Ero sivun ”Masqat” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 88: Rivi 88:


Mascotin ilmasto on kuuma ja vähäsateinen, vuoden keskilämpötila on 28.6 astetta ja sadetta saadaan sata millimetriä vuodessa. Kuumin kuukausi on kesäkuu, keskimääräien ylin lämpötila yili 40 astetta. Viileintä on tammikuussa, jolloin keskimääräinen vuorokauden alin lämpötila on noin 17 astetta. Sateet ajoittuvat joulukuusta huhtikuuhun kestävälle jaksolle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.wmo.int/cpdb/oman | Nimeke = Climate Normals 1961-1990 Muscat Intl Airport | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = World Meteorological Organization | Viitattu = 18.11.2016 }}</ref>
Mascotin ilmasto on kuuma ja vähäsateinen, vuoden keskilämpötila on 28.6 astetta ja sadetta saadaan sata millimetriä vuodessa. Kuumin kuukausi on kesäkuu, keskimääräien ylin lämpötila yili 40 astetta. Viileintä on tammikuussa, jolloin keskimääräinen vuorokauden alin lämpötila on noin 17 astetta. Sateet ajoittuvat joulukuusta huhtikuuhun kestävälle jaksolle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.wmo.int/cpdb/oman | Nimeke = Climate Normals 1961-1990 Muscat Intl Airport | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = World Meteorological Organization | Viitattu = 18.11.2016 }}</ref>

==Historia==
[[tiedosto:City of Muscat.jpeg|thumb|vasen|Piirros Masqatista vuodelta 1876.]]
Nykyisen Masqatin alueella on asunut pieniä kalastuksesta ja merestä elinkeinonsa saaneita yhteisöjä jo 6&nbsp;000 vuotta [[eaa.]] Hautalöydöksien perusteella neljännellä vuosituhennella eaa. alueella oli jo huomattavaa asutusta, sekä kehittynyneitä yhteiskuntia. Alueella oli tuolloin jo aloitettu maanviljelys ja viljeltävät kasvit saapuivat todennäköisesti nykyisen Iranin ja Itä-Afrikan alueelta, mikä kertoo jo varhaisesta osallistumisesta Intian valtameren kauppaan. Myöhemmin [[Mesopotamia]]n vanhojen lähteiden maininnat ''Magan''-nimisestä paikasta viittaavat todennäköisesti nykyisen Omanin alueeseen. Ehkä ensimmäinen viittaus Masqatin kaupunkiin löyty [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaioksen]] teoksesta ''Geographike Hyphegesis''<ref name="CMENA" /> ja käyttää siiä nimeä ''Cryptus Portus'', "salainen satama". [[Plinius vanhempi]] taas käyttää siitä nimeä ''Amithoscuta''.<ref>Foster, Charles (1844). The Historical Geography of Arabia. Duncun and Malcolm. [http://www.google.com/books?id=Lb42AAAAMAAJ Googlen teoshaussa] s. 234.</ref>. [[Arabit]] saapuivat Omaniin ensimmäisellä vuosisadalla [[jaa.]] ja valloittivat Masqatin persialaisilta 300-luvulla. [[Islam]] vakiinutti asemansa muslimien tekemän sotaretken jälkeen vuonna 633.<ref name="CMENA">{{Kirjaviite | Tekijä =Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley | Nimeke =Cities of The Middle East and North Africa | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu = 262-264 | Selite = | Julkaisija =ABC CLIO | Tunniste =ISBN 1-57607-919-8 | www = | www-teksti = | Kieli ={{en}} }}</ref>

Masqat kasvoi Intian valtameren kaupan ansiosta [[abbasidit|Abbasidien]] valtakaudella ja kapunki mainitaan esimerkiksi [[Sinbad]]in yhtenä pysähdyspaikkana [[Tuhat ja yksi yötä|Tuhannen ja yhden yön tarinoissa]]. Kaupunki oli kuitenkien vielä tuolloin merkittävämpien satamien, kuten [[Sohar]]in, [[Kish]]in ja [[Hormuz]]in varjossa.<ref name="CMENA" /> Ensimmäinen eurooppalainen Masqatissa oli [[portugali]]lainen löytöretkeilijä [[Vasco da Gama]], joka vieraili Masqatissa matkalla [[Intia]]an<ref name="LPH">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/oman/muscat/history | Nimeke = History | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Lonely Planet | Viitattu = 18.11.2016 }}</ref>. Portugalilaiset polttivat Masqatin ja valtasivat alueen vuonna 1507 [[Afonso de Albuquerque]]n johdolla halliten sitä sittemmin yli vuosisadan ajan. Portugalilaiset rakennuttivat Masqatiin linnan ja vankilan, jotka ovat edelleen pystyssä. Eurooppalaisten alaisuudessa kaupungin kaupallinen merkitys kasvoi. Sisämaan arabit kukistivat portugalilaiset [[Yarubidit|Yarubidien]] johdolla piirityksen jälkeen vuonna 1650 ja kaupunki jatkoi edelleen kasvuaan. Vuosia 1718-1744 leimasi kuitenkin sisäinen epävakaus epäsuositun yarubidisulttaani Saif ibn Sultanin valtakaudella. Sulttaani pysyi vallassa persialaisten tuella, mutta kukistui kuitenkin lopulta Soharin kuvernööri [[Ahmad ibn Said]]in joukkojen syrjäyttämänä. Kuvernööri perusti Omania edelleen hallitsevan [[Al Said]]ien dynastian. 1780-luvulla silloinen hallitsija [[Hamad bin Said]] siirsi pääkaupunkinsa sisämaasta Masqatiin.<ref name="CMENA" />

1800-luvulle tultaessa Masqatin ja laajemmin Omanin merkitys oli kääntymässä laskuun. Yksi merkittävä tekijä oli riippuvaisuus [[orjakauppa|orjakaupasta]], jonka [[Yhdistynyt kuningaskunta|britit]] olivat kieltäneet ja jota he pyrkivät kitkemään pois. Briteistä velkojen takia riippuvaiseksi tullut Omanin sulttaani kielsi orjuuden sopimuksella vuonna 1873, vaikkakaan käytännössä orjuutta ei lakkautettu, kuin vasta vuonna 1963. Toinen syy Masqatin merkityksen laskulle oli [[Sansibar]]in kasvava merkitys. Omanin sulttaani [[Said bin Sultan]] oli siirtänyt maan pääkaupungin Sansibarille vuonna 1840. Hänen kuoltuaan vuonna 1856, syttyi perimmyyskiista, johon britit sotkeutuivat ja joka päättyi maan jakautumiseen Omanin ja [[Sansibarin sulttaanikunta|Sansibarin sulttaanikuntiin]] vuonna 1961. 1800-loppupuolella Omanin sulttaanin vaikutusvalta ei enää ulottunut Masqatista rannikolla maan sisämaahan, jota johti [[ibadilaisuus|ibadilainen]] imaami. Vuonna 1932 valtaan nousi sulttaani [[Said bin Taimur]], joka pyrki vähentämään ulkomaailman vaikutusta maassa eristäytymällä. Masqat rajoitettiin sen vanhojen kaupunginmuurien sisälle, jonka portit lukittiin öiksi. Kaupungin ainoa nykyiaikainen terveydenhuoltopalvelu oli pitkään lähetyssaarnaajien vuonna 1893 perustama sairaala.<ref name="CMENA" />

Omanin ensimmäiset öljylöydöt tehtiin 1962 ja merkittävä vientituote siitä tuli seuraavan vuosikymmenen aikana. Sulttaani syrjäytettiin verettömässä vallankaappauksessa vuonna 1970, jolloin valtaan nousi tämän länsimaalaisen koulutuksen saanut poika [[Qaboos bin Said]]. Vallanvaihdoksen jälkeen maa ja Masqat alkoivat viimein nykyaikastua ja esimerkiksi vasta tällöin Masqat liitettiin yhteen nykyaikaisilla teillä ja sittemmin ne ovat kasvaneet yhteen luoden nykyisen kaupungin.<ref name="CMENA" />


== Masqatin kuvernoraatti ja sen piirikunnat ==
== Masqatin kuvernoraatti ja sen piirikunnat ==
Rivi 167: Rivi 177:
<br clear=all>
<br clear=all>


== Historiaa==
==Väestö==
Musqatin kuvernoraatin väkiluku oli vuonna 2013 yhteensä 1&nbsp;155&nbsp;861, joista Omanin kansalaisia oli 39,1&nbsp;%.<ref name="OmanStatYear2014"/> Kaupungissa asuu useita eri etnisiä vähemmistöjä, kuten [[Baluchit|balucheja]], [[persialaiset|persialaisia]], [[hindulaisuus|hindulaisia]] ja sansibarilaisia. Talouden ja hallinnon keskittyminen Masqatiin on johtanut väestönliikkeeseen maaseudulta pääkaupunkiin, mikä on osaltaan asettanut paineita työmarkkinoille ja palveluille.<ref name="CMENA" />
Asutuksen merkkeinä seudulta on löydetty 500-luvulta eaa. peräisin olevia hautoja. Kaupungin eteläosasta on löytynyt saviastioita, jotka kertovat yhteyksistä [[Indus-kulttuuri]]in. [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaios]] mainitsee sen olleen merkittävä [[satama]]kaupunki jo 1. vuosisadalla jaa ja käyttää sitä nimeä ''Cryptus Portus'', "salainen satama". [[Plinius vanhempi]] taas käyttää siitä nimeä ''Amithoscuta''.<ref>Foster, Charles (1844). The Historical Geography of Arabia. Duncun and Malcolm. [http://www.google.com/books?id=Lb42AAAAMAAJ Googlen teoshaussa] s. 234.</ref>

Paikkakuntaa ovat sen historian eri vaiheissa hallinneet niin paikalliset heimot kuin ulkovallatkin, kuten Persia ja Portugali.
Ensimmäinen eurooppalainen Masqatissa oli [[portugali]]lainen löytöretkeilijä [[Vasco da Gama]], joka vieraili Masqatissa matkalla [[Intia]]an. Portugalilaiset palasivat vuonna 1507 ja valtasivat kaupungin. Kaupunginmuuri on peräisin noilta ajoilta. Vuonna [[1649]] [[imaami]] sulttaani bin Saif löi portugalilaiset.<ref name="LPH">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/oman/muscat/history | Nimeke = History | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Lonely Planet | Viitattu = 18.11.2016 }}</ref>

Masqatista tuli Omanin pääkaupunki vuonna 1793.<ref name="LPH"/>

Sen jälkeen kun [[Qaboos bin Said al Said]] kaappasi vallan isältään ja nousi Omanin sulttaaniksi vuonna 1970, kaupungin infrastruktuuri on kehittynyt hyvin voimakkaasti.<ref name="LPH"/> Siellä on syntynyt vilkasta taloudellista toimintaa ja väestö on etnisesti hyvin kirjavaa.


==Kuvagalleriaa Masqatin kaupungista==
==Kuvagalleriaa Masqatin kaupungista==

Versio 2. joulukuuta 2016 kello 03.21

Hakusana ”Muscat” ohjaa tänne. Muscat on myös rypälelajike.
Masqat
(مسقط)
Al Alam, Omanin sulttaanin hallintopalatsi, Masqat.
Al Alam, Omanin sulttaanin hallintopalatsi, Masqat.
lippu
lippu

Masqat

Koordinaatit: 23°36′31″N, 58°35′31″E

Valtio Oman
Kuvernementti Masqat
Wilaya (piirikunta) Masqat
Väkiluku (5/2015)  (kuvernementin väkiluku) 1 288 330









Masqat[1] (aiemmin usein Muskat, arab. مسقط‎, Masqaṭ) on Omanin pääkaupunki. Masqat on voi tarkoittaa myös Masqatin kuvernoraattia, joka on yksi Omanin aluehallinnon yhdestätoista ylemmän tason alueesta.[2] Kolmanneksi Masqat voi viitata Masqatin piirikuntaan (wilaya), joka on aluehallinnon toisen tason yksikkö. Varsinainen Masqatin kaupunki on Masqatin kuvernoraatin pienempiä kaupunkeja sekä pinta-alaltaan, että asukasluvultaan.[3][2]

Tiedot Masqatin asukasluvusta riippuvat siitä minkä Masqatin väkilukua tarkastellaan. Omanin poliisin tietojen mukaan koko Masqatin kuvernementin asukasluku oli 1 288 330 (5/2015). Tästä väestöstä 486 306 oli omanilaisia ja 802 024 ulkomaalaisia. [4] Pinta-alaltaan 273,9 neliökilometrin laajuisessa Masqatin piirikunnassa, jossa varsinainen Masqatin kaupunki sijaitsee ja joka on kuvernoraatin ja koko maan virallinen hallintokeskus, asui vuonna 2013 noin kymmenesosa koko kuvernoraatin väestöstä (130 263 as.). Varsinaisessa Masqatin kaupungissa, jonka pinta-ala on noin 8,1 neliökilometriä, oli vieläkin vähemmän asukkaita, vuoden 2010 vaestönlaskennan mukaan vain 20 272 henkeä [3](mutta 2013 ennusteen mukaan yllättäen jo 97 000 asukasta).[5]

Maantiede ja ilmasto

Kaupunki sijaitsee Omaninlahden etelärannalla. Kaupungin eteläpuolista maisemaa hallitsee Hajarvuoristo.

Mascotin ilmasto on kuuma ja vähäsateinen, vuoden keskilämpötila on 28.6 astetta ja sadetta saadaan sata millimetriä vuodessa. Kuumin kuukausi on kesäkuu, keskimääräien ylin lämpötila yili 40 astetta. Viileintä on tammikuussa, jolloin keskimääräinen vuorokauden alin lämpötila on noin 17 astetta. Sateet ajoittuvat joulukuusta huhtikuuhun kestävälle jaksolle.[6]

Historia

Piirros Masqatista vuodelta 1876.

Nykyisen Masqatin alueella on asunut pieniä kalastuksesta ja merestä elinkeinonsa saaneita yhteisöjä jo 6 000 vuotta eaa. Hautalöydöksien perusteella neljännellä vuosituhennella eaa. alueella oli jo huomattavaa asutusta, sekä kehittynyneitä yhteiskuntia. Alueella oli tuolloin jo aloitettu maanviljelys ja viljeltävät kasvit saapuivat todennäköisesti nykyisen Iranin ja Itä-Afrikan alueelta, mikä kertoo jo varhaisesta osallistumisesta Intian valtameren kauppaan. Myöhemmin Mesopotamian vanhojen lähteiden maininnat Magan-nimisestä paikasta viittaavat todennäköisesti nykyisen Omanin alueeseen. Ehkä ensimmäinen viittaus Masqatin kaupunkiin löyty Ptolemaioksen teoksesta Geographike Hyphegesis[7] ja käyttää siiä nimeä Cryptus Portus, "salainen satama". Plinius vanhempi taas käyttää siitä nimeä Amithoscuta.[8]. Arabit saapuivat Omaniin ensimmäisellä vuosisadalla jaa. ja valloittivat Masqatin persialaisilta 300-luvulla. Islam vakiinutti asemansa muslimien tekemän sotaretken jälkeen vuonna 633.[7]

Masqat kasvoi Intian valtameren kaupan ansiosta Abbasidien valtakaudella ja kapunki mainitaan esimerkiksi Sinbadin yhtenä pysähdyspaikkana Tuhannen ja yhden yön tarinoissa. Kaupunki oli kuitenkien vielä tuolloin merkittävämpien satamien, kuten Soharin, Kishin ja Hormuzin varjossa.[7] Ensimmäinen eurooppalainen Masqatissa oli portugalilainen löytöretkeilijä Vasco da Gama, joka vieraili Masqatissa matkalla Intiaan[9]. Portugalilaiset polttivat Masqatin ja valtasivat alueen vuonna 1507 Afonso de Albuquerquen johdolla halliten sitä sittemmin yli vuosisadan ajan. Portugalilaiset rakennuttivat Masqatiin linnan ja vankilan, jotka ovat edelleen pystyssä. Eurooppalaisten alaisuudessa kaupungin kaupallinen merkitys kasvoi. Sisämaan arabit kukistivat portugalilaiset Yarubidien johdolla piirityksen jälkeen vuonna 1650 ja kaupunki jatkoi edelleen kasvuaan. Vuosia 1718-1744 leimasi kuitenkin sisäinen epävakaus epäsuositun yarubidisulttaani Saif ibn Sultanin valtakaudella. Sulttaani pysyi vallassa persialaisten tuella, mutta kukistui kuitenkin lopulta Soharin kuvernööri Ahmad ibn Saidin joukkojen syrjäyttämänä. Kuvernööri perusti Omania edelleen hallitsevan Al Saidien dynastian. 1780-luvulla silloinen hallitsija Hamad bin Said siirsi pääkaupunkinsa sisämaasta Masqatiin.[7]

1800-luvulle tultaessa Masqatin ja laajemmin Omanin merkitys oli kääntymässä laskuun. Yksi merkittävä tekijä oli riippuvaisuus orjakaupasta, jonka britit olivat kieltäneet ja jota he pyrkivät kitkemään pois. Briteistä velkojen takia riippuvaiseksi tullut Omanin sulttaani kielsi orjuuden sopimuksella vuonna 1873, vaikkakaan käytännössä orjuutta ei lakkautettu, kuin vasta vuonna 1963. Toinen syy Masqatin merkityksen laskulle oli Sansibarin kasvava merkitys. Omanin sulttaani Said bin Sultan oli siirtänyt maan pääkaupungin Sansibarille vuonna 1840. Hänen kuoltuaan vuonna 1856, syttyi perimmyyskiista, johon britit sotkeutuivat ja joka päättyi maan jakautumiseen Omanin ja Sansibarin sulttaanikuntiin vuonna 1961. 1800-loppupuolella Omanin sulttaanin vaikutusvalta ei enää ulottunut Masqatista rannikolla maan sisämaahan, jota johti ibadilainen imaami. Vuonna 1932 valtaan nousi sulttaani Said bin Taimur, joka pyrki vähentämään ulkomaailman vaikutusta maassa eristäytymällä. Masqat rajoitettiin sen vanhojen kaupunginmuurien sisälle, jonka portit lukittiin öiksi. Kaupungin ainoa nykyiaikainen terveydenhuoltopalvelu oli pitkään lähetyssaarnaajien vuonna 1893 perustama sairaala.[7]

Omanin ensimmäiset öljylöydöt tehtiin 1962 ja merkittävä vientituote siitä tuli seuraavan vuosikymmenen aikana. Sulttaani syrjäytettiin verettömässä vallankaappauksessa vuonna 1970, jolloin valtaan nousi tämän länsimaalaisen koulutuksen saanut poika Qaboos bin Said. Vallanvaihdoksen jälkeen maa ja Masqat alkoivat viimein nykyaikastua ja esimerkiksi vasta tällöin Masqat liitettiin yhteen nykyaikaisilla teillä ja sittemmin ne ovat kasvaneet yhteen luoden nykyisen kaupungin.[7]

Masqatin kuvernoraatti ja sen piirikunnat

Masqatin kuvernoraatin sijainti Omanissa. (Kuvan aluejaon pohjakarttaa voisi päivittää, sillä lokakuusta 2011 lähtien Omanissa on olluta 11 kuvernoraattia.)

Vuonna 1984 kuvernoraatin aseman saanut Masqat on pinta-alaltaan 3 796,65 neliökilometriä.[3]

Kuvernoraatti rajautuu pohjoisessa Omaninlahteen, kaakossa aš-Šarqiyyan eteläiseen, etelässä aš-Šarqiyyan pohjoiseen ja ad-Dalhiliyyan, sekä lännessä al-Batinan eteläiseen kuvernoraattiin.

Piirikuntatasolla (wilaya) Masqatin kuvernementti jakautuu kuuteen aluehallinnon toisen tason hallintoalueeseen eli wilayaan (wilāyah): Amrat (al-Amrat), Bawshar, Masqat, Matrah, Qurayyat ja Seeb. Näiden pinta-ala ja väkiluku käy ilmi oheisesta taulukosta. Omanilaisten suosimia piirikuntia ovat al-Amrat, Qurayyat ja Seeb; Masqat, Mutrah ja Bawshar ovat puolestaan väestöltään vierasmaalaisvaltaisia. Väestönlaskentojen (2003 & 2010), ja Omanin poliisin väestökirjanpidon välillä on ilmeisesti joitain eroja, joka käy ilmi ulkomaalaisvaltaisten wilayatien väkiluvun suurena muutoksena. [3][10]

Omanin pääkaupunkiseudun eli Masqatin kuvernementin tunnetut nähtävyydet sijaitsevat tosiasiallisesti useassa eri piirikunnassa (kaupungissa), eivät vain asukasluvultaan ja pinta-alaltaan pienessä hallinnollisessa pääkaupungissa (Masqat). Sulttaanin hallintopalatsi (Qasr Al Alam), osa linnoituksista ja Sulttaanin sotavoimien museo sijaitsevat Masqatissa. Satama ja kauppakujat (souk) sijaitsevat naapurikaupunki Matrahissa. Sulttaani Qaboosin suurmoskeija ja oopperatalo sijaitsevat tätä lännempänä Bawsharissa. Sulttaani Qaboosin yliopisto ja Masqatin kansainvälinen lentoasema (IATA-koodi MCT) sijaitsee Seebin (as-Sib) kaupungissa, noin 30 km länteen sulttaanin hallintopalatsista Masqatin keskustassa.

Wilayan nimi Arabiaksi+ transl.[3] Pinta-ala
km2[3] 		Väkiluku
(VL 7.12.2003)[3] 		Väkiluku
(VL 12.12.2010)[3] 		Väkiluku
2013[10] 		Omanilaisia
 % (2013)[10]
Amrat العامرات, al-'Āmrāt &&&&&&&&&&&01067.07300001 067,73 &&&&&&&&&&041138.&&&&0041 138 &&&&&&&&&&058400.&&&&0058 400 &&&&&&&&&&064039.&&&&0064 039 &&&&&&&&&&&&&079.010000079,1
Bawshar بوشر, Bawshar &&&&&&&&&&&&0340.050000340,05 &&&&&&&&&0150420.&&&&00150 420 &&&&&&&&&0192235.&&&&00192 235 &&&&&&&&&0365284.&&&&00365 284 &&&&&&&&&&&&&022.020000022,2
Masqat مسقط, Masqaṭ &&&&&&&&&&&&0273.0940000273,94 &&&&&&&&&&024893.&&&&0024 893 &&&&&&&&&&027216.&&&&0027 216 &&&&&&&&&0130263.&&&&00130 263 &&&&&&&&&&&&&016.040000016,4
Matrah مطرح, Maṭraḥ [Muttrah] &&&&&&&&&&&&&090.034000090,34 &&&&&&&&&0153526.&&&&00153 526 &&&&&&&&&0150124.&&&&00150 124 &&&&&&&&&0216578.&&&&00216 578 &&&&&&&&&&&&&024.030000024,3
Qurayyat قريات, Qurayyāt &&&&&&&&&&&01535.07400001 535,74 &&&&&&&&&&038647.&&&&0038 647 &&&&&&&&&&044911.&&&&0044 911 &&&&&&&&&&048716.&&&&0048 716 &&&&&&&&&&&&&083.060000083,6
Seeb السيب, as-Sīb (as-Seeb) &&&&&&&&&&&&0488.0850000488,85 &&&&&&&&&0223449.&&&&00223 449 &&&&&&&&&0302992.&&&&00302 992 &&&&&&&&&0330981.&&&&00330 981 &&&&&&&&&&&&&062.&&&&0062,0
Masqatin
kuvernoraatti
yht. 		محافظة مسقط 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”&”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”&”.3 796,65 &&&&&&&&&0632073.&&&&00632 073 &&&&&&&&&0775878.&&&&00775 878 &&&&&&&&01155861.&&&&001 155 861 &&&&&&&&&&&&&039.010000039,1
Panoraamakuva Masqatin kuvernoraatista (2013). Kuva on Masqatin suurkaupunkialueelta. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy Bawsharin kaupungissa sijaitseva Sultaani Qaboosin suuri moskeija. Oikeassa laidassa ehkä osin Matrahin kaupunkia?).


Väestö

Musqatin kuvernoraatin väkiluku oli vuonna 2013 yhteensä 1 155 861, joista Omanin kansalaisia oli 39,1 %.[10] Kaupungissa asuu useita eri etnisiä vähemmistöjä, kuten balucheja, persialaisia, hindulaisia ja sansibarilaisia. Talouden ja hallinnon keskittyminen Masqatiin on johtanut väestönliikkeeseen maaseudulta pääkaupunkiin, mikä on osaltaan asettanut paineita työmarkkinoille ja palveluille.[7]

Kuvagalleriaa Masqatin kaupungista


Katso myös: Masqatin kuvernementin muut kaupungit

Lähteet

  1. ↑ Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet: Oman Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 13.9.2014.
  2. ↑ a b Thomas Brinkhoff: Oman: Administrative Division (Aineistolähteeksi ilmoitetaan Omanin kansallinen tilasto- ja tietokeskus. Pinta-alan saa esille klikkaamalla kuvernoraatin linkkiä) citypopulation.de. Viitattu 20.5.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h Thomas Brinkhoff: Oman: Muscat (Aineistolähteeksi ilmoitetaan Omanin kansallinen tilasto- ja tietokeskus.) citypopulation.de. Viitattu 20.5.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Monthly Statistical Bulletin (pdf) (Taulukko 2- Total Population Registered by Governorate and Nationality, by Governorate, sarake May 2015. Tiedot pohjautuvat Kuninkaallisen Omanin poliisin tilastoihin.) June 2015, vol. 26. National Centre for Statistics and Information, Sultanate of Oman, ncsi.gov.om. Viitattu 21.7.2015. (englanniksi) ja (arabiaksi)
  5. ↑ Thomas Brinkhoff: Oman: Governorates, Major Cities, Contents: Cities & Towns (Kuvernoraatit kohdassa Governorates, kaupunkien tietoja kohdassa Contents: Cities & Towns. Aineistolähteeksi ilmoitetaan Omanin kansantalounsministeriö.) citypopulation.de. Viitattu 27.5.2015. (englanniksi)
  6. ↑ Climate Normals 1961-1990 Muscat Intl Airport World Meteorological Organization. Viitattu 18.11.2016.
  7. ↑ a b c d e f g Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley: Cities of The Middle East and North Africa, s. 262-264. ABC CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8 (englanniksi)
  8. ↑ Foster, Charles (1844). The Historical Geography of Arabia. Duncun and Malcolm. Googlen teoshaussa s. 234.
  9. ↑ History Lonely Planet. Viitattu 18.11.2016.
  10. ↑ a b c d Statistical Yearbook 2014 (pdf) (s. 33–40 Yleistä ja aluejaon 1. (kuvernoraatit) ja 2. taso (wilayat); s. 69-70 väkiluvut ja kansallisuus wilaya-tasolle saakka) 12/2014, vol. 41. National Centre for Statistics and Information, Sultanate of Oman, ncsi.gov.om. Viitattu 21.7.2015. (englanniksi) ja (arabiaksi)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Masqat&oldid=16097881”