Ero sivun ”Jelena Porsanger” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
+ väitöskirjan otsikko
+ kolttasaamelaisia yhä Pohjois-Norjassa, vaikka kieli ehti alueelta likimain kadota
Rivi 2: Rivi 2:
'''Jelena Porsanger''' (o.s. '''Sergejeva'''; s. [[1967]] [[Kuolan piiri]]n Loparskaja, Neuvostoliitto) on [[Venäjä]]ltä kotoisin oleva [[Saamelaiset|saamelainen]] kansatieteilijä. Hän on etnisesti puoliksi [[kolttasaamelaiset|kolttasaamelainen]] ja puoliksi venäläinen. Hän eli lapsuutensa Loparskajassa, ja kävi koulua 25 kilometrin päässä kotoaan. Hänen isänsä puhui [[koltansaame]]a. Jelena Sergejevan kiinnostui nuoruusvuosina saamelaiskulttuurista. Kun Neuvostoliitossa julkaistiin samoihin aikoihin saami-venäjä sanakirja, hän opetteli puhumaan saamen kielellä. Lisäksi kolttasaamelaisen isoäitinsä avulla hän opetteli suomen kieltä.<ref name="BladetForkning-6-2007"/>
'''Jelena Porsanger''' (o.s. '''Sergejeva'''; s. [[1967]] [[Kuolan piiri]]n Loparskaja, Neuvostoliitto) on [[Venäjä]]ltä kotoisin oleva [[Saamelaiset|saamelainen]] kansatieteilijä. Hän on etnisesti puoliksi [[kolttasaamelaiset|kolttasaamelainen]] ja puoliksi venäläinen. Hän eli lapsuutensa Loparskajassa, ja kävi koulua 25 kilometrin päässä kotoaan. Hänen isänsä puhui [[koltansaame]]a. Jelena Sergejevan kiinnostui nuoruusvuosina saamelaiskulttuurista. Kun Neuvostoliitossa julkaistiin samoihin aikoihin saami-venäjä sanakirja, hän opetteli puhumaan saamen kielellä. Lisäksi kolttasaamelaisen isoäitinsä avulla hän opetteli suomen kieltä.<ref name="BladetForkning-6-2007"/>


Porsanger opiskeli 1990-luvulla [[Helsingin yliopisto]]ssa [[suomen kieli|suomen]] ja [[pohjoissaame]]n kieliä ja [[uskontotiede]]ttä. Viimeksi mainittua alaa hän opiskeli Helsingissä [[filosofian lisensiaatti|filosofian lisensiaatiksi]] saakka. Vuonna 1998 hänet kutsuttiin [[Tromssan yliopisto]]on, jossa hän väitteli vuonna 2006 [[Saamelainen muinaisusko|itäsaamelaisesta muinaisuskosta]] 1500-1900 -luvuilla. Hän oli ensimmäinen, joka [[Norja]]ssa puolusti väitöskirjaansa saamen kielellä. Väitöskirja oli otsikoitu ''"Bassejoga čáhci": Gáldut nuortasámiid eamioskkoldaga birra álgoálbmotmetodologiijaid olis'' ({{k-no| ”Vannet i den hellige elva”: Kildene til den østsamiske religionen sett i lys av urfolksmetodologi}}). <ref name="BladetForkning-6-2007"/><ref name="uit.no-20.1.2006"/>
Porsanger opiskeli 1990-luvulla [[Helsingin yliopisto]]ssa [[suomen kieli|suomen]] ja [[pohjoissaame]]n kieliä ja [[uskontotiede]]ttä. Viimeksi mainittua alaa hän opiskeli Helsingissä [[filosofian lisensiaatti|filosofian lisensiaatiksi]] saakka. Vuonna 1998 hänet kutsuttiin [[Tromssan yliopisto]]on, jossa hän väitteli vuonna 2006 [[Saamelainen muinaisusko|itäsaamelaisesta muinaisuskosta]] 1500-1900 -luvuilla. Hän oli ensimmäinen, joka [[Norja]]ssa puolusti väitöskirjaansa saamen kielellä. Väitöskirja oli otsikoitu ''"Bassejoga čáhci": Gáldut nuortasámiid eamioskkoldaga birra álgoálbmotmetodologiijaid olis'' ({{k-no| ”Vannet i den hellige elva”: Kildene til den østsamiske religionen sett i lys av urfolksmetodologi}}). <ref name="BladetForkning-6-2007"/><ref name="uit.no-20.1.2006"/><ref name="uit.no-thesis"/>


Porsanger meni [[Norja]]ssa naimisiin ja nykyisin hän toimii [[Koutokeino]]ssa sijaitsevan [[Saamelainen korkeakoulu|Saamelaisen korkeakoulun]] (''Sámi allaskuvla'') järjestyksessä kuudentena rehtorina (2011–2016).
Porsanger meni [[Norja]]ssa naimisiin. Hän on kuulunut ja nykyisin hän toimii [[Koutokeino]]ssa sijaitsevan [[Saamelainen korkeakoulu|Saamelaisen korkeakoulun]] (''Sámi allaskuvla'') järjestyksessä kuudentena rehtorina (2011–2016). Hän on osaltaan ollut tuomassa esille, että kolttasaamelaisia asuu yhä myös Pohjois-Norjassa. Kolttasaamen kieli oli miltei kadonnut seudulta ja kielellä ei ole virallisen vähemmistökielen asemaa Norjassa.<ref name="yle.fi-1.7.2017"/>


==Opinnäytteet==
==Opinnäytteet==
Rivi 16: Rivi 16:


<ref name="uit.no-20.1.2006">{{verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20070611135002/http://uit.no/nyheter/tromsoflaket/2834|nimike= Første disputas på samisk | tekijä=Randi Solhaug | ajankohta= 20.1.2006 |viitattu=23.10.2019 | julkaisu= | selite= arkistoitu verkkosivu | julkaisija= Tromssan yliopisto, uit.no| kieli={{no}} }}</ref>
<ref name="uit.no-20.1.2006">{{verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20070611135002/http://uit.no/nyheter/tromsoflaket/2834|nimike= Første disputas på samisk | tekijä=Randi Solhaug | ajankohta= 20.1.2006 |viitattu=23.10.2019 | julkaisu= | selite= arkistoitu verkkosivu | julkaisija= Tromssan yliopisto, uit.no| kieli={{no}} }}</ref>

<ref name="uit.no-thesis">{{verkkoviite|osoite=https://munin.uit.no/bitstream/handle/10037/10305/thesis.pdf?sequence=4|nimike= Bassejoga čáhci : Gáldut nuortasámiid eamioskkoldaga birraálgoálbmotmetodologiijaid olis | tiedostomuoto= pdf| tekijä= Jelena Porsanger| ajankohta=2007 (väitös 20.1.2006) | julkaisu= | selite= ISBN 978-82-7374-690-0; Tromssan yliopiston väitöskirjan toimitettu laitos| julkaisija= Davvi Girji OS (davvi.no) ja Tromssan yliopisto, uit.no |viitattu=23.10.2019 | kieli={{se}} }}</ref>

<ref name="yle.fi-1.7.2017">{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9699455|nimike= Ylpeys kolttasaamelaisista juurista heräsi henkiin Pohjois-Norjassa – “Täällä ei tiedetä, että kolttasaamelaisia elää yhä” | tekijä= Sara Wesslin | ajankohta= 1.7.2017 |viitattu=23.10.2019 | julkaisija= Yleisradio, yle.fi| kieli={{no}} }}</ref>

}}
}}


Versio 23. lokakuuta 2019 kello 18.16

Jelena Porsanger tammikuussa 2019.

Jelena Porsanger (o.s. Sergejeva; s. 1967 Kuolan piirin Loparskaja, Neuvostoliitto) on Venäjältä kotoisin oleva saamelainen kansatieteilijä. Hän on etnisesti puoliksi kolttasaamelainen ja puoliksi venäläinen. Hän eli lapsuutensa Loparskajassa, ja kävi koulua 25 kilometrin päässä kotoaan. Hänen isänsä puhui koltansaamea. Jelena Sergejevan kiinnostui nuoruusvuosina saamelaiskulttuurista. Kun Neuvostoliitossa julkaistiin samoihin aikoihin saami-venäjä sanakirja, hän opetteli puhumaan saamen kielellä. Lisäksi kolttasaamelaisen isoäitinsä avulla hän opetteli suomen kieltä.[1]

Porsanger opiskeli 1990-luvulla Helsingin yliopistossa suomen ja pohjoissaamen kieliä ja uskontotiedettä. Viimeksi mainittua alaa hän opiskeli Helsingissä filosofian lisensiaatiksi saakka. Vuonna 1998 hänet kutsuttiin Tromssan yliopistoon, jossa hän väitteli vuonna 2006 itäsaamelaisesta muinaisuskosta 1500-1900 -luvuilla. Hän oli ensimmäinen, joka Norjassa puolusti väitöskirjaansa saamen kielellä. Väitöskirja oli otsikoitu "Bassejoga čáhci": Gáldut nuortasámiid eamioskkoldaga birra álgoálbmotmetodologiijaid olis (norj. ”Vannet i den hellige elva”: Kildene til den østsamiske religionen sett i lys av urfolksmetodologi). [1][2][3]

Porsanger meni Norjassa naimisiin. Hän on kuulunut ja nykyisin hän toimii Koutokeinossa sijaitsevan Saamelaisen korkeakoulun (Sámi allaskuvla) järjestyksessä kuudentena rehtorina (2011–2016). Hän on osaltaan ollut tuomassa esille, että kolttasaamelaisia asuu yhä myös Pohjois-Norjassa. Kolttasaamen kieli oli miltei kadonnut seudulta ja kielellä ei ole virallisen vähemmistökielen asemaa Norjassa.[4]

Opinnäytteet

  • Ihminen ja luonto koltta- ja kuolansaamelaisten maailmankuvassa. 1997. Uskontotieteen lisensiaatintyö. Helsingin yliopisto.[5]

Lähteet

  1. ↑ a b Siw Ellen Jakobsen: Med himmelen som tak (arkistoitu verkkosivu) Bladet Forkning, Nr. 2/2007. 6/2007. forskningsradet.no. Viitattu 23.10.2019. (norjaksi)
  2. ↑ Randi Solhaug: Første disputas på samisk (arkistoitu verkkosivu) 20.1.2006. Tromssan yliopisto, uit.no. Viitattu 23.10.2019. (norjaksi)
  3. ↑ Jelena Porsanger: Bassejoga čáhci : Gáldut nuortasámiid eamioskkoldaga birraálgoálbmotmetodologiijaid olis (pdf) (ISBN 978-82-7374-690-0; Tromssan yliopiston väitöskirjan toimitettu laitos) 2007 (väitös 20.1.2006). Davvi Girji OS (davvi.no) ja Tromssan yliopisto, uit.no. Viitattu 23.10.2019. (pohjoissaameksi)
  4. ↑ Sara Wesslin: Ylpeys kolttasaamelaisista juurista heräsi henkiin Pohjois-Norjassa – “Täällä ei tiedetä, että kolttasaamelaisia elää yhä” 1.7.2017. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 23.10.2019. (norjaksi)
  5. ↑ Jelena Sergejevan lisensiaatintyö HELKA-tietokannassa helka.linneanet.fi. Viitattu 6.5.2013. (suomeksi)
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jelena_Porsanger&oldid=18490829”