen odottamaan puhdistusta. Lähialueen maatilalliset kuitenkin tunkeutuivat varastointialueelle ja veivät siellä olleista kulkuvälineistä osia tarpeisiinsa.


Rivi 84: Rivi 92:


=== Kuolleisuus ===
=== Kuolleisuus ===
WHO:n Tšernobyl -raportissa vuodelta 2006 laskettiin, että [[säteilysairaus|akuutti säteilysairaus]] (ARS) diagnosoitiin kaikkiaan 134 henkilöllä. Näistä 28 menehtyi vuonna 1986 ja 19 vuosina 1987-2004. WHO:n raportin mukaan väestön saama säteilyannos oli ''hyvin paljon alempi'' kuin ARS -oireyhtymä edellyttäisi, mistä syystä muiden kuolemantapauksien syy-yhteyttä säteilyyn ei voida osoittaa.<ref>[http://www.who.int/ionizing_radiation/chernobyl/who_chernobyl_report_2006.pdf WHO Chernobyl Report: Health Effects of the Chernobyl Accident and Special Health Care Programmes], s. 99.</ref>


WHO:n Tšernobyl -raportissa vuodelta 2006 laskettiin, että [[säteilysairaus|akuutti säteilysairaus]] (ARS) diagnosoitiin kaikkiaan 134 henkilöllä. Näistä 28 menehtyi vuonna 1986 ja 19 vuosina 1987-2004. WHO:n raportin mukaan väestön saama säteilyannos oli ''hyvin paljon alempi'' kuin ARS -oireyhtymä edellyttäisi, mistä syystä muiden kuolemantapauksien syy-yhteyttä säteilyyn ei voida osoittaa.<REF name="AutoZM-9"/>
Onnettomuuden jälkeen on tutkittu kaikkiaan 61 000 pelastustyöntekijän sairauksia. Vuosina 1991-1995 tässä ryhmässä todettiin kaikkiaan 4 995 eri syistä johtuvaa kuolemantapausta. WHO:n tutkijat selvittivät Venäjän valtion terveysviranomaisen RNMDR:n tilastoista, että verrattaessa kuolinsyitä saadun säteilyannoksen määrään, 4,6% kaikista kuolemantapauksista voisi olla suoraan tai välillisesti säteilyn aiheuttamia.<ref>[http://www.who.int/ionizing_radiation/chernobyl/who_chernobyl_report_2006.pdf WHO Chernobyl Report: Health Effects of the Chernobyl Accident and Special Health Care Programmes], s. 102.</ref>

Onnettomuuden jälkeen on tutkittu kaikkiaan 61 000 pelastustyöntekijän sairauksia. Vuosina 1991-1995 tässä ryhmässä todettiin kaikkiaan 4 995 eri syistä johtuvaa kuolemantapausta. WHO:n tutkijat selvittivät Venäjän valtion terveysviranomaisen RNMDR:n tilastoista, että verrattaessa kuolinsyitä saadun säteilyannoksen määrään, 4,6% kaikista kuolemantapauksista voisi olla suoraan tai välillisesti säteilyn aiheuttamia.<REF name="AutoZM-10"/>


WHO kuitenkin huomauttaa raportissaan, että suorien johtopäätösten ja syy-yhteyksien osoittamisessa tulee olla varovainen. Syöpäsairauksien synnyssä on yleensä yli kymmenen vuoden kehittymisaika. Lisäksi syöpäsairauksiin vaikuttavat muutkin tekijät kuten stressi ja elämäntavat sekä etenkin pelastustyöntekijöiden kohdalla muu altistuminen syöpää aiheuttaville aineille.
WHO kuitenkin huomauttaa raportissaan, että suorien johtopäätösten ja syy-yhteyksien osoittamisessa tulee olla varovainen. Syöpäsairauksien synnyssä on yleensä yli kymmenen vuoden kehittymisaika. Lisäksi syöpäsairauksiin vaikuttavat muutkin tekijät kuten stressi ja elämäntavat sekä etenkin pelastustyöntekijöiden kohdalla muu altistuminen syöpää aiheuttaville aineille.


WHO:n raportin mukaan saastuneimmilla alueilla Ukrainassa kuolleisuus on onnettomuuden jälkeen ollut 18,5 henkilöä tuhannesta kun se muualla Ukrainassa on 16,5 henkilöä tuhannesta. Syy eroon on epäselvä mutta raportti varoittaa vetämästä tästä sitä johtopäätöstä, että kahden henkilön ero johtuisi yksin onnettomuudesta. Ero saattaa johtua esimerkiksi erilaisesta ikäjakaumasta. Raportin mukaan lapsikuolleisuus ei ole onnettomuuden jälkeen kasvanut.<ref>[http://www.who.int/ionizing_radiation/chernobyl/who_chernobyl_report_2006.pdf WHO Chernobyl Report: Health Effects of the Chernobyl Accident and Special Health Care Programmes], s. 103.</ref>
WHO:n raportin mukaan saastuneimmilla alueilla Ukrainassa kuolleisuus on onnettomuuden jälkeen ollut 18,5 henkilöä tuhannesta kun se muualla Ukrainassa on 16,5 henkilöä tuhannesta. Syy eroon on epäselvä mutta raportti varoittaa vetämästä tästä sitä johtopäätöstä, että kahden henkilön ero johtuisi yksin onnettomuudesta. Ero saattaa johtua esimerkiksi erilaisesta ikäjakaumasta. Raportin mukaan lapsikuolleisuus ei ole onnettomuuden jälkeen kasvanut.<REF name="AutoZM-11"/>


WHO:n raportin lisäksi eri tahot ovat esittäneet huomattavasti suurempia arvioita kuolleisuudesta. Venäjän tiedeakatemian mukaan 210 000 ihmistä kuoli ennenaikaisesti onnettomuuden vuoksi.<ref name="24.5.2009" /> [[Greenpeace]] arvioi kuolemantapausten lukumääräksi noin 93&nbsp;000-140&nbsp;000 ihmistä.<ref>[http://www.greenpeace.org/international/news/chernobyl-deaths-180406]</ref> Venäläinen professori [[Aleksei Jablokov]] on esittänyt, että onnettomuuden vuoksi oli jo vuoteen 2008 mennessä kuollut jopa 900&nbsp;000 ihmistä, kritisoinut WHO:ta ja [[IAEA]]:ta valehtelusta ja katsoo, että WHO on "ydinvoimafriikkien" hallinnassa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Kirsi Hyytiäinen | Nimeke=Venäläisprofessori: Tshernobylin takia kuoli lähes miljoona ihmistä | Ajankohta=24.4.2008 | Osoite=http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/21714-venalaisprofessori-tshernobylin-takia-kuoli-lahes-miljoona-ihmista | Julkaisija=Uusi Suomi | Luettu= 25.4.2008}}</ref>
WHO:n raportin lisäksi eri tahot ovat esittäneet huomattavasti suurempia arvioita kuolleisuudesta. Venäjän tiedeakatemian mukaan 210 000 ihmistä kuoli ennenaikaisesti onnettomuuden vuoksi.<ref name="24.5.2009" /> [[Greenpeace]] arvioi kuolemantapausten lukumääräksi noin 93&nbsp;000-140&nbsp;000 ihmistä.<REF name="AutoZM-12"/> Venäläinen professori [[Aleksei Jablokov]] on esittänyt, että onnettomuuden vuoksi oli jo vuoteen 2008 mennessä kuollut jopa 900&nbsp;000 ihmistä, kritisoinut WHO:ta ja [[IAEA]]:ta valehtelusta ja katsoo, että WHO on "ydinvoimafriikkien" hallinnassa.<REF name="AutoZM-13"/>


===Muut terveysvaikutukset===
=== Muut terveysvaikutukset ===


Tšernobylin alueen ihmisten terveyttä on seurattu hyvin tarkasti useissa tutkimuksissa, joita ovat tehneet niin paikalliset viranomaiset, yliopistot, eurooppalaiset järjestöt kuin kansainväliset järjestötkin, mukaan lukien [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]. Alueen ihmisten saaman väestösäteilyannoksen perusteella ei ole odotettavissa, että eräitä tiettyjä syöpälajeja lukuun ottamatta kuolleisuuden tai sairastuvuuden havaittaisiin nousevan. 20 vuotta onnettomuuden jälkeen havainnot ovat vastanneet ennusteita: kuolleisuuden ei ole havaittu nousseen säteilyn vaikutuksesta, kuten ei sairauksienkaan lukuun ottamatta lasten [[kilpirauhassyöpä]]ä, joka on johtanut tähän mennessä tutkimusten mukaan noin 10–20 kuolemantapaukseen.{{lähde}} [[Kilpirauhassyöpä]] johtuu onnettomuuspäästöstä tulleen radioaktiivisen [[jodi]]-131:n kertymisestä kilpirauhaseen. Tätä olisi voitu yrittää estää jakamalla kansalaisille joditabletteja, mutta näin ei tehty.
Tšernobylin alueen ihmisten terveyttä on seurattu hyvin tarkasti useissa tutkimuksissa, joita ovat tehneet niin paikalliset viranomaiset, yliopistot, eurooppalaiset järjestöt kuin kansainväliset järjestötkin, mukaan lukien [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]. Alueen ihmisten saaman väestösäteilyannoksen perusteella ei ole odotettavissa, että eräitä tiettyjä syöpälajeja lukuun ottamatta kuolleisuuden tai sairastuvuuden havaittaisiin nousevan. 20 vuotta onnettomuuden jälkeen havainnot ovat vastanneet ennusteita: kuolleisuuden ei ole havaittu nousseen säteilyn vaikutuksesta, kuten ei sairauksienkaan lukuun ottamatta lasten [[kilpirauhassyöpä]]ä, joka on johtanut tähän mennessä tutkimusten mukaan noin 10–20 kuolemantapaukseen.{{lähde}} [[Kilpirauhassyöpä]] johtuu onnettomuuspäästöstä tulleen radioaktiivisen [[jodi]]-131:n kertymisestä kilpirauhaseen. Tätä olisi voitu yrittää estää jakamalla kansalaisille joditabletteja, mutta näin ei tehty.
Rivi 100: Rivi 109:
Arvellaan, että Suomessa Tšernobyl-laskeumalla ei ole ollut suoria terveysvaikutuksia ihmisiin. Tšernobylin onnettomuus ei ole myöskään todennäköisesti suurentanut lasten tai nuorten [[kilpirauhassyöpä|kilpirauhassyövän]] riskiä Suomessa. Teoreettisen mallintamisen perusteella asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että Tšernobyl-laskeuma aiheuttaisi maassa joitakin satoja kuolemaan johtavia syöpätapauksia 80 vuoden aikana.{{lähde}} Arvio on kuitenkin epävarma, koska laskeuman aiheuttamat muutokset säteilytaustassa ovat selvästi pienemmät kuin normaalistikin esiintyvä luonnollinen vaihtelu. Joka tapauksessa sairastumisia tuskin pystytään tilastollisesti osoittamaan, koska arvioitu määrä on hyvin alhainen verrattuna samana aikana luonnostaan esiintyviin sairastumisiin.
Arvellaan, että Suomessa Tšernobyl-laskeumalla ei ole ollut suoria terveysvaikutuksia ihmisiin. Tšernobylin onnettomuus ei ole myöskään todennäköisesti suurentanut lasten tai nuorten [[kilpirauhassyöpä|kilpirauhassyövän]] riskiä Suomessa. Teoreettisen mallintamisen perusteella asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että Tšernobyl-laskeuma aiheuttaisi maassa joitakin satoja kuolemaan johtavia syöpätapauksia 80 vuoden aikana.{{lähde}} Arvio on kuitenkin epävarma, koska laskeuman aiheuttamat muutokset säteilytaustassa ovat selvästi pienemmät kuin normaalistikin esiintyvä luonnollinen vaihtelu. Joka tapauksessa sairastumisia tuskin pystytään tilastollisesti osoittamaan, koska arvioitu määrä on hyvin alhainen verrattuna samana aikana luonnostaan esiintyviin sairastumisiin.


Merkittävin elintarvikkeissa esiintyvä, laskeumasta peräisin oleva radioaktiivinen aine on cesium-137 (Cs-137).<ref>[http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/2c2d44ae0debaba7c225715b0043335f?OpenDocument Tsernobyl-laskeuma näkyy luonnossa pitkään] viitattu 3.3.2009</ref>
Merkittävin elintarvikkeissa esiintyvä, laskeumasta peräisin oleva radioaktiivinen aine on cesium-137 (Cs-137).<REF name="AutoZM-14"/>

== Jälkiseuraukset ==


==Jälkiseuraukset==
[[Tiedosto:View of Chernobyl taken from Pripyat.JPG|thumb|300px|Ihmisen toiminnan puuttuessa villiintynyt luonto on vallannut Tšernobylin lähialueet. Taustalla näkyy onnettomuusreaktori.]]
[[Tiedosto:View of Chernobyl taken from Pripyat.JPG|thumb|300px|Ihmisen toiminnan puuttuessa villiintynyt luonto on vallannut Tšernobylin lähialueet. Taustalla näkyy onnettomuusreaktori.]]


=== Kansainvälinen reaktio ===
=== Kansainvälinen reaktio ===

Neuvostoliiton ulkopuolella onnettomuus havaittiin ensimmäisen kerran päivää myöhemmin yli tuhannen kilometrin päässä [[Forsmarkin ydinvoimalaitos|Forsmarkin ydinvoimalassa]] [[Ruotsi]]ssa, jossa työntekijöiden vaatteista mitattiin poikkeavia säteilyarvoja. Mittaustuloksia ihmeteltiin ja aluksi niiden arveltiin johtuvan jostain tuntemattomasta säteilylähteestä voimalassa, mutta tämä mahdollisuus saatiin pian suljettua pois. Tarkemman tutkimuksen jälkeen näytti siltä, että radioaktiivisuus oli todennäköisesti peräisin reaktorionnettomuudesta. Koska länsimaissa sattuneesta onnettomuudesta ei ollut tiedotettu, alettiin pelätä onnettomuutta Neuvostoliitossa. Myös tuulen suunta tuki tätä mahdollisuutta.{{Lähde}}
Neuvostoliiton ulkopuolella onnettomuus havaittiin ensimmäisen kerran päivää myöhemmin yli tuhannen kilometrin päässä [[Forsmarkin ydinvoimalaitos|Forsmarkin ydinvoimalassa]] [[Ruotsi]]ssa, jossa työntekijöiden vaatteista mitattiin poikkeavia säteilyarvoja. Mittaustuloksia ihmeteltiin ja aluksi niiden arveltiin johtuvan jostain tuntemattomasta säteilylähteestä voimalassa, mutta tämä mahdollisuus saatiin pian suljettua pois. Tarkemman tutkimuksen jälkeen näytti siltä, että radioaktiivisuus oli todennäköisesti peräisin reaktorionnettomuudesta. Koska länsimaissa sattuneesta onnettomuudesta ei ollut tiedotettu, alettiin pelätä onnettomuutta Neuvostoliitossa. Myös tuulen suunta tuki tätä mahdollisuutta.{{Lähde}}


Tilanteen selvittyä länsimaat evakuoivat Neuvostoliitosta noin 134 000 kansalaistaan. Suomalaisten evakuointilentoa viivytti presidentti [[Mauno Koivisto]]n väliintulo.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Juhani Suomi: Mauno Koivisto halusi lykätä Tshernobylin evakuointilentoa | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1487436 | Selite = | Ajankohta = 12.2.2008 | Julkaisija =Ilta-Sanomat | Viitattu = 26.2.2008}}</ref>
Tilanteen selvittyä länsimaat evakuoivat Neuvostoliitosta noin 134 000 kansalaistaan. Suomalaisten evakuointilentoa viivytti presidentti [[Mauno Koivisto]]n väliintulo.<REF name="AutoZM-15"/>

=== Vaikutukset Suomessa ===


=== Vaikutukset Suomessa===
Säteilytason nousu oli havaittu myös Suomessa puolustusvoimien mittausasemalla, mutta ilmiötä arveltiin ensin mittariviaksi. Tulos päätettiin ensin varmistaa toisilla mittalaitteilla, koska syytä nousuun ei tunnettu. Säteilyn annosnopeus ei Pohjoismaissa noussut lähellekään suojautumistoimia edellyttävää tasoa. Ruotsalaiset olivat ehtineet selvityksissään pidemmälle, ja ilmoittivatkin ensimmäisinä poikkeavasta säteilystä.
Säteilytason nousu oli havaittu myös Suomessa puolustusvoimien mittausasemalla, mutta ilmiötä arveltiin ensin mittariviaksi. Tulos päätettiin ensin varmistaa toisilla mittalaitteilla, koska syytä nousuun ei tunnettu. Säteilyn annosnopeus ei Pohjoismaissa noussut lähellekään suojautumistoimia edellyttävää tasoa. Ruotsalaiset olivat ehtineet selvityksissään pidemmälle, ja ilmoittivatkin ensimmäisinä poikkeavasta säteilystä.


Säteilyturvakeskus laati ensimmäisen lehdistötiedotteen poikkeustilanteesta noin klo 15 ja se luettiin [[STT]]:n radiouutisissa maanantaina 28.4. klo 16. Syytä tilanteeseen ei vielä tunnettu &mdash; kerrottiin vain, että radioaktiivisuutta oli havaittu ja että se oli ilmeisesti peräisin reaktorionnettomuudesta. Neuvostoliitto myönsi Tšernobylin voimalaonnettomuuden maanantai-iltana noin klo 19.30 Suomen aikaa. Tiedon tullessa säteilytaso oli Suomessa jo kääntynyt laskuun. Sittemmin on solmittu kansainvälinen sopimus, joka velvoittaa kaikkia allekirjoittajamaita tiedottamaan vakavista ydinlaitostapahtumista viiveettä.<ref>Säteilyturvakeskus: [http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/tshernobyl/fi_FI/tshernobyl35/ Miten Suomessa toimittiin, kun tieto Tshernobylin räjähtämisestä tuli?] Helsinki, 2004.</ref> Väestönsuojelutoimia edellyttävää säteilytasoa ei saavutettu missään Neuvostoliiton ulkopuolella, ei myöskään Suomessa. Myöskään ympäristövaikutuksia ei ole havaittu. Laskeuma oli Suomessa havaittavissa vain tarkoitusta varten tehdyillä instrumenteilla.{{Lähde}} Laskeuman mukana Suomen luontoon tuli erilaisia radioaktiivisia aineita, joista suurin merkitys säteilyvaikutuksen kannalta oli kuitenkin [[puoliintumisaika|puoliintumisajaltaan]] lyhytikäisillä aineilla. Ne hajosivat luonnostaan nopeasti ja ovat tähän mennessä poistuneet ympäristöstä.{{Lähde}}
Säteilyturvakeskus laati ensimmäisen lehdistötiedotteen poikkeustilanteesta noin klo 15 ja se luettiin [[STT]]:n radiouutisissa maanantaina 28.4. klo 16. Syytä tilanteeseen ei vielä tunnettu — kerrottiin vain, että radioaktiivisuutta oli havaittu ja että se oli ilmeisesti peräisin reaktorionnettomuudesta. Neuvostoliitto myönsi Tšernobylin voimalaonnettomuuden maanantai-iltana noin klo 19.30 Suomen aikaa. Tiedon tullessa säteilytaso oli Suomessa jo kääntynyt laskuun. Sittemmin on solmittu kansainvälinen sopimus, joka velvoittaa kaikkia allekirjoittajamaita tiedottamaan vakavista ydinlaitostapahtumista viiveettä.<REF name="AutoZM-16"/> Väestönsuojelutoimia edellyttävää säteilytasoa ei saavutettu missään Neuvostoliiton ulkopuolella, ei myöskään Suomessa. Myöskään ympäristövaikutuksia ei ole havaittu. Laskeuma oli Suomessa havaittavissa vain tarkoitusta varten tehdyillä instrumenteilla.{{Lähde}} Laskeuman mukana Suomen luontoon tuli erilaisia radioaktiivisia aineita, joista suurin merkitys säteilyvaikutuksen kannalta oli kuitenkin [[puoliintumisaika|puoliintumisajaltaan]] lyhytikäisillä aineilla. Ne hajosivat luonnostaan nopeasti ja ovat tähän mennessä poistuneet ympäristöstä.{{Lähde}}


Heti onnettomuuden jälkeen Suomessa rajoitettiin määräaikaisesti karjan laidunruokintaa, jotta lyhytikäiset radioaktiiviset aineet eivät päätyisi maitoon ja lihaan. Samoin suomalaisia on kehotettu olemaan syömättä ylen määrin [[sienet|sieniä]], [[marja|marjoja]] ja muita luonnontuotteita silloin, kun ne on poimittu paljon laskeumaa <ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Tshernobyl-laskeuma | Osoite= http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/tshernobyl/fi_FI/laskeuma/| Ajankohta=| Julkaisija= Suomen säteilyturvakeskus | Viitattu= 26.5.2005 }}</ref> saaneilta alueilta ja niiden [[cesium]]pitoisuus on kohonnut. 2000-luvulla merkittävin elintarvikkeissa esiintyvä laskeumasta peräisin oleva radioaktiivinen aine on [[cesium-137]]. Pahin laskeuma Suomessa on [[Pirkanmaa]]lla, [[Itä-Häme]]essä sekä [[Kymenlaakso]]ssa.<ref>Laskeuma-alue tarkemmin Helsingin Sanomien artikkelissa: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/T%C5%A1ernobylin+laskeuman+j%C3%A4%C3%A4nteit%C3%A4+yh%C3%A4+Suomen+metsien+sieniss%C3%A4/1135238508166 Tšernobylin laskeuman jäänteitä yhä Suomen metsien sienissä]</ref>
Heti onnettomuuden jälkeen Suomessa rajoitettiin määräaikaisesti karjan laidunruokintaa, jotta lyhytikäiset radioaktiiviset aineet eivät päätyisi maitoon ja lihaan. Samoin suomalaisia on kehotettu olemaan syömättä ylen määrin [[sienet|sieniä]], [[marja|marjoja]] ja muita luonnontuotteita silloin, kun ne on poimittu paljon laskeumaa <REF name="AutoZM-17"/> saaneilta alueilta ja niiden [[cesium]]pitoisuus on kohonnut. 2000-luvulla merkittävin elintarvikkeissa esiintyvä laskeumasta peräisin oleva radioaktiivinen aine on [[cesium-137]]. Pahin laskeuma Suomessa on [[Pirkanmaa]]lla, [[Itä-Häme]]essä sekä [[Kymenlaakso]]ssa.<REF name="AutoZM-18"/>


Ympäristön radioaktiivisuutta käsittelevässä symposiumissa Helsingissä 25.4.2006 arvioitiin kahdenkymmenen vuoden takaisen Tšernobyl-laskeuman jäämien olevan havaittavissa vielä pitkään. Viidenkymmenen vuoden aikana suomalaisten saamasta Tšernobylin aiheuttamasta kokonaissäteilyannoksesta puolet saatiin saman arvion mukaan kuitenkin jo kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Tšernobyl-onnettomuuden aiheuttama säteilyannos vuonna 2006 on vain alle yhden prosentin suomalaisten saamasta kokonaissäteilyannoksesta.{{Lähde}}
Ympäristön radioaktiivisuutta käsittelevässä symposiumissa Helsingissä 25.4.2006 arvioitiin kahdenkymmenen vuoden takaisen Tšernobyl-laskeuman jäämien olevan havaittavissa vielä pitkään. Viidenkymmenen vuoden aikana suomalaisten saamasta Tšernobylin aiheuttamasta kokonaissäteilyannoksesta puolet saatiin saman arvion mukaan kuitenkin jo kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Tšernobyl-onnettomuuden aiheuttama säteilyannos vuonna 2006 on vain alle yhden prosentin suomalaisten saamasta kokonaissäteilyannoksesta.{{Lähde}}
Rivi 127: Rivi 139:
Elintarvikkeiden radionuklidipitoisuuden lisäksi ihmisen saamaan säteilyannokseen vaikuttaa kulutettavan elintarvikkeen määrä. Kun ihminen saa elintarvikkeiden kautta 80&nbsp;000 [[becquerel]]ia Cs-137:ää, siitä aiheutuu 1 millisievertin säteilyannos.{{lähde}} Tämän säteilymäärän saadakseen ihmisen pitäisi syödä esimerkiksi 80 [[kilogramma|kiloa]] sieniä.{{Lähde}} Kaikista säteilylähteistä suomalainen saa tällä hetkellä yhteensä keskimäärin 3,7 millisievertin säteilyannoksen vuodessa.{{lähde}} Tšernobyl-laskeuman osuus tästä on alle prosentin.{{Lähde}}
Elintarvikkeiden radionuklidipitoisuuden lisäksi ihmisen saamaan säteilyannokseen vaikuttaa kulutettavan elintarvikkeen määrä. Kun ihminen saa elintarvikkeiden kautta 80&nbsp;000 [[becquerel]]ia Cs-137:ää, siitä aiheutuu 1 millisievertin säteilyannos.{{lähde}} Tämän säteilymäärän saadakseen ihmisen pitäisi syödä esimerkiksi 80 [[kilogramma|kiloa]] sieniä.{{Lähde}} Kaikista säteilylähteistä suomalainen saa tällä hetkellä yhteensä keskimäärin 3,7 millisievertin säteilyannoksen vuodessa.{{lähde}} Tšernobyl-laskeuman osuus tästä on alle prosentin.{{Lähde}}


Suomalaiseen politiikkaan onnettomuudella oli merkittävät ja pitkäkestoiset vaikutukset. Suunnitteilla ollut hanke uuden ydinvoimalan rakentamiseksi keskeytettiin. (Atomivoimaloiden tilaaminen väheni maailmanlaajuisesti.) Tšernobylin onnettomuuden jälkeen ydinvoiman kannatus Suomessa oli 15 %<ref>Vastavoimaa odotellessa, Helsingin Sanomat 22.4.2007.</ref>. Vielä 1993 eduskunta äänesti ydinvoimahanketta vastaan. Nykyisin ydinvoiman kannatus on palannut onnettomuutta edeltävälle tasolleen. Silti yli puolet suomalaisista vastustaa Yleisradion teettämän kyselyn mukaan ydinvoiman lisärakentamista.<ref>YLE: yli puolet vastustaa ydinvoiman lisärakentamista 8.5.2008.</ref>.
Suomalaiseen politiikkaan onnettomuudella oli merkittävät ja pitkäkestoiset vaikutukset. Suunnitteilla ollut hanke uuden ydinvoimalan rakentamiseksi keskeytettiin. (Atomivoimaloiden tilaaminen väheni maailmanlaajuisesti.) Tšernobylin onnettomuuden jälkeen ydinvoiman kannatus Suomessa oli 15 %<REF name="AutoZM-19"/>. Vielä 1993 eduskunta äänesti ydinvoimahanketta vastaan. Nykyisin ydinvoiman kannatus on palannut onnettomuutta edeltävälle tasolleen. Silti yli puolet suomalaisista vastustaa Yleisradion teettämän kyselyn mukaan ydinvoiman lisärakentamista.<REF name="AutoZM-20"/>.


Suomen kannalta melko kyseenalaista julkisuutta herätti Suomen viranomaisten hidas tiedottaminen onnettomuudesta. Koska onnettomuus tapahtui Neuvostoliitossa ja ensimmäiset tiedot siitä saatiin Ruotsin kautta, tiedottamisen hitaus tulkittiin Länsi-Euroopassa yleisesti uudeksi oireeksi [[suomettuminen|suomettumisesta]], mikä suututti presidentti [[Mauno Koivisto]]n. Todellinen syy tiedonkulun kangerteluun oli Suomessa juuri silloin ollut virkamieslakko, vaikka poliittinen vastuu sysättiin julkisuudessa sisäministeri [[Kaisa Raatikainen|Kaisa Raatikaisen]] niskaan.{{Lähde}}
Suomen kannalta melko kyseenalaista julkisuutta herätti Suomen viranomaisten hidas tiedottaminen onnettomuudesta. Koska onnettomuus tapahtui Neuvostoliitossa ja ensimmäiset tiedot siitä saatiin Ruotsin kautta, tiedottamisen hitaus tulkittiin Länsi-Euroopassa yleisesti uudeksi oireeksi [[suomettuminen|suomettumisesta]], mikä suututti presidentti [[Mauno Koivisto]]n. Todellinen syy tiedonkulun kangerteluun oli Suomessa juuri silloin ollut virkamieslakko, vaikka poliittinen vastuu sysättiin julkisuudessa sisäministeri [[Kaisa Raatikainen|Kaisa Raatikaisen]] niskaan.{{Lähde}}
Rivi 146: Rivi 158:
Tšernobylin ydinonnettomuus on ylivoimaisesti ydinenergian historian pahin reaktorionnettomuus. Se on sijoitettu luokkaan 7 kansainvälisellä ydinlaitostapaturmien seitsenportaisella [[INES]]-asteikolla. Pahin kaupallisessa sähköntuotannossa tapahtunut ydinonnettomuus oli [[Three Mile Island]]in onnettomuus vuonna 1979, joka kuului luokkaan 5 INES-asteikolla.
Tšernobylin ydinonnettomuus on ylivoimaisesti ydinenergian historian pahin reaktorionnettomuus. Se on sijoitettu luokkaan 7 kansainvälisellä ydinlaitostapaturmien seitsenportaisella [[INES]]-asteikolla. Pahin kaupallisessa sähköntuotannossa tapahtunut ydinonnettomuus oli [[Three Mile Island]]in onnettomuus vuonna 1979, joka kuului luokkaan 5 INES-asteikolla.


====Vaikutukset voimalan lähiluontoon ====
==== Vaikutukset voimalan lähiluontoon ====
Maaliskuussa 2009 julkaistun tutkimuksen mukaan onnettomuuden vaikutukset voimalan ympäristöön ovat olleet paljon luultua vakavammat. Tutkimus keskittyi alueeseen 30 km:n säteellä voimalasta. Radioaktiivisilla alueilla on eliöitä keskimäärin alle yksi neliömetrillä, kun vähemmän saastuneella eliöitä on noin sata. Onnettomuuspaikan lähellä elävillä eläimillä on myös poikkeuksellisen paljon epämuodostumia. Esimerkiksi kimalaiset, perhoset, hämähäkit, heinäsirkat ja monet muut selkärangattomat ovat kadonneet pahiten saastuneilta alueilta lähes kokonaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2009/03/tshernobyl_on_vahingoittanut_luontoa_luultua_enemman_621545.html | Nimeke =Tshernobyl on vahingoittanut luontoa luultua enemmän |Ajankohta =18.3.2009 | Julkaisija =Yle.fi | Viitattu =18.3.2009}}</ref>


Maaliskuussa 2009 julkaistun tutkimuksen mukaan onnettomuuden vaikutukset voimalan ympäristöön ovat olleet paljon luultua vakavammat. Tutkimus keskittyi alueeseen 30 km:n säteellä voimalasta. Radioaktiivisilla alueilla on eliöitä keskimäärin alle yksi neliömetrillä, kun vähemmän saastuneella eliöitä on noin sata. Onnettomuuspaikan lähellä elävillä eläimillä on myös poikkeuksellisen paljon epämuodostumia. Esimerkiksi kimalaiset, perhoset, hämähäkit, heinäsirkat ja monet muut selkärangattomat ovat kadonneet pahiten saastuneilta alueilta lähes kokonaan.<REF name="AutoZM-21"/>
====Taloudelliset seuraukset====
[[Wall Street Journal]]in (1990) mukaan vuonna 1986 tapahtunut [[Tshernobylin onnettomuus]] maksoi Neuvostoliitolle yli kolme kertaa enemmän kuin kaikki Neuvostoliiton atomivoimalat olivat vuosien 1954-1986 välisenä aikana tuottaneet.<ref>Ulla Klötzer: Säteilevä tulevaisuus. Osa 1: Atomit rauhan käytössä. Sahlgrens 2006, s. 173</ref>


==== Taloudelliset seuraukset ====
==Uusi suojakuorihanke==

Onnettomuuden jälkeen voimalaan rakennettiin pikaisesti suojakuori. [[Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki]] on johtanut hanketta nykyisen pikaisesti rakennetun vuotavan kuoren korvaamiseksi uudella. Elokuussa 2007 uutisoitiin, että ranskalainen Novarka-yritys on voittanut tarjouskilpailun uuden suojakuoren rakentamisesta. Kuitenkaan lopullista yli 364 miljoonan euron sopimusta ei ole vielä tehty. Hankkeen kokonaiskustannus on yli 700 miljoonaa euroa. <ref>Helsingin Sanomat 8.8.2007.</ref>
[[Wall Street Journal]]in (1990) mukaan vuonna 1986 tapahtunut [[Tshernobylin onnettomuus]] maksoi Neuvostoliitolle yli kolme kertaa enemmän kuin kaikki Neuvostoliiton atomivoimalat olivat vuosien 1954-1986 välisenä aikana tuottaneet.<REF name="AutoZM-22"/>

== Uusi suojakuorihanke ==

Onnettomuuden jälkeen voimalaan rakennettiin pikaisesti suojakuori. [[Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki]] on johtanut hanketta nykyisen pikaisesti rakennetun vuotavan kuoren korvaamiseksi uudella. Elokuussa 2007 uutisoitiin, että ranskalainen Novarka-yritys on voittanut tarjouskilpailun uuden suojakuoren rakentamisesta. Kuitenkaan lopullista yli 364 miljoonan euron sopimusta ei ole vielä tehty. Hankkeen kokonaiskustannus on yli 700 miljoonaa euroa. <REF name="AutoZM-23"/>


Marraskuussa 1986 valmistui betonisuoja, jota teki 650 000-800 000 miestä ympäri Neuvostoliittoa. Sen jälkeen sarkofagi on rapautunut ja alkanut luhistua. Metalliin syöpyi aukkoja, joista satoi vettä sisään reaktorirakennukseen. Riskinä olivat räjähdykset, ydinketjureaktio ja veden valuminen [[Pripet]]iin ja sitä kautta [[Dnepr]]iin. Myöhemmin sarkofagia on vahvistettu teräspalkeilla ja katon reiät tukittu.<ref name="24.5.2009">Tšernobylistä piti tulla unelmatyöpaikka, HS 24.5.2009 B1</ref>
Marraskuussa 1986 valmistui betonisuoja, jota teki 650 000-800 000 miestä ympäri Neuvostoliittoa. Sen jälkeen sarkofagi on rapautunut ja alkanut luhistua. Metalliin syöpyi aukkoja, joista satoi vettä sisään reaktorirakennukseen. Riskinä olivat räjähdykset, ydinketjureaktio ja veden valuminen [[Pripet]]iin ja sitä kautta [[Dnepr]]iin. Myöhemmin sarkofagia on vahvistettu teräspalkeilla ja katon reiät tukittu.<ref name="24.5.2009">Tšernobylistä piti tulla unelmatyöpaikka, HS 24.5.2009 B1</ref>


== Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus populaarikulttuurissa ==
== Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus populaarikulttuurissa ==

Tietokonepeli nimeltään [[S.T.A.L.K.E.R.: Shadow of Chernobyl]] ammentaa ideansa Tšernobylin onnettomuudesta ja [[Arkadi ja Boris Strugatski]]n romaanista ''[[Stalker: Huviretki tienpientarelle]]'', ja sijoittuu Prypjatiin ja sen lähiympäristöön.
Tietokonepeli nimeltään [[S.T.A.L.K.E.R.: Shadow of Chernobyl]] ammentaa ideansa Tšernobylin onnettomuudesta ja [[Arkadi ja Boris Strugatski]]n romaanista ''[[Stalker: Huviretki tienpientarelle]]'', ja sijoittuu Prypjatiin ja sen lähiympäristöön.


Rivi 165: Rivi 181:


== Lähteet ==
== Lähteet ==

* Helsingin yliopiston tiedote "Tshernobyl-laskeuma näkyy Suomen luonnossa vielä pitkään" 25.4.2006
* Helsingin yliopiston tiedote "Tshernobyl-laskeuma näkyy Suomen luonnossa vielä pitkään" 25.4.2006
* Tarkka, Jukka - Tiitta, Allan: ''Itsenäinen Suomi 70 vuotta - Seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä'', Otava 1987
* Tarkka, Jukka - Tiitta, Allan: ''Itsenäinen Suomi 70 vuotta - Seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä'', Otava 1987


=== Viitteet ===
== Viitteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="24.5.2009">Tšernobylistä piti tulla unelmatyöpaikka, HS 24.5.2009, s. B1.</ref>

<ref name="AutoZM-1">[[IAEA]]: ''[http://www-pub.iaea.org/MTCD/publications/PDF/Pub913e_web.pdf INSAG-7 The Chernobyl Accident: Updating of INSAG-1]''. Wien, 1992.</ref>

<ref name="AutoZM-2">[[NEA]]:''[http://www.nea.fr/html/rp/reports/2003/nea3508-chernobyl.pdf Chernobyl - Assessment of Radiological and Health Impacts]''. Pariisi, 2002.</ref>

<ref name="AutoZM-3">Nakao, M.: ''[http://shippai.jst.go.jp/en/Detail?fn=2&id=CA1000644 Chernobyl Accident]''. Tokion yliopisto, Tokio, 2006.</ref>

<ref name="AutoZM-4">Mazuzan, G.: ''Controlling the Atom: The Beginnings of Nuclear Regulation 1946-1962'' University of California, Berkeley, 1984. ISBN 0-520-23940-7</ref>

<ref name="AutoZM-5">Walker, J.: ''Containing the Atom: Nuclear Regulation in a Changing Environment, 1963-1971''. University of California, Berkeley, 1992. ISBN 0-520-07913-2.</ref>

<ref name="AutoZM-6">Walker, J.: ''Permissible Dose: A History of Radiation Protection in the Twentieth Century''. University of California, Berkeley, 2000. ISBN 0-520-22328-4</ref>

<ref name="AutoZM-7">"The use of simulators to train operators is common in the nuclear industry", Lederman, L.: ''[http://www.iaea.org/Publications/Magazines/Bulletin/Bull302/30202240809.pdf Training nuclear plant control room operators to prevent accidents]''. [[IAEA]] Bulletin 2/1998, Wien, 1988.</ref>

<ref name="AutoZM-8">Glasstone, S. & Sesonske, A.: ''Nuclear Reactor Engineering - Reactor Systems Engineering''. Chapman & Hall, New York, 1994. ISBN 0412985314.</ref>

<ref name="AutoZM-9">[http://www.who.int/ionizing_radiation/chernobyl/who_chernobyl_report_2006.pdf WHO Chernobyl Report: Health Effects of the Chernobyl Accident and Special Health Care Programmes], s. 99.</ref>

<ref name="AutoZM-10">[http://www.who.int/ionizing_radiation/chernobyl/who_chernobyl_report_2006.pdf WHO Chernobyl Report: Health Effects of the Chernobyl Accident and Special Health Care Programmes], s. 102.</ref>

<ref name="AutoZM-11">[http://www.who.int/ionizing_radiation/chernobyl/who_chernobyl_report_2006.pdf WHO Chernobyl Report: Health Effects of the Chernobyl Accident and Special Health Care Programmes], s. 103.</ref>

<ref name="AutoZM-12">[http://www.greenpeace.org/international/news/chernobyl-deaths-180406]</ref>

<ref name="AutoZM-13">{{Verkkoviite | Tekijä=Kirsi Hyytiäinen | Nimeke=Venäläisprofessori: Tshernobylin takia kuoli lähes miljoona ihmistä | Ajankohta=24.4.2008 | Osoite=http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/21714-venalaisprofessori-tshernobylin-takia-kuoli-lahes-miljoona-ihmista | Julkaisija=Uusi Suomi | Luettu= 25.4.2008}}</ref>

<ref name="AutoZM-14">[http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/2c2d44ae0debaba7c225715b0043335f?OpenDocument Tsernobyl-laskeuma näkyy luonnossa pitkään] viitattu 3.3.2009</ref>

<ref name="AutoZM-15">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Juhani Suomi: Mauno Koivisto halusi lykätä Tshernobylin evakuointilentoa | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1487436 | Selite = | Ajankohta = 12.2.2008 | Julkaisija =Ilta-Sanomat | Viitattu = 26.2.2008}}</ref>

<ref name="AutoZM-16">Säteilyturvakeskus: [http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/tshernobyl/fi_FI/tshernobyl35/ Miten Suomessa toimittiin, kun tieto Tshernobylin räjähtämisestä tuli?] Helsinki, 2004.</ref>

<ref name="AutoZM-17">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Tshernobyl-laskeuma | Osoite= http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/tshernobyl/fi_FI/laskeuma/| Ajankohta=| Julkaisija= Suomen säteilyturvakeskus | Viitattu= 26.5.2005 }}</ref>

<ref name="AutoZM-18">Laskeuma-alue tarkemmin Helsingin Sanomien artikkelissa: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/T%C5%A1ernobylin+laskeuman+j%C3%A4%C3%A4nteit%C3%A4+yh%C3%A4+Suomen+metsien+sieniss%C3%A4/1135238508166 Tšernobylin laskeuman jäänteitä yhä Suomen metsien sienissä]</ref>

<ref name="AutoZM-19">Vastavoimaa odotellessa, Helsingin Sanomat 22.4.2007.</ref>

<ref name="AutoZM-20">YLE: yli puolet vastustaa ydinvoiman lisärakentamista 8.5.2008.</ref>

<ref name="AutoZM-21">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2009/03/tshernobyl_on_vahingoittanut_luontoa_luultua_enemman_621545.html | Nimeke =Tshernobyl on vahingoittanut luontoa luultua enemmän |Ajankohta =18.3.2009 | Julkaisija =Yle.fi | Viitattu =18.3.2009}}</ref>

<ref name="AutoZM-22">Ulla Klötzer: Säteilevä tulevaisuus. Osa 1: Atomit rauhan käytössä. Sahlgrens 2006, s. 173</ref>

<ref name="AutoZM-23">Helsingin Sanomat 8.8.2007.</ref>
}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Chernobyl_disaster|Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus}}
{{Commonscat|Chernobyl_disaster|Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus}}

* [http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/tshernobyl/fi_FI/laskeuma/ Tšernobyl-laskeuma]
* [http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/tshernobyl/fi_FI/laskeuma/ Tšernobyl-laskeuma]
* [http://www.angelfire.com/extreme4/kiddofspeed/page2_fin.html Kuvia alueelta]
* [http://www.angelfire.com/extreme4/kiddofspeed/page2_fin.html Kuvia alueelta]
* [http://juwel.fz-juelich.de:8080/dspace/bitstream/2128/3551/1/Energie%26Umwelt_31.pdf "The Korma-Report" by Dederichs, H., Pillath, J., Heuel-Fabianek, B., Hill, P., Lennartz, R. (2009): "Langzeitbeobachtung der Dosisbelastung der Bevölkerung in radioaktiv kontaminierten Gebieten Weißrusslands - Korma-Studie"] (Vol. 31, Series “Energy & Environment“ by Forschungszentrum Jülich) published data of a long-term monitoring programme which shows a decrease of internal radiation exposure of the inhabitants of a region in Belarus. Statement: Resettlement may even be possible in prohibited areas provided that people comply with appropriate dietary rules.
* [http://juwel.fz-juelich.de:8080/dspace/bitstream/2128/3551/1/Energie%26Umwelt_31.pdf "The Korma-Report" by Dederichs, H., Pillath, J., Heuel-Fabianek, B., Hill, P., Lennartz, R. (2009): "Langzeitbeobachtung der Dosisbelastung der Bevölkerung in radioaktiv kontaminierten Gebieten Weißrusslands - Korma-Studie"] (Vol. 31, Series “Energy & Environment“ by Forschungszentrum Jülich) published data of a long-term monitoring programme which shows a decrease of internal radiation exposure of the inhabitants of a region in Belarus. Statement: Resettlement may even be possible in prohibited areas provided that people comply with appropriate dietary rules.
* [http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/tshernobyl/fi_FI/tshernobyl/ STUK:n asiantuntijoiden vastauksia Tšernobyliä koskeviin kysymyksiin]
* [http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/tshernobyl/fi_FI/tshernobyl/ STUK:n asiantuntijoiden vastauksia Tšernobyliä koskeviin kysymyksiin]
* [http://www.ecn.org/finlandia/kipina/08/cherno.htm Laitoksen työntekijä kertoo tunnelmia]
* [http://www.ecn.org/finlandia/kipina/08/cherno.htm Laitoksen työntekijä kertoo tunnelmia]
Rivi 181: Rivi 247:
* [http://www.yle.fi/pallohallussa/ohjelmat_2006/120206_2.html Pallo hallussa -ohjelman raportti Tšernobylistä tänään]
* [http://www.yle.fi/pallohallussa/ohjelmat_2006/120206_2.html Pallo hallussa -ohjelman raportti Tšernobylistä tänään]
* [http://chernobyl.info/index.php Kansainvälinen foorumi onnettomuuden pitkäaikaisvaikutusten seuraamiseksi] {{en}} {{de}} {{ru}}
* [http://chernobyl.info/index.php Kansainvälinen foorumi onnettomuuden pitkäaikaisvaikutusten seuraamiseksi] {{en}} {{de}} {{ru}}

* [http://www.kiddofspeed.com/default.htm Elena's Motorcycle Ride Through Ghost Town of Chernobyl] {{en}}
* [http://www.kiddofspeed.com/default.htm Elena's Motorcycle Ride Through Ghost Town of Chernobyl] {{en}}

* [http://www.fz-juelich.de/gs/genehmigungen/projekte/tschernobyl/diashow/ Photos of a visit to the reactor of Chernobyl] in April 2006 by a German TV team joint by Research Center Juelich {{en}}{{de}}
* [http://www.fz-juelich.de/gs/genehmigungen/projekte/tschernobyl/diashow/ Photos of a visit to the reactor of Chernobyl] in April 2006 by a German TV team joint by Research Center Juelich {{en}}{{de}}

* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=h&n=ydinvoimalaonnettomuus Ylen Elävän arkiston Tšernobyl-aiheinen aineisto]
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=h&n=ydinvoimalaonnettomuus Ylen Elävän arkiston Tšernobyl-aiheinen aineisto]
* [http://www.elenafilatova.com/index_fi.html/ "Elena's Motorcycle Ride Through Ghost Town Of Chernobyl" -sivuston tekijän matkapäiväkirjoja suomeksi.]
* [http://www.elenafilatova.com/index_fi.html/ "Elena's Motorcycle Ride Through Ghost Town Of Chernobyl" -sivuston tekijän matkapäiväkirjoja suomeksi.]
* [http://www.tekniikkatalous.fi/kuvaraportit/article288012.ece?s=u&wtm=tt-20052009 Tekniikka ja Talous -lehden kuvagalleria: Pripjatin aavekaupunki sijaitsee kahden kilometrin päässä Tšernobylin ydinvoimalalaitosalueesta]
* [http://www.tekniikkatalous.fi/kuvaraportit/article288012.ece?s=u&wtm=tt-20052009 Tekniikka ja Talous -lehden kuvagalleria: Pripjatin aavekaupunki sijaitsee kahden kilometrin päässä Tšernobylin ydinvoimalalaitosalueesta]
* [http://www.hs.fi/artikkeli/Kaupunki+jossa+aika+pys%C3%A4htyi/1135219651666 HS Kuukausiliite: Kaupunki jossa aika pysähtyi]
* [http://www.hs.fi/artikkeli/Kaupunki+jossa+aika+pys%C3%A4htyi/1135219651666 HS Kuukausiliite: Kaupunki jossa aika pysähtyi]
* [http://plaza.fi/matkalaukku/ulkomaat/eurooppa/ukraina/tsernobyl/tsernobyl-elossa-mutta-pysyvasti-erilainen Tšernobyl – Elossa, mutta pysyvästi erilainen]
* [http://plaza.fi/matkalaukku/ulkomaat/eurooppa/ukraina/tsernobyl/tsernobyl-elossa-mutta-pysyvasti-erilainen Tšernobyl – Elossa, mutta pysyvästi erilainen]
Rivi 192: Rivi 261:


{{DEFAULTSORT:Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus}}
{{DEFAULTSORT:Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus}}

[[Luokka:Vuoden 1986 onnettomuudet]]
[[Luokka:Vuoden 1986 onnettomuudet]]
[[Luokka:Energia Ukrainassa]]
[[Luokka:Energia Ukrainassa]]
Rivi 200: Rivi 270:


{{Link GA|de}}
{{Link GA|de}}

{{Link GA|eo}}
{{Link GA|eo}}

{{Link GA|uk}}
{{Link GA|uk}}


{{Link FA|es}}
{{Link FA|es}}

{{Link FA|eu}}
{{Link FA|eu}}

{{Link FA|ka}}
{{Link FA|ka}}

{{Link FA|ru}}
{{Link FA|ru}}

{{Link FA|sk}}
{{Link FA|sk}}

{{Link FA|sl}}
{{Link FA|sl}}

{{Link FA|vi}}
{{Link FA|vi}}


Versio 26. kesäkuuta 2010 kello 22.59

Onnettomuuspaikan sijainti kartalla.

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa Tšernobylin ydinvoimalaitoksessa lähellä Prypjatin kaupunkia. Tuhoutunut ydinreaktori oli vesijäähdytteinen ja grafiittihidasteinen RBMK-1000-tyyppinen. Ydinvoimalaonnettomuuden INES-yksikkö oli INES 7 (vakavin onnettomuus).

Onnettomuuden vaikutuksia mukaan lukien erilaiset arviot kuolleisuudesta on käsitelty tarkemmin alempana omassa kappaleessaan.

Ukraina arvioi onnettomuuden jälkikustannuksiksi 150 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosina 1986–2000, mikä on 5–7 % Ukrainan valtion budjetista.[1]

Tšernobylin reaktori

Tiedosto:RBMK reactor from Ignalina.gif
RBMK-reaktori poikkeaa radikaalisti länsimaissa sähkön tuotantoon käytetyistä kevytvesireaktoreista, sillä reaktori koostuu joukosta pieniä kanavia, joiden kansien päällä kuvassa työskennellään. Lisäksi hidastinaineena on tulenarka grafiitti, veden ollessa huomattavasti yleisempi maailmalla. Kuva on Ignalinan ydinvoimalasta.
Kuva Tšernobylin ydinlaitosalueesta. Kartalla keskellä jäähdytysallas. Sen alapuolella Tšernobylin kaupunki ja altaan ylävasemmalla sotilasreaktorilaitos. Sen vasemmalla puolella sijaitsee Prypjatin kaupunki, altaan oikealla puolella Pripet-joki.

Tšernobylin Vladimir Leninin mukaan nimetty ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä Tšernobylistä Pripet-joen yläjuoksulla lähellä Prypjatin kaupunkia. Yhteensä neljä reaktoria tuottivat lähes 4 000 MW sähkötehoa, joka oli noin kymmeneksen Ukrainan SNT:n sähköntarpeesta. Laitoksen jäähdytysaltaan pituus oli yli 4 km. Ensimmäisen reaktorin rakentaminen aloitettiin 1970, ja se otettiin käyttöön 1977. Vuonna 1986 laitoksessa oli neljä reaktoria ja rakenteilla oli viides ja kuudes reaktori, joiden oli tarkoitus valmistua 1988.

Tuhoutunut 4. reaktori edusti epävakaaksi tiedettyä RMBK-1000-tyyppiä, jota on rakennettu vain Neuvostoliitossa, eikä sielläkään enää Tšernobylin onnettomuuden jälkeen. Se oli grafiittihidasteinen ja polttoaine oli sijoitettu 1 600 paineputkeen, joista höyry siirtyi suoraan turbiinihallin generaattoreihin. Itse reaktori oli lujatekoisen betonirakennuksen sisällä osittain maan alla. Reaktorihalli ylettyi 90 metrin korkeuteen ja yläpinnan läpimitta oli 13 metriä. RBMK-reaktori, joka oli suunniteltu tuottamaan myös plutoniumia aseteollisuuden käyttöön, tunnetaan useista suunnitteluvioistaan ja onnettomuudelle alttiista suunnittelustaan. Siinä on 1 600 polttoainekanavaa ja niiden yläpuolella 200 tonnia painava latausnosturi. Itse reaktorissa oli noin 190 tonnia uraania, 1 700 tonnia grafiittia ja 180 booriteräksistä säätösauvaa.

25. huhtikuuta 1986 voimalaitoksen neljännen reaktorin miehitys oli viikonlopun takia alle 150 henkilöä.

Onnettomuuden syyt

Tšernobylin onnettomuuden syyt ja kulku on onnettomuuden jälkeen ollut intensiivisen kansainvälisen tutkimuksen kohteena. Onnettomuuden kulku tunnetaan sekunnilleen ja sen tekniset syyt on pystytty johtamaan yksittäisiin reaktorin osiin asti. Myös käytössä, valvonnassa ja turvallisuuskulttuurissa tehdyt onnettomuuden mahdollistaneet virheet on pystytty yksilöimään. Onnettomuuden syitä koskevia tutkimuksia ovat julkaisseet YK:n alainen Kansainvälinen atomienergiajärjestö[2] OECD:n alainen NEA[3] ja lukuisat yliopistot ja tutkijaryhmät, mukaan lukien Neuvostoliiton onnettomuustutkimuskomissio.[4]

Julkaistujen onnettomuusraporttien tulokset tukevat toisiaan, joskin niissä saatetaan painottaa eri syiden merkitystä kokonaisuudessa eri lailla. Tutkimusten tuloksena tiedetään, että Tšernobylin onnettomuuden mahdollistivat vakavat puutteet laitoksen suunnitteluperiaatteissa ja suunnittelussa, mukaan lukien sen ydinteknisen osan, käyttötavoissa, turvallisuuskulttuurissa ja valvonnassa. Kuhunkin luokkaan lukeutuu monia kriittisiä puutteita, joista kunkin korjaaminen ajoissa olisi yksinään riittänyt estämään onnettomuuden tai ainakin rajaaman sen vaikutukset laitoksen sisälle. Suurin osa puutteista liittyi asioihin, jotka länsimaissa yleisesti käytössä olevissa ydinturvallisuusperiaatteissa on ydinenergian käytön alusta asti tunnistettu kriittisiksi (ks. esim. [5][6][7]).

Neuvostoliitto ja sen seuraajavaltiot siirtyivät länsimaissa käytettyihin suunnittelun, käytön, valvonnan ja turvallisuuskulttuurin toimintatapoihin vasta asteittain Tšernobylin onnettomuuden jälkeen. Osittain muutos on edelleen kesken. Tässä esitetty kuvaus onnettomuuden syistä ja vertailu nykyaikaisiin ydinturvallisuuskäytäntöihin tapahtuu edellä mainittujen onnettomuusraporttien ja ydinturvallisuuden historiaa käsittelevien lähteiden perusteella. Ainoastaan vakavimmat syyt on listattu. Lisäksi Tšernobylin voimalaitoksessa ja sen käytössä ilmeni huomattava määrä merkittäviä puutteita, jotka pahensivat onnettomuutta ja kasvattivat muunlaisten onnettomuuksien riskiä, mutta jotka eivät kuitenkaan olleet suoranaisena syynä onnettomuudelle.

Tekniset syyt

Tšernobylin ydinvoimalaitoksen suunnittelussa ei noudatettu ydinturvallisuuden perusperiaatteita. Nykyisin rakennetut uudet kevytvesireaktorit ovat immuuneja monille Tšernobylin onnettomuudelle välttämättömänä edellytyksenä olleille ominaisuuksille ja puutteille. Toisaalta grafiittihidasteisia reaktoreita oli Neuvostoliiton lisäksi runsaasti käytössä muuallakin, mm. Britannian Magnox-tyyppiä, mutta niiden jäähdytysaineena on kaasu, ei vesi. Tšernobylin ydinvoimalaitoksen reaktorit olivat RBMK-tyyppiä, joka oheisessa kaaviossa esitetään oikealla. Vertailun vuoksi vasemmalla on vakiintuneita turvallisuusominaisuuksia soveltava kevytvesireaktori (LWR, light water reactor). Tärkeimmät onnettomuuteen suoraan vaikuttaneet tekniset erot olivat (numerot viittaavat kaavioon):

Turvallisuuteen vaikuttavat erot Tšernobylin RBMK-reaktorin ja maailmalla tavanomaisen kevytvesireaktoria (LWR, light water reactor) käyttävän korkean ydinturvallisuuden voimalaitoksen välillä. Numerot viittaavat tekstiin.
  1. RBMK-reaktorissa hidastinaineena käytettiin tulenarkaa grafiittia (kuvassa punaisella). Grafiitin syttyminen palamaan mahdollisti tulipalon, jonka nostama savu kuljetti reaktorisydämen radioaktiivisia aineita ympäristöön. Grafiitti osoittautui erittäin vaikeaksi sammuttaa ja se paloi useita päiviä onnettomuuden alun jälkeen. Kevytvesireaktoreissa sitä vastoin hidastinaineena on vesi. Reaktori ja koko reaktorirakennus pidetään vapaana kaikista syttyvistä aineista.
  2. RBMK-reaktorissa on tietyillä tehoalueilla ns. positiivinen aukkokerroin. Tämä tarkoittaa, että reaktorissa kiertävän veden tiheyden laskiessa lämpölaajenemisen tai kiehumisen takia reaktorin teho pyrkii kasvamaan. Tämä mahdollisti hallitsemattoman tehopiikin, joka oli onnettomuuden suoranainen fysikaalinen syy. Kevytvesireaktorit ovat fysikaalisilta ominaisuuksiltaan sellaisia, että aukkokerroin on kaikilla tehoalueilla aina negatiivinen. Nopeat tehopiikit eivät ole mahdollisia koska veden lämpölaajeneminen vaimentaa reaktiota.
  3. RBMK-reaktorin säätösauvakoneistossa oli suunnitteluvirhe: sauvojen laskeminen reaktoriin tapahtui hitaasti ja kesti nopeimmillaankin 18-20 sekuntia, joten tehoa korjaavat toimenpiteet vaikuttivat viiveellä. Lisäksi sauvojen kärjissä oli grafiittia, mikä johti siihen että sauvojen työntäminen reaktoriin ensin kiihdytti reaktoria. Kevytvesireaktorien säätösauvat on suunniteltu nopeaan pikapysäytykseen. Säätösauvojen vähäinenkin työntäminen reaktoriin riittää vaimentamaan reaktiota.
  4. RBMK-reaktoreita ei ole varustettu lainkaan ilmatiiviillä suojarakennuksella. Nykyisin rakennettavat uudet ydinvoimalaitokset varustetaan aina ilmatiiviillä suojarakennuksella.

Käyttöön liittyvät syyt

Tšernobylissä tehtiin onnettomuuden sattuessa koetta, jota eivät olleet hyväksynyneet voimalaitoksen suunnittelijat eivätkä edes suunnittelua tarpeeksi tuntevat henkilöt, sillä kokeen suorittaminen edellytti reaktorin käyttämistä tavalla, joka nimenomaan kiellettiin laitoksen käyttömääräyksissä. Turvallisuuskulttuuri oli syvästi puutteellinen, länsimaissa ei voimalaitosreaktoreita käytetä kokeisiin paitsi kattavan teknisen analyysin, laitoksen suunnittelijoiden kuulemisen ja riippumattoman turvallisuusviranomaisen hyväksynnän jälkeen. Varsinkaan laitoksen käyttömääräyksien noudattamatta jättäminen ei olisi mahdollista jo ohjausautomatiikan ja valvonnankaan vuoksi.

Reaktorin operaattoreilta ja kokeen valvojalta puuttui koulutus reaktorin käyttäytymisestä kokeen alhaisella tehoalueella, jossa reaktion karkaaminen käsistä oli tunnettu vaaratekijä. Neuvostoliitossa voimalaitoksen operaattoreita ei koulutettu simulaattorin avulla toimimaan normaalista poikkeavissa ja yllättävissä tilanteissa, toisin kuin länsimaissa.[8]

Koetta varten Tšernobylissä kytkettiin voimalaitoksen turvallisuusjärjestelmä pois päältä, koska se olisi estänyt reaktorin väärän käytön. Kevytvesireaktorissa puolestaan osa turvallisuusominaisuuksista perustuu luonnonlakeihin, joten niitä ei voi kytkeä pois missään olosuhteissa.

Valvontaan ja turvallisuuskulttuuriin liittyvät syyt

Neuvostoliitossa ei reaktoreiden suunnittelussa ja käytössä painotettu turvallisuuden ensisijaista huomioimista kaikissa teknisissä ratkaisuissa ja laitoksen käytössä. Tämä koko neuvostoliittolaisen ydinenergian käytön kattavasti läpäisevä puute turvallisuuskulttuurissa mahdollisti jokaisen onnettomuuden suoraan mahdollistaneista puutteista ja vioista. Tšernobylin reaktorit oli suunniteltu käytettäväksi tietyllä tehoalueella, tiettyjen tarkkojen ohjeiden mukaan. Näin toimien laitokset olisivat edelleen olleet onnettomuusalttiita, mutta nyt sattunut onnettomuus olisi vältetty. Länsimaisten ydinreaktorien suunnittelun lähtökohtana sitä vastoin on reaktorin turvallinen toiminta myös normaalin käyttötavan ulkopuolella[9]. Neuvostoliitossa reaktoreita ei suunniteltu ja operaattoreita ei koulutettu poikkeustilanteiden hallintaan, vaan reaktorit ja niiden käyttö suunniteltiin välttämään poikkeamat. Sama tavoite on luonnollisesti länsimaissa, mutta lisäksi reaktoreiden suunnittelulla, voimalaitosten turvallisuusominaisuuksilla ja operaattoreiden koulutuksella varaudutaan poikkeustilanteisiin ja niiden hallintaan.

Neuvostoliitosta puuttui kokonaan ydinlaitosten riippumaton valvontaviranomainen, puhumattakaan että turvallisuudeltaan heikkoja laitoksia olisi suljettu. Länsimaiseen ydinturvallisuusajatteluun kuuluu erottamattomana osana ydintekniikan valvonta. Valvontaviranomaisella on valta määrätä lopetettavaksi ydintekniikan käyttö, jos se ei ole turvallista.

Onnettomuus

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Lauantaina huhtikuun 26. päivänä voimalan neljännen reaktorin määräaikaishuollon alkaessa oli sovittu tehtäväksi koe. Kokeessa oli tarkoituksena selvittää pystyykö hidastuva generaattori tuottamaan sähköä jäähdytysjärjestelmälle niin kauan, että varajärjestelmät saadaan päälle. Jotta koe voitiin tehdä, muun muassa hätäjäähdytysjärjestelmä ja reaktorin pikasulkujärjestelmä kytkettiin määräysten vastaisesti pois päältä. Reaktorin tehoa pudotettiin sallitun raja-arvon alapuolelle.

Reaktorin teho pudotettiin normaalista 3 200 megawatin lämpötehosta 700 MW:iin. Ilmeisesti kokeen viivästymisestä johtuen tehonpudotus päädyttiin tekemään liian nopeasti, jolloin reaktorin todellinen lämpöteho putosi kolmeenkymmeneen megawattiin. Reaktorin normaalisti tuottaman fissiotuotteen ksenon-135 pitoisuus alkoi nousta. Reaktorin teho oli alarajalla, joten sitä päätettiin lisätä 200 MW:iin. Ksenon-135:n neutroniabsorption ylittämiseksi säätösauvoja päätettiin vetää reaktorista ulommas kuin turvallisuusmääräykset sallivat. Myös vesipumput, joita generaattorin oli tarkoitus käyttää, oli käynnistetty. Veden virtaus ylitti turvallisuusmääräykset. Koska myös vesi absorboi neutroneja, täytyi sitä kompensoida vetämällä säätösauvoja ulos toimivan reaktion ylläpitämisen vuoksi. Reaktoria käytettiin vaarallisessa ja epävakaassa tilassa.

Koe alkoi 1:23:04 paikallista aikaa. Reaktorin epävakaa tila ei näkynyt hallintalaitteissa mitenkään. Kahdeksasta jäähdytyspumpusta neljä suljettiin. Virtauksen hidastuessa jäähdytysneste kuumeni reaktion kiihtyessä ja alkoi kiehua, jolloin putkiin syntyi höyrytaskuja.

Reaktorin operaattoreilta ja kokeen valvojalta puuttui koulutus reaktorin käyttäytymisestä kokeen alhaisella tehoalueella. Reaktoria ei ollut suunniteltu käytettäväksi, kuten sitä kokeessa käytettiin. Itse asiassa sen suunnittelijat tiesivät reaktorin epävakaaksi valitulla tehoalueella, minkä vuoksi reaktorin käyttö kokeen tavoin oli yksiselitteisesti kielletty.

Kello 1:23:40 käyttäjät painoivat hätänappia, joka pudotti kaikki säätösauvat reaktoriin sen pysäyttämiseksi. Länsimaisilla reaktoreilla tapahtuma on lähes hetkellinen, mutta RBMK:ssa operaatio kesti 18–20 sekuntia. Edetessään säätösauvojen kärjet syrjäyttivät hetkittäisesti jäähdytysnesteen, ja koska kärjissä oli grafiittia, reaktio kiihtyi. Lämpötila nousi reaktorissa niin paljon, että sen metalliosat alkoivat pehmetä ja säätösauvat jumittuivat.

Kevytvesireaktoreissa jäähdytysveden syrjäytyminen ja höyrystyminen vaimentaa itsestään ketjureaktiota, mutta RBMK:n tapauksessa se ruokkii sitä. Kello 1:23:47 reaktorin teho nousi 30 GW:iin, kymmenkertaiseksi normaalista. Tämä oli liikaa reaktorin jäähdytysputkille ja kannelle, jotka rikkoutuivat hetkessä valtavan paineennousun ja höyryräjähdyksen johdosta. Reaktorin ytimeen pääsi ilmaa, jolloin happi sytytti hetkessä hidastinaineena olleen grafiitin. Neuvostoliitossa ydinvoimalaitoksiin ei rakennettu suojarakennusta, koska reaktorit oli suunniteltu siten, että kunnollisen suojarakennuksen rakentaminen olisi ollut hyvin kallista ja hankalaa. Reaktorista vapautuvien korkeapaineisten radioaktiivisten kaasujen, savun, hiukkasten ja kappaleiden sekamelska pääsi lähes esteettä ulkoilmaan. Radioaktiivinen savusumu nousi noin kilometrin korkeuteen.

Yksi työntekijä kuoli räjähdyksessä ja toinen kuuman höyryn aiheuttamiin palovammoihin. Räjähdykset sytyttivät noin 30 tulipaloa, mukaan lukien kolmosreaktorin rakennuksen katon.

Pelastustoimet

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tilanteen vakavuudesta oli aluksi epäselvyyttä. Lähes kaikkien käytettävissä olleiden säteilymittareiden asteikko päättyi 1000 mikroröntgeniin sekunnissa. Vain kahden mittarin asteikko riitti 1 000 röntgeniin sekunnissa. Toisen luo ei päässyt räjähdyksen takia, ja toinen rikkoutui käynnistettäessä. Työntekijät pystyivät vain päättelemään, että säteilytaso ylitti n. 4 R/h. Todellinen taso saattoi olla paikallisesti jopa 20 000 R/h (tappava annos on noin 500 R viiden tunnin aikana). Esimies Aleksandr Akimov uskoi kuitenkin, että reaktori oli ehjä huolimatta ympäristöön levinneestä grafiitista ja polttoaineesta. Kello 4:30 paikalle tuodun säteilymittarin näyttämä hylättiin, koska mittarin pääteltiin olevan rikki. Henkilökunta oli laitoksessa ilman suojavarusteita aamuun asti ja yritti pumpata jäähdytysvettä reaktoriin. Laitoksessa ei ollut kunnolla varauduttu hätätilanteisiin eikä kunnollista säteilysuojelua toteutettu. Lisäksi tuskin kenelläkään pelastustöihin osallistuneista oli dosimetrejä.

Palomiehet saivat sammutettua tulipalot viiteen mennessä aamulla, lukuun ottamatta reaktoria, joka paloi jälkilämmön ruokkimana levittäen edelleen huomattavia päästöjä savukaasujen mukana. Hallinnon tutkimusryhmä, jota johti Valeri Legasov, saapui reaktorille 26. päivän iltana. Tähän mennessä onnettomuudessa ja pelastustöissä oli kuollut kaksi henkilöä ja 52 oli viety sairaalaan. Seuraavana yönä komitean oli tunnustettava säteilytaso sekä reaktorin tuhoutuminen ja Prypjat määrättiin evakuoitavaksi.

Viranomaisten toiminta

Neuvostoliitosta puuttui yksinomaan ydinturvallisuusvalvontaan erikoistunut viranomainen ja väestönsuojelun toteutus oli suurelta osin myöhässä, epäjärjestelmällistä, improvisoitua ja riittämätöntä. Mitään länsimaissa edellytetyn valmiussuunnitelman mukaisia toimia ei tehty. Ihmiset evakuoitiin vasta kun pahimmat päästöt olivat jo kulkeutuneet tuulen mukana ohi. Tapahtumista ei tiedotettu Neuvostoliiton sisällä eikä päästöille altistuneille muille valtioille. Kansalaisia ei kehotettu suojautumaan edes hyvin yksinkertaisin toimin kuten sulkeutumalla asuntoon siksi, kunnes ilmaan päässeet radioaktiiviset aineet kulkeutuvat tuulen mukana pois. Joditabletteja ei jaettu ajoissa. Väestönsuojelu epäonnistui pahasti, sillä valtaosa myöhemmin ilmi tulleista onnettomuuden terveysvaikutuksista olisi voitu estää melko yksinkertaisin ja edullisin toimenpitein.

Katastrofin laajuuden rajoittamiseksi hallitus määräsi alueelle työläisiä siivoustöihin. Sotilaita lähetettiin töihin kertomatta määränpäästä. Useimmille työntekijöille ei kerrottu mitään vaaroista. Väkeä kutsuttiin liikaa eikä heitä ohjeistettu millään tavalla. Sammuttajilla oli normaalit vaatteet, eikä heillä ollut hengityssuojaimia. Jotkut joivat lammikoista vettä, istuivat ja kävelivät säteilevän grafiitin päällä ja ottivat sitä käteen. Suojautuminen ja dosimetria oli puutteellista. Reaktoripalo sammutettiin lopulta 6. toukokuuta mennessä pudottamalla maa-ainesta helikoptereista, jotka lensivät nopeasti reaktorin yli minimoidakseen matkustajien säteilyannoksen. Suuri osa ympäristön rojusta kerättiin reaktorin sisälle ja eristettiin. Reaktorin ja sen sisällyksen ympärille rakennettiin teräksestä ja betonista sarkofagi eristämään suurimmat säteilylähteet. Sammutustyössä käytetyt säteilevät työkoneet ja helikopterit eristettiin omalle alueelleen odottamaan puhdistusta. Lähialueen maatilalliset kuitenkin tunkeutuivat varastointialueelle ja veivät siellä olleista kulkuvälineistä osia tarpeisiinsa.

203 onnettomuuspaikalla työssä olleista joutui sairaalaan, joista 28 kuoli akuuttiin säteilysairauteen. Suurin osa oli palo- ja pelastushenkilöstöä. Alueen asukkaat eivät tiedotuksen ja suojelutyön puuttumisesta huolimatta saaneet tappavia säteilyannoksia, eikä säteilysairauden oireita ollut havaittavissa.

Kun voimalaitoksen lähialueet lopulta tyhjennettiin, Prypjatista evakuoitiin 50 000 asukasta ja koko alueelta yhteensä 135 000. Valtio järjesti asukkaille uudet asunnot ja takasi toimeentulon. Alueen ihmisten terveydentilaa on seurattu hyvin tarkkaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Myöhemmin Neuvostoliiton romahtamisen ja sitä seuranneen epäjärjestyksen seurauksena evakuoitujen taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi on kuitenkin selvästi heikentynyt.

Terveydelliset vaikutukset

Kuolleisuus

WHO:n Tšernobyl -raportissa vuodelta 2006 laskettiin, että akuutti säteilysairaus (ARS) diagnosoitiin kaikkiaan 134 henkilöllä. Näistä 28 menehtyi vuonna 1986 ja 19 vuosina 1987-2004. WHO:n raportin mukaan väestön saama säteilyannos oli hyvin paljon alempi kuin ARS -oireyhtymä edellyttäisi, mistä syystä muiden kuolemantapauksien syy-yhteyttä säteilyyn ei voida osoittaa.[10]

Onnettomuuden jälkeen on tutkittu kaikkiaan 61 000 pelastustyöntekijän sairauksia. Vuosina 1991-1995 tässä ryhmässä todettiin kaikkiaan 4 995 eri syistä johtuvaa kuolemantapausta. WHO:n tutkijat selvittivät Venäjän valtion terveysviranomaisen RNMDR:n tilastoista, että verrattaessa kuolinsyitä saadun säteilyannoksen määrään, 4,6% kaikista kuolemantapauksista voisi olla suoraan tai välillisesti säteilyn aiheuttamia.[11]

WHO kuitenkin huomauttaa raportissaan, että suorien johtopäätösten ja syy-yhteyksien osoittamisessa tulee olla varovainen. Syöpäsairauksien synnyssä on yleensä yli kymmenen vuoden kehittymisaika. Lisäksi syöpäsairauksiin vaikuttavat muutkin tekijät kuten stressi ja elämäntavat sekä etenkin pelastustyöntekijöiden kohdalla muu altistuminen syöpää aiheuttaville aineille.

WHO:n raportin mukaan saastuneimmilla alueilla Ukrainassa kuolleisuus on onnettomuuden jälkeen ollut 18,5 henkilöä tuhannesta kun se muualla Ukrainassa on 16,5 henkilöä tuhannesta. Syy eroon on epäselvä mutta raportti varoittaa vetämästä tästä sitä johtopäätöstä, että kahden henkilön ero johtuisi yksin onnettomuudesta. Ero saattaa johtua esimerkiksi erilaisesta ikäjakaumasta. Raportin mukaan lapsikuolleisuus ei ole onnettomuuden jälkeen kasvanut.[12]

WHO:n raportin lisäksi eri tahot ovat esittäneet huomattavasti suurempia arvioita kuolleisuudesta. Venäjän tiedeakatemian mukaan 210 000 ihmistä kuoli ennenaikaisesti onnettomuuden vuoksi.[1] Greenpeace arvioi kuolemantapausten lukumääräksi noin 93 000-140 000 ihmistä.[13] Venäläinen professori Aleksei Jablokov on esittänyt, että onnettomuuden vuoksi oli jo vuoteen 2008 mennessä kuollut jopa 900 000 ihmistä, kritisoinut WHO:ta ja IAEA:ta valehtelusta ja katsoo, että WHO on "ydinvoimafriikkien" hallinnassa.[14]

Muut terveysvaikutukset

Tšernobylin alueen ihmisten terveyttä on seurattu hyvin tarkasti useissa tutkimuksissa, joita ovat tehneet niin paikalliset viranomaiset, yliopistot, eurooppalaiset järjestöt kuin kansainväliset järjestötkin, mukaan lukien YK. Alueen ihmisten saaman väestösäteilyannoksen perusteella ei ole odotettavissa, että eräitä tiettyjä syöpälajeja lukuun ottamatta kuolleisuuden tai sairastuvuuden havaittaisiin nousevan. 20 vuotta onnettomuuden jälkeen havainnot ovat vastanneet ennusteita: kuolleisuuden ei ole havaittu nousseen säteilyn vaikutuksesta, kuten ei sairauksienkaan lukuun ottamatta lasten kilpirauhassyöpää, joka on johtanut tähän mennessä tutkimusten mukaan noin 10–20 kuolemantapaukseen.lähde? Kilpirauhassyöpä johtuu onnettomuuspäästöstä tulleen radioaktiivisen jodi-131:n kertymisestä kilpirauhaseen. Tätä olisi voitu yrittää estää jakamalla kansalaisille joditabletteja, mutta näin ei tehty.

Arvellaan, että Suomessa Tšernobyl-laskeumalla ei ole ollut suoria terveysvaikutuksia ihmisiin. Tšernobylin onnettomuus ei ole myöskään todennäköisesti suurentanut lasten tai nuorten kilpirauhassyövän riskiä Suomessa. Teoreettisen mallintamisen perusteella asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että Tšernobyl-laskeuma aiheuttaisi maassa joitakin satoja kuolemaan johtavia syöpätapauksia 80 vuoden aikana.lähde? Arvio on kuitenkin epävarma, koska laskeuman aiheuttamat muutokset säteilytaustassa ovat selvästi pienemmät kuin normaalistikin esiintyvä luonnollinen vaihtelu. Joka tapauksessa sairastumisia tuskin pystytään tilastollisesti osoittamaan, koska arvioitu määrä on hyvin alhainen verrattuna samana aikana luonnostaan esiintyviin sairastumisiin.

Merkittävin elintarvikkeissa esiintyvä, laskeumasta peräisin oleva radioaktiivinen aine on cesium-137 (Cs-137).[15]

Jälkiseuraukset

Ihmisen toiminnan puuttuessa villiintynyt luonto on vallannut Tšernobylin lähialueet. Taustalla näkyy onnettomuusreaktori.

Kansainvälinen reaktio

Neuvostoliiton ulkopuolella onnettomuus havaittiin ensimmäisen kerran päivää myöhemmin yli tuhannen kilometrin päässä Forsmarkin ydinvoimalassa Ruotsissa, jossa työntekijöiden vaatteista mitattiin poikkeavia säteilyarvoja. Mittaustuloksia ihmeteltiin ja aluksi niiden arveltiin johtuvan jostain tuntemattomasta säteilylähteestä voimalassa, mutta tämä mahdollisuus saatiin pian suljettua pois. Tarkemman tutkimuksen jälkeen näytti siltä, että radioaktiivisuus oli todennäköisesti peräisin reaktorionnettomuudesta. Koska länsimaissa sattuneesta onnettomuudesta ei ollut tiedotettu, alettiin pelätä onnettomuutta Neuvostoliitossa. Myös tuulen suunta tuki tätä mahdollisuutta.lähde?

Tilanteen selvittyä länsimaat evakuoivat Neuvostoliitosta noin 134 000 kansalaistaan. Suomalaisten evakuointilentoa viivytti presidentti Mauno Koiviston väliintulo.[16]

Vaikutukset Suomessa

Säteilytason nousu oli havaittu myös Suomessa puolustusvoimien mittausasemalla, mutta ilmiötä arveltiin ensin mittariviaksi. Tulos päätettiin ensin varmistaa toisilla mittalaitteilla, koska syytä nousuun ei tunnettu. Säteilyn annosnopeus ei Pohjoismaissa noussut lähellekään suojautumistoimia edellyttävää tasoa. Ruotsalaiset olivat ehtineet selvityksissään pidemmälle, ja ilmoittivatkin ensimmäisinä poikkeavasta säteilystä.

Säteilyturvakeskus laati ensimmäisen lehdistötiedotteen poikkeustilanteesta noin klo 15 ja se luettiin STT:n radiouutisissa maanantaina 28.4. klo 16. Syytä tilanteeseen ei vielä tunnettu — kerrottiin vain, että radioaktiivisuutta oli havaittu ja että se oli ilmeisesti peräisin reaktorionnettomuudesta. Neuvostoliitto myönsi Tšernobylin voimalaonnettomuuden maanantai-iltana noin klo 19.30 Suomen aikaa. Tiedon tullessa säteilytaso oli Suomessa jo kääntynyt laskuun. Sittemmin on solmittu kansainvälinen sopimus, joka velvoittaa kaikkia allekirjoittajamaita tiedottamaan vakavista ydinlaitostapahtumista viiveettä.[17] Väestönsuojelutoimia edellyttävää säteilytasoa ei saavutettu missään Neuvostoliiton ulkopuolella, ei myöskään Suomessa. Myöskään ympäristövaikutuksia ei ole havaittu. Laskeuma oli Suomessa havaittavissa vain tarkoitusta varten tehdyillä instrumenteilla.lähde? Laskeuman mukana Suomen luontoon tuli erilaisia radioaktiivisia aineita, joista suurin merkitys säteilyvaikutuksen kannalta oli kuitenkin puoliintumisajaltaan lyhytikäisillä aineilla. Ne hajosivat luonnostaan nopeasti ja ovat tähän mennessä poistuneet ympäristöstä.lähde?

Heti onnettomuuden jälkeen Suomessa rajoitettiin määräaikaisesti karjan laidunruokintaa, jotta lyhytikäiset radioaktiiviset aineet eivät päätyisi maitoon ja lihaan. Samoin suomalaisia on kehotettu olemaan syömättä ylen määrin sieniä, marjoja ja muita luonnontuotteita silloin, kun ne on poimittu paljon laskeumaa [18] saaneilta alueilta ja niiden cesiumpitoisuus on kohonnut. 2000-luvulla merkittävin elintarvikkeissa esiintyvä laskeumasta peräisin oleva radioaktiivinen aine on cesium-137. Pahin laskeuma Suomessa on Pirkanmaalla, Itä-Hämeessä sekä Kymenlaaksossa.[19]

Ympäristön radioaktiivisuutta käsittelevässä symposiumissa Helsingissä 25.4.2006 arvioitiin kahdenkymmenen vuoden takaisen Tšernobyl-laskeuman jäämien olevan havaittavissa vielä pitkään. Viidenkymmenen vuoden aikana suomalaisten saamasta Tšernobylin aiheuttamasta kokonaissäteilyannoksesta puolet saatiin saman arvion mukaan kuitenkin jo kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Tšernobyl-onnettomuuden aiheuttama säteilyannos vuonna 2006 on vain alle yhden prosentin suomalaisten saamasta kokonaissäteilyannoksesta.lähde?

Laskeuman jälkeisenä ensimmäisenä vuonna keskivertosuomalainen sai noin 0,2 millisievertin säteilyannoksen.lähde? Noin kolmasosa tästä kulkeutui ihmiseen sisäisesti, ruoan ja hengityksen kautta. Maataloustuotteiden osuus oli aluksi suuri: vuonna 1986 suomalainen sai maataloustuotteista yli kaksi kertaa suuremman säteilyannoksen kuin luonnontuotteista.lähde? Seuraavina vuosina luonnontuotteista saatavan annoksen suhteellinen osuus kasvoi; cesium-137 häviää metsäympäristön ja järvien ravinnekierrosta hyvin hitaasti.

2000-luvun alussa suomalaisten Tšernobyl-laskeumasta aiheutuva keskimääräinen vuotuinen säteilyannos on ollut noin 0,03 millisievertiä. Tästä vajaa puolet on peräisin elintarvikkeista. Noin kolme neljännestä elintarvikkeiden kautta saatavasta annoksesta tulee luonnontuotteista: järvikaloista, sienistä, riistalihasta ja metsämarjoista. Loppu tulee maataloustuotteista. Viljellyissä tuotteissa sekä maidossa ja lihassa Cs-137-pitoisuudet ovat nyttemmin erittäin pieniä, ja niitä seurataan jatkuvasti.lähde?

Luonnontuotteiden Cs-137-pitoisuudet vaihtelevat paljon. Tähän vaikuttavat paitsi Tšernobyl-laskeuman epätasainen jakautuminen, myös monet ympäristötekijät. Esimerkiksi järvikaloissa ja sienissä Cs-137-aktiivisuus vaihtelee muutamasta becquerelistä useaan tuhanteen becquereliin kilossa. Eniten laskeumaa saaneella alueella poikkeuksellisen runsaasti luonnontuotteita käyttävien ihmisten saamat säteilyannokset voivat olla kymmenkertaisiakin keskivertokuluttajan annokseen verrattuna.lähde? Annoksia voidaan kuitenkin pienentää kulutustottumuksia muuttamalla ja ryöppäämällä syötävät sienet.

Elintarvikkeiden radionuklidipitoisuuden lisäksi ihmisen saamaan säteilyannokseen vaikuttaa kulutettavan elintarvikkeen määrä. Kun ihminen saa elintarvikkeiden kautta 80 000 becquerelia Cs-137:ää, siitä aiheutuu 1 millisievertin säteilyannos.lähde? Tämän säteilymäärän saadakseen ihmisen pitäisi syödä esimerkiksi 80 kiloa sieniä.lähde? Kaikista säteilylähteistä suomalainen saa tällä hetkellä yhteensä keskimäärin 3,7 millisievertin säteilyannoksen vuodessa.lähde? Tšernobyl-laskeuman osuus tästä on alle prosentin.lähde?

Suomalaiseen politiikkaan onnettomuudella oli merkittävät ja pitkäkestoiset vaikutukset. Suunnitteilla ollut hanke uuden ydinvoimalan rakentamiseksi keskeytettiin. (Atomivoimaloiden tilaaminen väheni maailmanlaajuisesti.) Tšernobylin onnettomuuden jälkeen ydinvoiman kannatus Suomessa oli 15 %[20]. Vielä 1993 eduskunta äänesti ydinvoimahanketta vastaan. Nykyisin ydinvoiman kannatus on palannut onnettomuutta edeltävälle tasolleen. Silti yli puolet suomalaisista vastustaa Yleisradion teettämän kyselyn mukaan ydinvoiman lisärakentamista.[21].

Suomen kannalta melko kyseenalaista julkisuutta herätti Suomen viranomaisten hidas tiedottaminen onnettomuudesta. Koska onnettomuus tapahtui Neuvostoliitossa ja ensimmäiset tiedot siitä saatiin Ruotsin kautta, tiedottamisen hitaus tulkittiin Länsi-Euroopassa yleisesti uudeksi oireeksi suomettumisesta, mikä suututti presidentti Mauno Koiviston. Todellinen syy tiedonkulun kangerteluun oli Suomessa juuri silloin ollut virkamieslakko, vaikka poliittinen vastuu sysättiin julkisuudessa sisäministeri Kaisa Raatikaisen niskaan.lähde?

Vaikutukset Neuvostoliitossa

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Tšernobylin säteilyn kaukokulkeuma.

Siinä missä säteilytaso ei Neuvostoliiton ulkopuolella kohonnut suojautumistoimia edellyttävälle tasolle, oli tilanne paikan päällä toinen. Ukrainassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä säteilytasot olivat korkeita. Eniten säteilylle altistuivat voimalan työntekijät, paloja sammuttaneet palomiehet sekä ne noin 200 000 sotilasta, jotka komennettiin raivaustöihin kaivamaan säteileviä grafiitinpaloja maahan ja kääntämään peittoon radioaktiivista pintamaata. 200 000 ukrainalaista, venäläistä ja valkovenäläistä evakuoitiin 30 km:n säteeltä ja uudelleenasutettiin. Laskeumasta noin 60 prosenttia tuli nykyisen Valko-Venäjän alueelle.

Radioaktiivinen päästö oli valtava. 13–30 prosenttia reaktorin 190 tonnista polttoainetta arvioidaan levinneen ympäristöön. Saasteella oli selkeitä ympäristövaikutuksia voimalaitoksen lähellä. Ensimmäisenä vuonna onnettomuuden jälkeen alueen kasvillisuudessa ilmeni selviä säteilyvaikutuksia, erityisesti kasvun hidastumista. Seuraavaan kevääseen mennessä luonto oli kuitenkin palautunut ennalleen. Nykyisin yleinen säteilytaso alueella ei poikkea luonnossa normaalisti esiintyvästä vaihteluvälistä. Onnettomuuspaikan luonto on nykyisin toipunut jopa onnettomuutta edeltänyttä tilaa rikkaammaksi. Voimalaitoksen ympärillä on 30 kilometrin vyöhyke, jolle pääsy on kielletty. Kieltoa noudatetaan vaihtelevasti, mutta kuitenkin riittävästi. Normaali ihmisen toiminta on alueella käytännössä pysähtynyt. Sen seurauksena luonto on vallannut ihmisen käytössä olleita alueita ja ympäristö on kokonaisuudessaan palannut lähemmäs luonnontilaa. Populaatiot ja monimuotoisuus ovat lisääntymässä. Monet eläin- ja kasvilajit ovat yleistyneet, ja eräitä harvinaisia lajeja on palannut alueelle.

Tšernobylin ydinlaitoksen ongelmat eivät loppuneet onnettomuuteen. Kakkosreaktori suljettiin 1991 tulipalon jälkeen. Marraskuussa 1996 ykkösreaktori suljettiin kansainvälisen sopimuksen mukaan ja viimeinen marraskuussa 2000. Tšernobylin onnettomuudesta on otettu oppia ympäri entistä Neuvostoliittoa. Entisillä neuvostomailla on nykyisin itsenäiset ydinturvallisuutta valvovat viranomaiset, kehittyvä ydinturvallisuussäännöstö ja uudistunut halu panostaa turvallisuuteen voimalaitostekniikassa ja koulutuksessa. Entisen Neuvostoliiton maat osallistuvat aktiivisesti niin Tšernobylin onnettomuuden jälkiseurannassa kuin ydinturvallisuuden kehittämisessäkin kansainväliseen yhteistyöhön.

Tšernobyliä pidetään osoituksena siitä, mihin varomattomasti suunnitellun tekniikan, vajavaisen turvallisuuden, puutteellisen valvonnan, epäpätevän henkilökunnan, varautumisen puutteen, salailun ja yleisen piittaamattomuuden yhdistelmä voi pahimmillaan johtaa. Töitä tehtiin välittämättä turvallisuudesta ja työntekijöiden sekä heidän perheidensä hyvinvoinnista. Tšernobylin onnettomuus lopetti RBMK-reaktoreiden rakentamisen ja johti kiireellisiin parannuksiin ydinturvallisuudessa ja turvajärjestelyissä entisen Neuvostoliiton alueella. Onnettomuus antoi ympäristöaktivismille kasvupohjaa Venäjällä ja sen arvellaan myös edesauttaneen Ukrainan ja Valko-Venäjän itsenäistymistä 1991.

Tšernobylin ydinonnettomuus on ylivoimaisesti ydinenergian historian pahin reaktorionnettomuus. Se on sijoitettu luokkaan 7 kansainvälisellä ydinlaitostapaturmien seitsenportaisella INES-asteikolla. Pahin kaupallisessa sähköntuotannossa tapahtunut ydinonnettomuus oli Three Mile Islandin onnettomuus vuonna 1979, joka kuului luokkaan 5 INES-asteikolla.

Vaikutukset voimalan lähiluontoon

Maaliskuussa 2009 julkaistun tutkimuksen mukaan onnettomuuden vaikutukset voimalan ympäristöön ovat olleet paljon luultua vakavammat. Tutkimus keskittyi alueeseen 30 km:n säteellä voimalasta. Radioaktiivisilla alueilla on eliöitä keskimäärin alle yksi neliömetrillä, kun vähemmän saastuneella eliöitä on noin sata. Onnettomuuspaikan lähellä elävillä eläimillä on myös poikkeuksellisen paljon epämuodostumia. Esimerkiksi kimalaiset, perhoset, hämähäkit, heinäsirkat ja monet muut selkärangattomat ovat kadonneet pahiten saastuneilta alueilta lähes kokonaan.[22]

Taloudelliset seuraukset

Wall Street Journalin (1990) mukaan vuonna 1986 tapahtunut Tshernobylin onnettomuus maksoi Neuvostoliitolle yli kolme kertaa enemmän kuin kaikki Neuvostoliiton atomivoimalat olivat vuosien 1954-1986 välisenä aikana tuottaneet.[23]

Uusi suojakuorihanke

Onnettomuuden jälkeen voimalaan rakennettiin pikaisesti suojakuori. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki on johtanut hanketta nykyisen pikaisesti rakennetun vuotavan kuoren korvaamiseksi uudella. Elokuussa 2007 uutisoitiin, että ranskalainen Novarka-yritys on voittanut tarjouskilpailun uuden suojakuoren rakentamisesta. Kuitenkaan lopullista yli 364 miljoonan euron sopimusta ei ole vielä tehty. Hankkeen kokonaiskustannus on yli 700 miljoonaa euroa. [24]

Marraskuussa 1986 valmistui betonisuoja, jota teki 650 000-800 000 miestä ympäri Neuvostoliittoa. Sen jälkeen sarkofagi on rapautunut ja alkanut luhistua. Metalliin syöpyi aukkoja, joista satoi vettä sisään reaktorirakennukseen. Riskinä olivat räjähdykset, ydinketjureaktio ja veden valuminen Pripetiin ja sitä kautta Dnepriin. Myöhemmin sarkofagia on vahvistettu teräspalkeilla ja katon reiät tukittu.[1]

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus populaarikulttuurissa

Tietokonepeli nimeltään S.T.A.L.K.E.R.: Shadow of Chernobyl ammentaa ideansa Tšernobylin onnettomuudesta ja Arkadi ja Boris Strugatskin romaanista Stalker: Huviretki tienpientarelle, ja sijoittuu Prypjatiin ja sen lähiympäristöön.

Prypjatin aavekaupunki on näkyvästi esillä myös Call of Duty 4: Modern Warfare -tietokonepelissä. Peliin on mallinnettu hyvin tarkasti joitakin ydinonnettomuuden ikoneiksi muodostuneita kohteita, kuten Prypjatin ikuisiksi ajoiksi pysähtynyt maailmanpyörä ja autioitunut uimahalli. Pelissä pelaajan tulee kulkea salavihkaa, "vihollisilta" eli neuvostoliittolaisilta ultranationalisteilta piilossa Prypjatin kaupungin läpi, varomalla kuumia pisteitä ja nousta hotellin katolle. Tavoitteena on saada ammuttua reaktorin radioaktiivista ainetta ydinaseisiin välittävä rikollinen. Tämän ampumisen jälkeen henkilöllä täytyy paeta ja puolustaa itseään maailmanpyörän alla vihollisita. lähde?

Myös Call of Duty: Modern Warfare 2 -pelissä Tšernobylin ympäristö on pelattavissa. Moninpelikenttä "Wasteland" sijaitsee Tšernobylin villiintyneen bunkkerialueen vieressä. Myös saman pelin "Special Ops" -tehtävässä "Hidden" pelaaja yrittää päästä neuvostosotilaiden ohi pois Tšernobylistä.

Lähteet

  • Helsingin yliopiston tiedote "Tshernobyl-laskeuma näkyy Suomen luonnossa vielä pitkään" 25.4.2006
  • Tarkka, Jukka - Tiitta, Allan: Itsenäinen Suomi 70 vuotta - Seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä, Otava 1987

Viitteet

  1. ↑ a b c Tšernobylistä piti tulla unelmatyöpaikka, HS 24.5.2009 B1 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”24.5.2009” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ IAEA: INSAG-7 The Chernobyl Accident: Updating of INSAG-1. Wien, 1992.
  3. ↑ NEA:Chernobyl - Assessment of Radiological and Health Impacts. Pariisi, 2002.
  4. ↑ Nakao, M.: Chernobyl Accident. Tokion yliopisto, Tokio, 2006.
  5. ↑ Mazuzan, G.: Controlling the Atom: The Beginnings of Nuclear Regulation 1946-1962 University of California, Berkeley, 1984. ISBN 0-520-23940-7
  6. ↑ Walker, J.: Containing the Atom: Nuclear Regulation in a Changing Environment, 1963-1971. University of California, Berkeley, 1992. ISBN 0-520-07913-2.
  7. ↑ Walker, J.: Permissible Dose: A History of Radiation Protection in the Twentieth Century. University of California, Berkeley, 2000. ISBN 0-520-22328-4
  8. ↑ "The use of simulators to train operators is common in the nuclear industry", Lederman, L.: Training nuclear plant control room operators to prevent accidents. IAEA Bulletin 2/1998, Wien, 1988.
  9. ↑ Glasstone, S. & Sesonske, A.: Nuclear Reactor Engineering - Reactor Systems Engineering. Chapman & Hall, New York, 1994. ISBN 0412985314.
  10. ↑ WHO Chernobyl Report: Health Effects of the Chernobyl Accident and Special Health Care Programmes, s. 99.
  11. ↑ WHO Chernobyl Report: Health Effects of the Chernobyl Accident and Special Health Care Programmes, s. 102.
  12. ↑ WHO Chernobyl Report: Health Effects of the Chernobyl Accident and Special Health Care Programmes, s. 103.
  13. ↑ [1]
  14. ↑ Kirsi Hyytiäinen: Venäläisprofessori: Tshernobylin takia kuoli lähes miljoona ihmistä 24.4.2008. Uusi Suomi. Viitattu 25.4.2008.
  15. ↑ Tsernobyl-laskeuma näkyy luonnossa pitkään viitattu 3.3.2009
  16. ↑ Juhani Suomi: Mauno Koivisto halusi lykätä Tshernobylin evakuointilentoa 12.2.2008. Ilta-Sanomat. Viitattu 26.2.2008.
  17. ↑ Säteilyturvakeskus: Miten Suomessa toimittiin, kun tieto Tshernobylin räjähtämisestä tuli? Helsinki, 2004.
  18. ↑ Tshernobyl-laskeuma Suomen säteilyturvakeskus. Viitattu 26.5.2005.
  19. ↑ Laskeuma-alue tarkemmin Helsingin Sanomien artikkelissa: Tšernobylin laskeuman jäänteitä yhä Suomen metsien sienissä
  20. ↑ Vastavoimaa odotellessa, Helsingin Sanomat 22.4.2007.
  21. ↑ YLE: yli puolet vastustaa ydinvoiman lisärakentamista 8.5.2008.
  22. ↑ Tshernobyl on vahingoittanut luontoa luultua enemmän 18.3.2009. Yle.fi. Viitattu 18.3.2009.
  23. ↑ Ulla Klötzer: Säteilevä tulevaisuus. Osa 1: Atomit rauhan käytössä. Sahlgrens 2006, s. 173
  24. ↑ Helsingin Sanomat 8.8.2007.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus.
Ydintekniikka
Ydinfysiikka
Ydinvoima
Ydinreaktori
Ydinaseet
Ydinonnettomuus
Ydinvoima Suomessa

Malline:Link GA

Malline:Link GA

Malline:Link GA

Malline:Link FA

Malline:Link FA

Malline:Link FA

Malline:Link FA

Malline:Link FA

Malline:Link FA

Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tšernobylin_ydinvoimalaonnettomuus&oldid=8692845”