Ero sivun ”Marketta Sundman” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
+w |
f |
||
Rivi 26: | Rivi 26: | ||
'''Heljä Marketta Sundman''' (o.s. '''Soininvaara'''; s. [[12. maaliskuuta]] [[1949]] [[Helsinki]]) on suomalainen filosofian tohtori ja [[Turun yliopisto]]n pohjoismaisen filologian emeritaprofessori.<ref name="Prof1640-2007-s.704"/><ref name="STS-jäsenet"/> |
'''Heljä Marketta Sundman''' (o.s. '''Soininvaara'''; s. [[12. maaliskuuta]] [[1949]] [[Helsinki]]) on suomalainen filosofian tohtori ja [[Turun yliopisto]]n pohjoismaisen filologian emeritaprofessori.<ref name="Prof1640-2007-s.704"/><ref name="STS-jäsenet"/> |
||
Soininvaara kirjoitti ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta 1967. Sundman valmistui [[Helsingin yliopisto]]sta filosofian maisteriksi 1979 ja lisensiaatiksi seuraavana vuonna. Filosofian tohtoritutkinnon hän teki [[Åbo Akademi]]ssa (1988).<ref name="Prof1640-2007-s.704"/> Hänen ruotsinkielinen väitöskirjansa (1987) liittyi [[Lauseenjäsenet|lauseenjäsennykseen]] |
Soininvaara kirjoitti ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta 1967. Sundman valmistui [[Helsingin yliopisto]]sta filosofian maisteriksi 1979 ja lisensiaatiksi seuraavana vuonna. Filosofian tohtoritutkinnon hän teki [[Åbo Akademi]]ssa (1988).<ref name="Prof1640-2007-s.704"/> Hänen ruotsinkielinen väitöskirjansa (1987) liittyi ruotsin kielen [[Lauseenjäsenet|lauseenjäsennykseen]]: lauseen [[Subjekti (lauseenjäsen)|subjektivalintaan]] ja [[pääluokka]]an. Työ oli otsikoitu ''Subjektval och diates i svenskan''.<ref name="fennica-thesis"/> Hän sai Helsingin yliopiston ruotsin kielen dosentin pätevyyden 1991.<ref name="Prof1640-2007-s.704"/> |
||
Hän työskenteli Åbo Akademissa virkaatekevänä lehtorina (1973–1975), sen jälkeen virkaatekevänä ja varsinaisena assistenttina (1976–1983). Hän oli osittain samaan aikaan [[Suomen Akatemia]]n tutkimusassistentti (1979–1985). Hän toimi Åbo Akademin virkaatekevänä apulaisprofessorina (1983 ja 1986–1990) sekä ruotsin kielen apululaisprofessorina (1993–1998). Turun yliopiston pohjoismaisen filologian professori hän oli vuodesta 1998 eläkkeelle jäämiseensä saakka.<ref name="Prof1640-2007-s.704"/> |
Hän työskenteli Åbo Akademissa virkaatekevänä lehtorina (1973–1975), sen jälkeen virkaatekevänä ja varsinaisena assistenttina (1976–1983). Hän oli osittain samaan aikaan [[Suomen Akatemia]]n tutkimusassistentti (1979–1985). Hän toimi Åbo Akademin virkaatekevänä apulaisprofessorina (1983 ja 1986–1990) sekä ruotsin kielen apululaisprofessorina (1993–1998). Turun yliopiston pohjoismaisen filologian professori hän oli vuodesta 1998 eläkkeelle jäämiseensä saakka.<ref name="Prof1640-2007-s.704"/> |
Versio 3. huhtikuuta 2019 kello 00.41
Marketta Sundman | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. maaliskuuta 1949 Helsinki |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | pohjoismaisen filologian emeritaprofessori |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto (FM 1978 ja FL 1979), Åbo Akademi (FT 1988) |
Instituutti | Turun yliopisto |
Tutkimusalue | ruotsin kielen lauseoppi, ruotsin kielen oppiminen vieraana kielenä |
Palkinnot | SLS:n väitöskirjapalkinto (1988) ja Mauritz Hallbergin palkinto (1990), Wellanderin palkinto (Ruotsi, 2000), Ruotsin akatemian Margit Påhlsonin palkinto (2008); Suomen Tiedeseuran jäsen (2003–) |
Heljä Marketta Sundman (o.s. Soininvaara; s. 12. maaliskuuta 1949 Helsinki) on suomalainen filosofian tohtori ja Turun yliopiston pohjoismaisen filologian emeritaprofessori.[1][2]
Soininvaara kirjoitti ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta 1967. Sundman valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi 1979 ja lisensiaatiksi seuraavana vuonna. Filosofian tohtoritutkinnon hän teki Åbo Akademissa (1988).[1] Hänen ruotsinkielinen väitöskirjansa (1987) liittyi ruotsin kielen lauseenjäsennykseen: lauseen subjektivalintaan ja pääluokkaan. Työ oli otsikoitu Subjektval och diates i svenskan.[3] Hän sai Helsingin yliopiston ruotsin kielen dosentin pätevyyden 1991.[1]
Hän työskenteli Åbo Akademissa virkaatekevänä lehtorina (1973–1975), sen jälkeen virkaatekevänä ja varsinaisena assistenttina (1976–1983). Hän oli osittain samaan aikaan Suomen Akatemian tutkimusassistentti (1979–1985). Hän toimi Åbo Akademin virkaatekevänä apulaisprofessorina (1983 ja 1986–1990) sekä ruotsin kielen apululaisprofessorina (1993–1998). Turun yliopiston pohjoismaisen filologian professori hän oli vuodesta 1998 eläkkeelle jäämiseensä saakka.[1]
Sundmanin vahvoja osaamisalueita ovat ruotsin kielen lauseoppi ja ruotsin kielen oppiminen vieraana kielenä. [1] Hän on osallistunut myös julkisuudessa keskusteluun ruotsin kielen asemasta kouluissa.[4]
Sundmanin saamiin tunnustuksiin kuuluvat SLS:n väitöskirjapalkinto (1988), SLS:n Mauritz Hallbergin palkinto (1990), ruosalainen Wellanderin palkinto (2000) ja Ruotsin akatemian Margit Påhlsonin palkinto (2008).[1][5] Sundman on ollut Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 2003.[2]
Lähteet
- ↑ a b c d e f Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 2. huhtikuuta 2019), s. 704
- ↑ a b Jäsenluettelo – Suomen Tiedeseuran varsinaiset jäsenet (pdf) (jäsenluettelo 2/2019 pdf-muodossa) päivitetty 2/2019. Suomen Tiedeseura, scientiarum.fi. Viitattu 2.4.2019. (ruotsiksi),(suomeksi),(englanniksi)
- ↑ Marketta Sundman: Subjektval och diates i svenskan (Väitöskirja/ Åbo Akademi, ISBN 951-9498-02-8) 1987. Turku: Åbo akademis förlag (teostiedot via kansallisbibliografia Fennica). Viitattu 2.4.2019. (ruotsiksi)
- ↑ Pyry Lapintie: Kaksikielisyys uhka ruotsille. Tutkija Marketta Sundman: Koulun kieli määrää ihmisen kielitaidon (artikkelissa maksumuuri) 10.12.2011. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 2.4.2019.
- ↑ Margit Påhlsons pris 3.4.2008. Svenska Akademin, svenskaakademien.se. Viitattu 2.4.2019. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
- Mikael Vehkaoja (17.3.2017) Koulujen kaksikielisyys – Räjähdysherkkä poliittinen ruutitynnyri (seura.fi)
- Kirsten M. Berg, Kaj Borg, Eva Ingman, Minna Sandelin, Anne-Maj Åberg (toimittajat) En färd i språket. Festskrift till Marketta Sundman på 60-årsdagen den 12 mars 2009 (Åbo universitet, Nordisk filologi 2009. ISBN 978-951-29-3845-2) (ruotsiksi) (academia.edu)