Ero sivun ”Sveavägen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Rivimuotoinen

Versio 4. huhtikuuta 2019 kello 08.34

Sveavägen on katu Ruotsin pääkaupungin Tukholman Vasastadenin ja Norrmalmin kaupunginosissa. Se alkaa Sergelin torilta ja johtaa pohjoiseen Sveaplanille, jossa se tekee lähes 90 asteen mutkan länteen ja päättyy Norrtulliin. Katu on noin 2500 metrin pituinen. Se on kantanut nykyistä nimeään vuodesta 1885 lähtien. Hagastadenin rakennushankkeen yhteydessä liikennejärjestelyjä Norrtullin luona aiotaan muuttaa, ja myös Sveavägen saa siellä uuden linjauksen.

Historia

Kadulla on eri aikoina ollut useita nimiä, ja myös sen leveyttä ja pituutta on useita kertoja muutettu. Sen vanhin tunnettu nimi on ollut 1600-luvulla Roslagsgatan ("Roslageninkatu"), mutta myöhemmin se sai nimen Badstugatan ("Kylpyläkatu"). Paremmin se tunnettiin imellä Stora Badstugatan ("Suuri kylpyläkatu"), sillä sen länsipuolella kulki Rådmansgatanin ja Markvardsgatanin välisellä osuudella myös Lilla Badstugatan ("Pieni kylpyläkatu"). Toisinaan käytettiin 1600- ja 1700-luvuilla myös nimeä Krutbrännargatan ("Ruudinpolttajankatu"). Nämä vanhat nimet jäivät pois käytöstä, kun katua jatkettiin ja levennettiin ja se sai nimen Sveavägen.

Odengatan ylitti 1900-luvun alkuun saakka Sveavägenin Sveabron-nimistä siltaa myöten. Sillan rakenteet on katujen risteyksen alla yhä jäljellä.

Suunniteltu eteläinen jatke

Useissa yhteyksissä mainitun mutta virheellisen tiedon mukaan kuningas Kustaa III olisi ehdottanut rakennettavaksi suurta ja leveää esplanadin luontoista puistokatua, joka olisi johtanut Tukholman linnan luota Brunnsvikenille saakka, jolloin sen päätteenä olisi lahden takana näkynyt Stora Haga slott. Viimeksi mainittu linna, jota ei tule sekoittaa nykyiseen Hagan linnaan, jäi kuitenkin keskeneräiseksi, mutta sen rauniot ovat yhä näkyvissä Hagan puistossa. Käsityksen, että Kustaa III olisi kaavaillut tällaista valtakatua, on esittänyt muun muassa Albert Lindhagen, joka vuonna 1866 laati Tukholman pohjoisosille tunnetun asemakaavaehdotuksen nimeltä Lindhagenplanen. Todennäköisesti Lindhagen väitti virheellisesti, että eräs Jean de la Valléen esittämä suunnitelma olisi ollut Kustaa III:n ideoima.^[1]^[2]^[3]

Kun Norrmalmin uudelleenjärjestelyä 1930-luvulla alettiin suunnitella, kaupungin rakennusviraston johtajana 1928–1944 toiminut arkkitehti Albert Lilienberg olisi pitkään halunnut Lindhagenin esittämän ajatuksen mukaisesti jatkaa Sveavägeniä etelään Norrbrolle saakka. Poliitikkojen, liikenneteknikkojen ja arkkitehtien käymän pitkän ja ankaran keskustelun jälkeen vuonna 1945 hyväksyttiin suunnitelma, jota myös ryhdyttiin toteuttamaan. Sen mukaan hieman Brunkebergstorgin pohjoispuolelle päätettiin rakentaa kokonaan uusi tori, Sveaplatsen, joka myöhemmin sai nimen Sergels torg. Ajatus Sveavägenin jatkamisesta suoraan Norrbrolle hylättiin. Sen sijaan Sveavägenin liikenne päätettiin johtaa tunneila, Klaratunnelnia pitkin Tegelbackenin alitse Centralbronille.

Rakennuksia, veistoksia ja metroasemia

Rakennukset

Metropol-Palais, Sveavägen 77, arkkitehti Björn Hedvallin vuonna 1927 suunnittelema elokuvateatteri, joka rakennettiin aikaisemmin Asylet för Pauvres Honteux'n ja Hazeliuksen talon paikalle.
Hard Rock Cafe, Metropol-Palais'n talon pohjakerroksesta, avattiin 16. huhtikuuta 1987. Vuodesta 2007 lähtien sen omistaa floridalainen seminolien heimo.
Tukholman kauppakorkeakoulun päärakennus, joka valmistui Ivar Tengbomin suunnittelemana vuonna 1925. Talon rakentamisen rahoitti osittain Knut Agathon Wallenberg Knut ja Alice Wallenbergin säätiön välityksellä.
Ruotsin sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen puoluetoimisto sijaitsee osoitteessa Sveavägen 68.
Tukholman kaupunginkirjasto, jonka rakennus vamistui vuonna 1928 arkkitehti Gunnar Asplundin suunnittelemana. Sen omistaa Tukholman kaupunki, ja sen rakentamiseen saatiin lahjoituksia Knut ja Alice Wallenbergin säätiöltä.
Aadolf Fredrikin kirkko, joka rakennettiin vuosina 1768–1774 arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantzin suunnittelemana. Kirkkomaalla on muun muassa Hjalmar Brantingin, Sven Hedinin, Olof Palmen ja Johan Tobias Sergelin haudat.

Veistokset

Karl Staaffin patsas, joka nykyisin on Regeringsgatanin ja Birger Jarlsgatanin välisen puiston korkeimmalla kohdalla, mutta sijaitsi aikaisemmin Sveavägeniltä lähteneen pienen puistokäytävän päässä. Se siirrettiin, kun Tukholman metro rakennettiin.

Metroasemat

Tapahtumia

Olof Palme murhattiin 28. helmikuuta 1987 Sveavägenin ja Tunnelgatanin risteyksessä. Nykyisin paikalla on muistolaatta. Sveavägenin länsipuolella oleva osa Tunnelgatania sai myöhemmin uuden nimen Olof Palmes gata.

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Sveavägen

Lähteet

↑ Ragnar Josephson: ”Sveavägens förhistoria”, 1928 års förslag till generalplan för Stockholms tätare bebyggda delar, s. 109. Albert Lilienberg, 1929.
↑ Gösta Selling: Esplanadsystemet och Albert Lindhagen: stadsplanering i Stockholm åren 1857–1887. Tukholma: Stadsarkivet, 1970.
↑ Anders Gullberg: City : drömmen om ett nytt hjärta : moderniseringen av det centrala Stockholm 1951–1979. Stockholmia, 2001. ISBN 91-7031-078-5

[1] Ragnar Josephson: ”Sveavägens förhistoria”, 1928 års förslag till generalplan för Stockholms tätare bebyggda delar, s. 109. Albert Lilienberg, 1929.

[2] Gösta Selling: Esplanadsystemet och Albert Lindhagen: stadsplanering i Stockholm åren 1857–1887. Tukholma: Stadsarkivet, 1970.

[3] Anders Gullberg: City : drömmen om ett nytt hjärta : moderniseringen av det centrala Stockholm 1951–1979. Stockholmia, 2001. ISBN 91-7031-078-5

[1]

[2]

[3]

@@ Rivi 4: / Rivi 4: @@
 == Historia ==
-[[Tiedosto:Sveavägen Lindhagenplanen.jpg|thumb|left|Ehdotus Sveavägenin leventämiseksi ja pidentämiseksi. Etualalla Tukholman kuninkaanlinna, sen takana Norrströmin takana aukio [[Gustav Adolfs torg]], josta Sveavägen olisi johtanut pohjoiseen.]]
 [[Tiedosto:Hoghus 1-5 2007a.jpg|thumb|Sveavägenin eteläosaa [[Kulturhuset (Tukholma)|Kulturhusetilta]] pohjoiseen katsottuna.]]
 [[Tiedosto:Sveavägen 1960.jpg|thumb|left|Näkymä Sveavägenillä etelää kohti vuonna 1960.]]
@@ Rivi 10: / Rivi 9: @@
 Kadulla on eri aikoina ollut useita nimiä, ja myös sen leveyttä ja pituutta on useita kertoja muutettu. Sen vanhin tunnettu nimi on ollut 1600-luvulla ''Roslagsgatan'' ("[[Roslagen]]inkatu"), mutta myöhemmin se sai nimen ''Badstugatan'' ("Kylpyläkatu"). Paremmin se tunnettiin imellä ''Stora Badstugatan'' ("Suuri kylpyläkatu"), sillä sen länsipuolella kulki [[Rådmansgatan]]in ja [[Markvardsgatan]]in välisellä osuudella myös ''Lilla Badstugatan'' ("Pieni kylpyläkatu"). Toisinaan käytettiin 1600- ja 1700-luvuilla myös nimeä ''Krutbrännargatan'' ("Ruudinpolttajankatu"). Nämä vanhat nimet jäivät pois käytöstä, kun katua jatkettiin ja levennettiin ja se sai nimen Sveavägen.
+[[Odengatan]] ylitti 1900-luvun alkuun saakka Sveavägenin [[Sveabron]]-nimistä siltaa myöten. Sillan rakenteet on katujen risteyksen alla yhä jäljellä.
-Useissa yhteyksissä mainitun mutta virheellisen tiedon mukaan kuningas [[Kustaa III]] olisi ehdottanut rakennettavaksi suurta ja leveää [[esplanadi]]n luontoista puistokatua, joka olisi johtanut [[Tukholman kuninkaanlinna|Tukholman linna]]n luota [[Brunnsviken]]ille saakka, jolloin sen päätteenä olisi lahden takana näkynyt [[Stora Haga slott]]. Viimeksi mainittu linna, jota ei tule sekoittaa nykyiseen [[Hagan linna]]an, jäi kuitenkin keskeneräiseksi, mutta sen rauniot ovat yhä näkyvissä [[Hagan puisto]]ssa. Käsityksen, että Kustaa III olisi kaavaillut tällaista valtakatua, on esittänyt muun muassa [[Albert Lindhagen]], joka vuonna 1866 laati Tukholman pohjoisosille tunnetun asemakaavaehdotuksen nimeltä [[Lindhagenplanen]]. TOdennäköisesti Lindhagen väitti virheellisesti, että eräs [[Jean de la Vallée]]n esittämä suunnitelma olisi ollut Kustaa III:n ideoima.<ref>{{kirjaviite |Tekijä = Ragnar Josephson | Nimeke = 1928 års förslag till generalplan för Stockholms tätare bebyggda delar | Sivu = 109 | Luku = Sveavägens förhistoria | Julkaisija = Albert Lilienberg | Vuosi = 1929 | Libris = 1338572}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Gösta Selling | Nimeke = Esplanadsystemet och Albert Lindhagen: stadsplanering i Stockholm åren 1857–1887 | Julkaisija = Stadsarkivet | Julkaisupaikka = Tukholma | Vuosi = 1970 | Libris = 8197906}}</ref><ref>{{kirjaviite |Tekijä = Anders Gullberg | Nimeke = City : drömmen om ett nytt hjärta : moderniseringen av det centrala Stockholm 1951–1979 | Julkaisija = Stockholmia | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 91-7031-078-5 | Librus = 8369513}}</ref>
+=== Suunniteltu eteläinen jatke ===
-[[Tiedosto:Klaratunneln karta.jpg|right|thumb|360px|Tukholman keskusta, Sveavägenin eteläpää ja Klaratunneln [[Open Street Map]]in kartassa vuodelta 2009.]]
+[[Tiedosto:Sveavägen Lindhagenplanen.jpg|thumb|left|Ehdotus Sveavägenin leventämiseksi ja pidentämiseksi. Etualalla Tukholman kuninkaanlinna, sen takana Norrströmin takana aukio [[Gustav Adolfs torg]], josta Sveavägen olisi johtanut pohjoiseen.]]
-Kun [[Norrmalmin uudelleenjärjestely]]ä 1930-luvulla alettiin suunnitella, kaupungin rakennusviraston johtajana 1928-1944 toiminut arkkitehti [[Albert Lilienberg]] olisi pitkään halunnut Lindhagenin esittämän ajatuksen mukaisesti jatkaa Sveavägeniä etelään [[Norrbro]]lle saakka. Poliitikkojen, liikenneteknikkojen ja arkkitehtien käymän pitkän ja ankaran keskustelun jälkeen vuonna 1945 hyväksyttiin suunnitelma, jota myös ryhdyttiin toteuttamaan. Sen mukaan hieman [[Brunkebergstorg]]in pohjoispuolelle päätettiin rakentaa kokonaan uusi tori, ''Sveaplatsen'', joka myöhemmin sai nimen [[Sergels torg]]. Samalla päätettiin, että Sveavägenin liikenne kohdettaisiin tunneila, [[Klaratunneln]]ia pitkin [[Tegelbacken]]in alitse [[Centralbron]]ille.
+Useissa yhteyksissä mainitun mutta virheellisen tiedon mukaan kuningas [[Kustaa III]] olisi ehdottanut rakennettavaksi suurta ja leveää [[esplanadi]]n luontoista puistokatua, joka olisi johtanut [[Tukholman kuninkaanlinna|Tukholman linna]]n luota [[Brunnsviken]]ille saakka, jolloin sen päätteenä olisi lahden takana näkynyt [[Stora Haga slott]]. Viimeksi mainittu linna, jota ei tule sekoittaa nykyiseen [[Hagan linna]]an, jäi kuitenkin keskeneräiseksi, mutta sen rauniot ovat yhä näkyvissä [[Hagan puisto]]ssa. Käsityksen, että Kustaa III olisi kaavaillut tällaista valtakatua, on esittänyt muun muassa [[Albert Lindhagen]], joka vuonna 1866 laati Tukholman pohjoisosille tunnetun asemakaavaehdotuksen nimeltä [[Lindhagenplanen]]. Todennäköisesti Lindhagen väitti virheellisesti, että eräs [[Jean de la Vallée]]n esittämä suunnitelma olisi ollut Kustaa III:n ideoima.<ref>{{kirjaviite |Tekijä = Ragnar Josephson | Nimeke = 1928 års förslag till generalplan för Stockholms tätare bebyggda delar | Sivu = 109 | Luku = Sveavägens förhistoria | Julkaisija = Albert Lilienberg | Vuosi = 1929 | Libris = 1338572}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Gösta Selling | Nimeke = Esplanadsystemet och Albert Lindhagen: stadsplanering i Stockholm åren 1857–1887 | Julkaisija = Stadsarkivet | Julkaisupaikka = Tukholma | Vuosi = 1970 | Libris = 8197906}}</ref><ref>{{kirjaviite |Tekijä = Anders Gullberg | Nimeke = City : drömmen om ett nytt hjärta : moderniseringen av det centrala Stockholm 1951–1979 | Julkaisija = Stockholmia | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 91-7031-078-5 | Librus = 8369513}}</ref>
+[[Tiedosto:Klaratunneln karta.jpg|right|thumb|360px|Tukholman keskusta, Sveavägenin eteläpää ja Klaratunneln [[Open Street Map]]in kartassa vuodelta 2009.]]
-[[Odengatan]] ylitti 1900-luvun alkuun saakka Sveavägenin [[Sveabron]]-nimistä siltaa myöten. Sillan rakenteet on katujen risteyksen alla yhä jäljellä.
+Kun [[Norrmalmin uudelleenjärjestely]]ä 1930-luvulla alettiin suunnitella, kaupungin rakennusviraston johtajana 1928–1944 toiminut arkkitehti [[Albert Lilienberg]] olisi pitkään halunnut Lindhagenin esittämän ajatuksen mukaisesti jatkaa Sveavägeniä etelään [[Norrbro]]lle saakka. Poliitikkojen, liikenneteknikkojen ja arkkitehtien käymän pitkän ja ankaran keskustelun jälkeen vuonna 1945 hyväksyttiin suunnitelma, jota myös ryhdyttiin toteuttamaan. Sen mukaan hieman [[Brunkebergstorg]]in pohjoispuolelle päätettiin rakentaa kokonaan uusi tori, ''Sveaplatsen'', joka myöhemmin sai nimen [[Sergels torg]]. Ajatus Sveavägenin jatkamisesta suoraan Norrbrolle hylättiin. Sen sijaan Sveavägenin liikenne päätettiin johtaa tunneila, [[Klaratunneln]]ia pitkin [[Tegelbacken]]in alitse [[Centralbron]]ille.
 == Rakennuksia, veistoksia ja metroasemia ==

Ero sivun ”Sveavägen” versioiden välillä

Versio 4. huhtikuuta 2019 kello 08.34

Sisällys