Ero sivun ”Sitruunahai” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
lisäys |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 60: | Rivi 60: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
<references /> |
|||
[[Luokka:Hait]] |
[[Luokka:Hait]] |
Versio 27. tammikuuta 2019 kello 02.09
Sitruunahai | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
Alaluokka: | Elasmobranchii |
Lahko: | Luomihaikalat Carcharhiniformes |
Heimo: | Tiikerihait Carcharhinidae |
Suku: | Negaprion |
Laji: | brevirostris |
Kaksiosainen nimi | |
Negaprion brevirostris |
|
Sitruunahain levinneisyys |
|
Katso myös | |
LSitruunahai (Negaprion brevirostris[2]) on tiikerihaiden heimon hailaji.[3]
Kuvaus
Sitruunahai on helposti tunnistettavusta sen kahdesta samankokoisesta selkäevästä. Niillä on pyöristynyt kuono. Niiden suurin pituus on noin 340 senttimetriä, mutta yleensä ne kasvat 240 senttimetrin pituisiksi. Ne painavat 187 kilogrammaa ja ne voivat elää noin 25-vuotta.[3][4][5][6]
Ravinto
Sitruunahain pääravintoa ovat kalat, joista suurin osa on luukaloja, kuten monneja ja piikkimakrilleja. Se saattaa myös syödä rauskuja ja itseään pienempiä haita. Sitruunahailla on terävät hampaat, hyvä näkö ja erinomainen hajuaisti.[4][5][7] Lisäksi sen kuonossa on erityisiä huokosia, jotka aistivat saaliseläimen tuottamia sähkökenttiä.
Elinalue
Sitä tavataan Atlantin rannikoilla Yhdysvaltojen New Jerseystä Brasiliaan ja paikoin Länsi-Afrikassa sekä Tyynenmeren rannikolla Amerikassa.[3][7]
Elinympäristö
Sitruunahait viihtyvät parhaiten rannikkovesissä, kuten koralliriutoilla ja mangroverannikoilla.[7]
Lisääntyminen
Sitruunahain parittelu tapahtuu matalassa vedessä kevään ja kesän aikana, ja sen jälkeen seuraa 10-12 kuukauden raskausaika. Naarat palaavat matalikoihin synnyttääkseen. Naaras voi saada poikasia 4-17 yksilöä. Poikanen on syntymänsä jälkeen noin 50-60 senttimetriä pitkä.[4]
Vaara ihmiselle
Sitruunahait eivät ole kiinnostuneita ihmisistä ja niiden on todistettu hyökänneen ihmisen kimppuun ainoastaan 22 kertaa vuodesta 1580 lähtien. Näistä tapauksista yksikään ei ole ollut kohtalokas.[4]
Vaarat
Ihmiset ovat vaarantaneet lajin kannan. Sitruunahai on suosittu myyntikala ja useita sen osia käytetään ruoan lisäksi erilaisina rohtoina. Se on myös suuren kokonsa vuoksi suosittu urheilukalastajien keskuudessa. Lisäksi hain lisääntymisalueet ovat vahingoittuneet saastumisen, katkarapujen pyynnin ja troolauksen vuoksi.[4]
Akvaarioissa
Koska sitruunahailla on muihin avovedessä eläviin haihin verrattuna poikkeuksellinen kyky ottaa happea vedestä pohjalla maatessaan, se on suosittu laji esimerkiksi yleisöakvaarioissa.[8][9]
Katso myös
- Negaprion acutidens, samaan sukuun kuuluva haikala.
Lähteet
- ↑ Sundström, L.F.: Negaprion brevirostris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Negaprion brevirostris Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Negaprion brevirostris FishBase. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e C. Bester: Biological Profiles: Lemon Shark Florida Museum of Natural History Ichthyology Department. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Lemon Sharks Marinebio. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Lemon shark Arkive.org. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c L.J.V. Compagno: Lemon shark (Negaprion brevirostris) Marine Species Indentification Portal. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ How do sharks breathe? (PDF) Thewildlifemuseum.org. Viitattu 27.1.2019.
- ↑ Molly Edmonds: Will a shark drown if it stops moving? Howstuffworks.com. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)