Ero sivun ”Seipi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
}} |
}} |
||
'''Seipi''' (''Leuciscus leuciscus'') on [[Särkikalat|särkikalojen]] heimoon kuuluva [[makea vesi|makeassa vedessä]] ja [[murtovesi|murtovedessä]] elävä [[Kala|kalalaji]]. Suomessa sitä esiintyy enimmäkseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Seipiä tavataan myös Suomen rannikkovesissä. |
'''Seipi''' (''Leuciscus leuciscus'') on [[Särkikalat|särkikalojen]] heimoon kuuluva [[makea vesi|makeassa vedessä]] ja [[murtovesi|murtovedessä]] elävä [[Kala|kalalaji]]. Suomessa sitä esiintyy enimmäkseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Seipiä tavataan myös Suomen rannikkovesissä. |
||
== Ulkonäkö ja koko == |
|||
| ⚫ | Se liikkuu parvissa ja nousee varhain keväällä [[Joki|jokiin]] ja [[Puro|puroihin]] kutemaan hiekka- tai kivikkopohjalle. Koirailla on [[kutukyhmy]]jä koko ruumiissa. Parvet pysyttelevät kutupaikalla pari viikkoa ennen kuin palaavat alajuoksulle. Mätimunia on 3 000–27 000. Ne ovat suuria (2 mm) ja lasketaan pohjalle. Poikaset ovat yksivuotiaina 6–7 cm, kaksivuotiaina 10–20 cm. Seipi on kutukypsä 3–4-vuotiaana |
||
Seipi muistuttaa [[Särki|särkeä]], mutta on hoikempi ja vähemmän punasävyinen. Lajin silmät ovat vaaleankeltaiset ja kuono lyhyt. Iiriksessä on pieniä tummia pilkkuja. Sen väritys on hailakka. Tavallisesti tummareunaisella [[kylkiviiva]]lla on 48–53 [[suomu]]a. [[Peräevä]]n reuna on kovera. Nieluhampaat ovat kahdessa rivissä. Seipi kasvaa 20–25 [[Senttimetri|senttimetrin]] pituiseksi. |
|||
== Lisääntyminen == |
|||
| ⚫ | Se liikkuu parvissa ja nousee varhain keväällä [[Joki|jokiin]] ja [[Puro|puroihin]] kutemaan hiekka- tai kivikkopohjalle. Koirailla on [[kutukyhmy]]jä koko ruumiissa. Parvet pysyttelevät kutupaikalla pari viikkoa ennen kuin palaavat alajuoksulle. Mätimunia on 3 000–27 000. Ne ovat suuria (2 mm) ja lasketaan pohjalle. Poikaset ovat yksivuotiaina 6–7 cm, kaksivuotiaina 10–20 cm. Seipi on kutukypsä 3–4-vuotiaana. |
||
== Ravinto == |
|||
Se syö vesi- ja ilmahyönteisiä, matoja, pieniä [[kotilo]]ita, joskus kasvinosia. Liha on hyvin ruotoista ja arvotonta. Siperialaisella alalajilla on kuitenkin paikallisesti jonkin verran merkitystä ruokakalana. Seipiä pyydystetään kiinteillä pyydyksillä, verkoilla, nuotalla ja koukuilla. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 27. tammikuuta 2019 kello 11.25
| Seipi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Karppikalat Cypriniformes |
| Heimo: | Särkikalat Cyprinidae |
| Suku: | Leuciscus |
| Laji: | leuciscus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Leuciscus leuciscus |
|
| Katso myös | |
Seipi (Leuciscus leuciscus) on särkikalojen heimoon kuuluva makeassa vedessä ja murtovedessä elävä kalalaji. Suomessa sitä esiintyy enimmäkseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Seipiä tavataan myös Suomen rannikkovesissä.
Ulkonäkö ja koko
Seipi muistuttaa särkeä, mutta on hoikempi ja vähemmän punasävyinen. Lajin silmät ovat vaaleankeltaiset ja kuono lyhyt. Iiriksessä on pieniä tummia pilkkuja. Sen väritys on hailakka. Tavallisesti tummareunaisella kylkiviivalla on 48–53 suomua. Peräevän reuna on kovera. Nieluhampaat ovat kahdessa rivissä. Seipi kasvaa 20–25 senttimetrin pituiseksi.
Lisääntyminen
Se liikkuu parvissa ja nousee varhain keväällä jokiin ja puroihin kutemaan hiekka- tai kivikkopohjalle. Koirailla on kutukyhmyjä koko ruumiissa. Parvet pysyttelevät kutupaikalla pari viikkoa ennen kuin palaavat alajuoksulle. Mätimunia on 3 000–27 000. Ne ovat suuria (2 mm) ja lasketaan pohjalle. Poikaset ovat yksivuotiaina 6–7 cm, kaksivuotiaina 10–20 cm. Seipi on kutukypsä 3–4-vuotiaana.
Ravinto
Se syö vesi- ja ilmahyönteisiä, matoja, pieniä kotiloita, joskus kasvinosia. Liha on hyvin ruotoista ja arvotonta. Siperialaisella alalajilla on kuitenkin paikallisesti jonkin verran merkitystä ruokakalana. Seipiä pyydystetään kiinteillä pyydyksillä, verkoilla, nuotalla ja koukuilla.
Lähteet
- ↑ Freyhof, J.: Leuciscus leuciscus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.08.2013. (englanniksi)
- Muus, B. J., Dahlstrom, P., Suomen ja Euroopan sisävesikalat, Gummerus 2005, 224 s.
Aiheesta muualla
- Leuciscus leuciscus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)