Ero sivun ”Eteläsaame” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Kielen omakielinen nimi lisätty |
|||
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
| iso3 = sma |
| iso3 = sma |
||
}} |
}} |
||
'''Eteläsaame''' on [[uralilaiset kielet|uralilainen]] kieli, jota puhuvat [[eteläsaamelaiset]]. Se kuuluu [[saamelaiskielet|saamelaiskielten]] [[länsisaamelaiset kielet|länsisaamelaiseen]] haaraan. Sen lähin sukukieli on [[uumajansaame]], ja hieman etäämpänä siitä ovat [[pohjoissaame]], [[luulajansaame]] ja [[piitimensaame]]. Eteläsaamen suurin ero muihin saamenkieliin on astevaihtelun puuttuminen. Murteita on kaksi, pohjoinen ja eteläinen. Murteet poikkeavat toisistaan vain vähän.<ref name="OMN">[http://www.omniglot.com/writing/southernsami.htm Omniglot: Southern Sámi (Åarjelsaemien gïele)] {{en}} (viitattu 7.6.2016)</ref> |
'''Eteläsaame''' ({{k-sma|åarjelsaemien gïele}}) on [[uralilaiset kielet|uralilainen]] kieli, jota puhuvat [[eteläsaamelaiset]]. Se kuuluu [[saamelaiskielet|saamelaiskielten]] [[länsisaamelaiset kielet|länsisaamelaiseen]] haaraan. Sen lähin sukukieli on [[uumajansaame]], ja hieman etäämpänä siitä ovat [[pohjoissaame]], [[luulajansaame]] ja [[piitimensaame]]. Eteläsaamen suurin ero muihin saamenkieliin on astevaihtelun puuttuminen. Murteita on kaksi, pohjoinen ja eteläinen. Murteet poikkeavat toisistaan vain vähän.<ref name="OMN">[http://www.omniglot.com/writing/southernsami.htm Omniglot: Southern Sámi (Åarjelsaemien gïele)] {{en}} (viitattu 7.6.2016)</ref> |
||
== Äännerakenne == |
== Äännerakenne == |
Versio 22. lokakuuta 2019 kello 11.32
Eteläsaame | |
---|---|
Oma nimi | åarjel-saemien |
Muu nimi | etelälappi |
Tiedot | |
Alue | Ruotsi, Norja |
Puhujia | 300 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | uralilaiset kielet |
Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet länsisaamelaiskielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-2 | sma |
ISO 639-3 | sma |
Eteläsaame (eteläsaameksi åarjelsaemien gïele) on uralilainen kieli, jota puhuvat eteläsaamelaiset. Se kuuluu saamelaiskielten länsisaamelaiseen haaraan. Sen lähin sukukieli on uumajansaame, ja hieman etäämpänä siitä ovat pohjoissaame, luulajansaame ja piitimensaame. Eteläsaamen suurin ero muihin saamenkieliin on astevaihtelun puuttuminen. Murteita on kaksi, pohjoinen ja eteläinen. Murteet poikkeavat toisistaan vain vähän.[1]
Äännerakenne
Eteläsaamen äännerakenne on seuraavanlainen:
Labiaalit | Dentaalit | Alveolaarit | Postalveolaarit | Palataalit | Velaarit | Glottaalit | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Nasaalit | m ⟨m⟩ | n ⟨n⟩ | ɲ ⟨nj⟩ | ŋ ⟨ng⟩ | |||
Klusiilit | p ⟨b⟩, ⟨p⟩ pʰ ⟨p⟩ | t ⟨d⟩, ⟨t⟩ tʰ ⟨t⟩ | k ⟨g⟩, ⟨k⟩ kʰ ⟨k⟩ | ||||
Affrikaatat | ts ⟨ts⟩ | tʃ ⟨tj⟩ | |||||
Frikatiivit | f ⟨f⟩ | s ⟨s⟩ | ʃ ⟨sj⟩ | h ⟨h⟩ | |||
Lateraalit | l ⟨l⟩ | ||||||
Tremulantit | r ⟨r⟩ | ||||||
Approksimantit | β ~ w ⟨v⟩ | j ⟨j⟩ |
etu | keski | taka | |
---|---|---|---|
suppea | i ⟨i⟩ y ⟨y⟩ | ɨ ⟨ï⟩, ⟨i⟩ ʉ ⟨u⟩ | u ⟨o⟩ |
väli | e ⟨e⟩ | o ⟨å⟩ | |
väljä | ɛ ⟨ä⟩, ⟨æ⟩, ⟨ae⟩ | ɑ ⟨a⟩ |
- Vokaaleja /i ɨ/ ei yleensä eroteta oikeinkirjoituksessa vaan ne molemmat kirjoitetaan ⟨i⟩. Tieteellisissä julkaisuissa käytetään äänteen /ɨ/ merkitsemiseen kirjainta ⟨ï⟩.
- Äänne /ɛ/ kirjoitetaan Ruotsissa ⟨ä⟩ ja Norjassa ⟨æ⟩. Pitkä /ɛː/ kirjoitetaan aina ⟨ae⟩.
Vokaalipituus on foneemista ei-suppeilla vokaaleilla /e ɛ o ɑ/. Suppeat vokaalit esiintyvät vain lyhyinä.
Eteläsaamen diftongit ovat /ie/ ⟨ie⟩; /yo/ ⟨yø⟩, ⟨yö⟩; /ʉe/ ⟨ue⟩; /ɨe/ ⟨ïe⟩, ⟨ie⟩; /uo/ ⟨oe⟩; /ʉa/ ⟨ua⟩; /oe/ ⟨øø⟩, ⟨öö⟩; /eæ/ ⟨ea⟩; /oæ/ ⟨åe⟩; /oa/ ⟨åa⟩.
Kirjaimisto
Eteläsaamen nykyisin käytetty oikeinkirjoitus standardoitiin vuonna 1976. Siihen kuuluu 24 kirjainta, joista ä ja ö ovat käytössä Ruotsissa sekä vastaavasti æ ja ø Norjassa. Oikeinkirjoitus mukailee ruotsin ja norjan kielten kirjoitustapaa, minkä vuoksi jotkin äänteet ilmaistaan konsonanttiyhtymillä tai diftongeilla. Esimerkiksi äänne /ʃ/ kirjoitetaan sj.[1]
A a | B b | D d | E e | F f | G g | H h | I i |
---|---|---|---|---|---|---|---|
a | be | de | e | æf / äf | ge | hå | I i |
J j | K k | L l | M m | N n | O o | P p | R r |
je | kå | æl / lä | æm / äm | æn / än | o | pe | ær / är |
S s | T t | U u | V v | Y y | Ö ö / Ø ø | Ä ä Æ / æ | Å å |
æs / äs | te | u | ve | y | ø / ö | æ / ä | å |
Joissakin yhteyksissä käytetään myös kirjainta ï ilmaisemaan äännettä /ɨ/.
Kielioppi
Eteläsaame eroaa merkittävästi kaikista muista saamelaiskielistä siinä, ettei kielessä ole lainkaan astevaihtelua. Toinen eteläsaamelle tyypillinen piirre ovat varsin yleiset painottoman tavun diftongit. Lisäksi sanojen taivutuksessa painottoman tavun vokaalimuutokset vaikuttavat myös sitä edeltävän painollisen tavun vokaaleihin, [2] esimerkiksi:
- vaedtsedh 'kävellä' : vaadtsam 'kävelen' : veedtsim 'kävelin'
- vuelkedh 'lähteä' : vualkam 'lähden' : vöölkim 'lähdin'
Seuraavassa taulukko sanan ensimmäisen tavun vokaalimuutoksista:
Kantasaamen vokaali |
Seuraava *ā |
Seuraava *ē |
Seuraava *ō |
Seuraava *ë |
Seuraava *i |
---|---|---|---|---|---|
*ā | aa | ae | aa | aa | ee |
*ea | ea | ie | ea | aa | ee |
*ie | ea | ei | ea | ïe | ie |
*oa | åa | åe | åa | oe | öö |
*uo | ua | ue | åa | oe | öö |
*ë | a | e | ä, å | a, ï | e |
*i | ä, ij | i | ä | ïj | i |
o | å | u | å, a | o, a, ov | u |
*u | å, a | u | å | o, ov | u |
Myös kieliopillisesti eteläsaamessa on säilynyt monia alkukantaisena pidettyjä piirteitä. Sijamuotoja on kahdeksan: nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, illatiivi, inessiivi, elatiivi, komitatiivi sekä essiivi. Useista muista saamelaiskielistä poiketen genetiivi ja akkusatiivi eroavat toisistaan ja ovat säilyttäneet kumpikin oman päätteensä. Samaan tapaan inessiivi (missä) ja elatiivi (mistä) ovat erilliset sijamuodot. Possessiivisuffiksit ovat olemassa, mutta niitä käytetään erittäin harvoin ja silloinkin vain tietyissä yhteyksissä.[2]
Sijapäätteet ovat seuraavanlaiset:
Sija | Yksikkö | Monikko |
---|---|---|
Nominatiivi | - | -h |
Genetiivi | -n | -i / -j |
Akkusatiivi | -m | -jte / -ite / -idie |
Inessiivi | -sne / -snie | -ine / -jne / -inie |
Elatiivi | -ste / -stie | -jste / -jstie |
Illatiivi | -n / -se / -sse | -jte / -ite / -idie |
Komitatiivi | -ine / -jne / -inie | -igujmie / -jgujmie |
Essiivi | -ine / -jne / -inie | (ei monikkomuotoa) |
Verbit taipuvat kolmessa persoonassa ja kolmessa luvussa (yksikkö, kaksikko ja monikko). Muiden uralilaisten kielten tapaan eteläsaamessa on kieltoverbi, joka taipuu tapaluokan, persoonan ja luvun sekä muiden saamelaiskielten kieltoverbeistä poiketen aikamuodon mukaan.
Nykytilanne
Eteläsaame on hyvin uhanalainen kieli. Sillä on arviolta 300 puhujaa[2][1], joista valtaosa asuu Norjan Trøndelagissa ja Nordlandin läänin Helgelandissa sekä Ruotsin Jämtlandissa ja Västerbottenissa.[3] Lastentarhoissa ja alakouluissa eteläsaamen opetusta annetaan ainakin Norjan Snåsan ja Hattfjelldalin kunnissa.[1] Vuodesta 2008 alkaen eteläsaamella on ollut virallisen kielen asema Snåsan kunnassa[4].
Toisen maailmansodan jälkeen eteläsaamea on alettu jonkin verran käyttää myös kirjakielenä, jolla on julkaistu oppikirjoja, kaunokirjallisuutta ja lastenkirjoja.[3]
Eteläsaamen kirjakielen perustan loi 1700-luvulla ruotsalainen pappi Per Fjellström[5]. Myös pappi Jonas Nensén laati kielellä useita kirjoituksia 1820-luvulla.[2]
Lähteet
- ↑ a b c d Omniglot: Southern Sámi (Åarjelsaemien gïele) (englanniksi) (viitattu 7.6.2016)
- ↑ a b c d Saamelaiskulttuurin Ensyklopedia (englanniksi) (viitattu 7.6.2016)
- ↑ a b Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 45. Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X
- ↑ Snåase/ Snåsa – en tospråklig kommune (norjaksi) (viitattu 7.6.2016)
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1398