Ero sivun ”Lahna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
tall |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
==Ulkonäkö ja koko== |
==Ulkonäkö ja koko== |
||
Lahna on muodoltaan litteä ja korkea. Se on väriltään aluksi hopeinen, vanhemmiten kuparinvärinen ja tummanpuhuva. Evät ovat tummanharmaat. Tavallisesti lahna on enintään kilon painoinen, mutta voi kasvaa jopa kuusikiloiseksi. Lahna voi kasvaa 25–50 |
Lahna on muodoltaan litteä ja korkea. Se on väriltään aluksi hopeinen, vanhemmiten kuparinvärinen ja tummanpuhuva. Evät ovat tummanharmaat. Tavallisesti lahna on enintään kilon painoinen, mutta voi kasvaa jopa kuusikiloiseksi. Lahna voi kasvaa 25–50 senttimetrin pituiseksi, mutta suurempiakin on. |
||
Lahnan sukuisia ja sitä muistuttavia pienempiä kaloja ovat [[sulkava (kala)|sulkava]] ja [[pasuri]]. Lahna voi myös risteytyä muiden särkikalojen kanssa. Yleisin risteytymä on [[särki|särjen]] ja lahnan välinen [[särkilahna]]. |
Lahnan sukuisia ja sitä muistuttavia pienempiä kaloja ovat [[sulkava (kala)|sulkava]] ja [[pasuri]]. Lahna voi myös risteytyä muiden särkikalojen kanssa. Yleisin risteytymä on [[särki|särjen]] ja lahnan välinen [[särkilahna]]. |
||
Versio 27. tammikuuta 2019 kello 11.33
| Lahna | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Karppikalat Cypriniformes |
| Heimo: | Särkikalat Cyprinidae |
| Alaheimo: | Leuciscinae |
| Suku: |
Abramis Cuvier, 1816 |
| Laji: | brama |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Abramis brama |
|
| Katso myös | |
Lahna (Abramis brama) on särkikalojen heimoon kuuluva kalalaji. Se on sukunsa Abramis ainoa laji.
Ulkonäkö ja koko
Lahna on muodoltaan litteä ja korkea. Se on väriltään aluksi hopeinen, vanhemmiten kuparinvärinen ja tummanpuhuva. Evät ovat tummanharmaat. Tavallisesti lahna on enintään kilon painoinen, mutta voi kasvaa jopa kuusikiloiseksi. Lahna voi kasvaa 25–50 senttimetrin pituiseksi, mutta suurempiakin on.
Lahnan sukuisia ja sitä muistuttavia pienempiä kaloja ovat sulkava ja pasuri. Lahna voi myös risteytyä muiden särkikalojen kanssa. Yleisin risteytymä on särjen ja lahnan välinen särkilahna.
Levinneisyys
Lahnan levinneisyys sisävesissä kattaa suurimman osan Eurooppaa Adourjoen vesistöstä Petšorajoen vesistöön. Luontaisesti se ei elä Pyreneiden niemimaalta, Adrianmeren valuma-alueella, Italiassa eikä Pohjoismaiden pohjoisosissa, Norjan Bergenin ja Suomen 67 leveyspiirin pohjoispuolelta.[1] Se elää myös Itämeren ja Kaakkois-Euroopan sisämerien rannikoiden murtovesissä.
Lahnaa on istutettu Irlantiin, Espanjaan, Italian koillisosiin, Marmaranmeren valuma-alueelle, Baikaljärveen sekä Ob- ja Jenisein yläjuoksulle.[1]
Suomessa luontainen levinneisyysalue yltää pohjoisessa Oulujoen vesistöön, sen pohjoispuolella kala esiintyy paikoin vesitöihin siirrettynä. Myös muualla Suomessa paikalliset lahnakannat ovat usein siirtoistutusten tuloksia.[2]
Lisääntyminen ja elintavat
Lahna elää järvissä, matalissa merenlahdissa ja hitaasti virtaavissa joissa ja liikkuu parvissa. Lahnat tulevat sukukypsiksi varsin myöhään, 7-11 vuoden ikäisenä.[2] Se kutee jaksoittain pitkin kevättä ja alkukesää, kun vesi on yli 15-asteista. Kutu tapahtuu matalissa vesissä kasvillisuuden seassa, jossa mäti tarttuu vesikasveihin. Yleensä poikaset kuoriutuvat 8–12 päivän kuluttua.[2]
Lahnan ravintoa poikasena on eläinplankton, mutta aikuisena se syö nilviäisiä ja toukkia.[2] Kun lahna imee ravintoa pohjamudasta, saattaa näyttää, että se seisoisi päällään.[3] Mikäli ravintoa on vähän, voi lahna joutua syömään eläinplanktonia.
Kalastus ja käyttö
Lahnaa pyydetään kotitarpeiksi useimmiten suurisilmäisillä verkoilla, mutta myös muilla seisovilla pyydyksillä ja mato-ongella. Isokokoista lahnaa arvostetaan ruokakalana varsinkin savustettuna.
Suomessa vapaa-ajankalastajien vuotuinen lahnasaalis on yli 2000 tonnia (2004).[2] Ammattikalastajien lahnasaalis Suomen merialueella oli puolestaan noin 740 tonnia vuonna 2010. Valtaosa tästä saatiin erilaisilla rysillä.[4]
Euroopan-laajuisesti lahnan vuotuinen tilastoitu kokonaissaalis on ollut noin 50 000 tonnia, josta puolet Venäjän ja viidennes Kazakstanin saalista.[5]
Lähteet
- ↑ a b c Freyhof, J. & Kottelat, M.: Abramis brama IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.12.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Lahna RKTL Kala-atlas.
- ↑ John Farndon: Villi luonto, s. 107. Tammi, 2003. ISBN 951-31-2315-4
- ↑ Ammattikalastus merellä 2010 Riista- ja kalatalous, Tilastoja 3/2011. Suomen virallinen tilasto. www.rktl.fi
- ↑ Abramis brama (Linnaeus, 1758) FAO, Fisheries and Aquaculture Department. Species fact sheets. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Luontoportti: Lahna (Abramis brama)
- Abramis brama (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ITIS: Abramis brama (englanniksi)
- Lahnan ravintosisältö