Ero sivun ”México” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 214: Rivi 214:
Méxicon liikenne on vilkasta kaupungin asukastiheyden ja yksityisautojen määrän vuoksi.{{Lähde||20. joulukuuta 2015|vuosi=2015}}
Méxicon liikenne on vilkasta kaupungin asukastiheyden ja yksityisautojen määrän vuoksi.{{Lähde||20. joulukuuta 2015|vuosi=2015}}


Yksityisautoilun haittoja pyritään pienentämään ''Hoy No Circula'' -ohjelmalla, joka rajoittaa auton käyttöä eri viikonpäivinä auton rekisterinumeron mukaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Daniel C. Schechter, Josephine Quintero | Nimeke = Lonely Planet Mexico City, City Guide | Vuosi = 2008| Luku = | Sivu = 35 | Selite = 3. painos | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = ISBN 9781740591829| www = http://books.google.fi/books?id=DIAtgRfd2kAC&pg=PA34&lpg=PA34&dq=Hoy+No+Circula&source=bl&ots=qSMnjwtuNn&sig=5Awc5lIm-0AOZ6VSrn61txHoS3o&hl=fi&ei=BYpyTJr5NMfGON7O3YAL&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=10&ved=0CEwQ6AEwCThu#v=onepage&q=Hoy%20No%20Circula&f=false| www-teksti = Lonely Planet Mexico City, City Guide [With Pullout Map] - Google-teoshaun tulos| Tiedostomuoto = | Viitattu = 23.8.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref> Mielipiteet ohjelman toimivuudesta vaihtelevat, ja kerrotaan, että tarkastuksia voi välttää lahjuksilla.<ref name="PRI">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pri.org/stories/2016-05-12/why-mexico-citys-bad-air-cant-be-ignored-or-easily-fixed | Nimeke = Why Mexico City's bad air can't be ignored — or easily fixed | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = PRI | Viitattu = 28.11.2016 }}</ref>
Yksityisautoilun haittoja pyritään pienentämään ''Hoy No Circula'' -ohjelmalla, joka rajoittaa auton käyttöä eri viikonpäivinä auton rekisterinumeron mukaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Daniel C. Schechter, Josephine Quintero | Nimeke = Lonely Planet Mexico City, City Guide | Vuosi = 2008| Luku = | Sivu = 35 | Selite = 3. painos | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = ISBN 9781740591829| www = http://books.google.fi/books?id=DIAtgRfd2kAC&pg=PA34&lpg=PA34 | www-teksti = Lonely Planet Mexico City, City Guide [With Pullout Map] - Google-teoshaun tulos| Tiedostomuoto = | Viitattu = 23.8.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref> Mielipiteet ohjelman toimivuudesta vaihtelevat, ja kerrotaan, että tarkastuksia voi välttää lahjuksilla.<ref name="PRI">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pri.org/stories/2016-05-12/why-mexico-citys-bad-air-cant-be-ignored-or-easily-fixed | Nimeke = Why Mexico City's bad air can't be ignored — or easily fixed | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = PRI | Viitattu = 28.11.2016 }}</ref>


Kaupungin [[Méxicon metro|metrojärjestelmää]] käyttää päivittäin neljä miljoonaa matkustajaa, ja se on maailman vilkkaimpia. Lipulla voi matkustaa metrossa, kunnes poistuu porteilla eristetyltä alueelta. Sarja- tai kuukausilippuja ei ole. Vaikka metrolinjoja on paljon, ei metro tavoita lähellekään koko jatkuvasti kasvavaa kaupunkia. Tämän ongelman helpottamiseksi tietyillä pääteasemilla metroverkon laidoilla matkaa pääsee jatkamaan paikallisjunalla. Aamun ja iltapäivän ruuhka-aikoina osa vaunuista on rajattu naisten ja lasten käyttöön.{{Lähde||20. joulukuuta 2015|vuosi=2015}}
Kaupungin [[Méxicon metro|metrojärjestelmä]] on maailman vilkkaimpia, enimmillään vuonna 2012 sitä käytti päivittäin 4,4 miljoonaa matkustajaa. Järjestelmä koostuu 12 linjasta ja 195 asemasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.railway-technology.com/features/featurethe-worlds-top-10-busiest-metros-4433827/ | Nimeke = The world’s top 10 busiest metros | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Railway Technology | Viitattu = 28.11.2016 }}</ref> Lipulla voi matkustaa metrossa, kunnes poistuu porteilla eristetyltä alueelta. Sarja- tai kuukausilippuja ei ole. Vaikka metrolinjoja on paljon, ei metro tavoita lähellekään koko jatkuvasti kasvavaa kaupunkia. Tämän ongelman helpottamiseksi tietyillä pääteasemilla metroverkon laidoilla matkaa pääsee jatkamaan paikallisjunalla. Aamun ja iltapäivän ruuhka-aikoina osa vaunuista on rajattu naisten ja lasten käyttöön.{{Lähde||20. joulukuuta 2015|vuosi=2015}}


[[Méxicon kansainvälinen lentoasema]] palvelee metropolialuetta.
[[Méxicon kansainvälinen lentoasema]] palvelee metropolialuetta.


== Urheilu==
== Urheilu==
Kaupungissa järjestettiin [[Kesäolympialaiset 1968|kesäolympialaiset]] vuonna 1968.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.olympic.org/mexico-1968 | Nimeke = Mexico 1968 | Julkaisu Olympic= | Viitattu = 28.11.2016 }}</ref>
Kaupungissa järjestettiin [[Kesäolympialaiset 1968|kesäolympialaiset]] vuonna 1968.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.olympic.org/mexico-1968 | Nimeke = Mexico 1968 | Julkaisu =Olympic | Viitattu = 28.11.2016 }}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 28. marraskuuta 2016 kello 22.52

México
(Ciudad de México)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

México

Koordinaatit: 19°24′38″N, 99°07′50″W

Valtio Meksiko Meksiko
Osavaltio Distrito Federal
Perustettu 1325 (Tenochtitlán)
Hallinto
 – Hallintojohtaja Miguel Ángel Mancera
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 733 km²
 – Metropolialue 7 866 km²
Korkeus 2 240 m
Väkiluku (2010) 8 555 272[1]
 – Väestötiheys 11 667 as./km²
 – Metropolialue (Valle de México ) 20 116 842
 – Väestötiheys metropolialue 2 656 as./km²
Aikavyöhyke UTC–6
 – Kesäaika UTC–5
Postinumero 01000–16999
Suuntanumero(t) 55
Lempinimi: Ciudad de los Palacios, Ciudad de la Esperanza, Capital en Movimiento









México (esp. Ciudad de México eli Meksikon kaupunki) on Meksikon pääkaupunki. Suomessa kaupungista käytetään usein myös englanninkielistä nimeä Mexico City.

Maantiede ja ilmasto

Kaupungin ydin sijaitsee Meksikon osavaltioista erillisellä liittovaltion alueella (Distrito Federal de México tai México, D.F.), jonka asukasluku oli vuonna 2010 noin 8,85 miljoonaa.[2] Kaupungin pinta-ala on 1 485 km² (Distrito Federal). Metropolialueella asui vuonna 2009 noin 21,2 miljoonaa ihmistä.[2]

Kaupungin keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 2 240 metriä. Se sijaitsee ympäröivän vuoriston keskelle jäävässä maljassa, mikä pahentaa alueen vakavaa ilmansaasteongelmaa.[3] Kaupunkia uhkaavat myös maanjäristykset: viimeksi vuonna 1985 suurta tuhoa aiheutti järistys, jonka voimakkuus oli 8,1 Richterin asteikolla.[4]

Mexico City oli maailman pahiten saastuneimpia kaupunkeja 1980-luvulla. Ilmanlaatua on pyritty parantamaan monenlaisilla toimilla ja rajoituksilla, ja monien saasteiden määrät pienenivät neljäsosaansa vuosina 1992-2013. Kaupungin kasvu on kuitenkin lisännyt liikenteen määrää ja päästöjä.[3][5]

México sijaitsee aiemman atsteekkien pääkaupungin Tenochtitlánin paikalla.[6]

Méxicon ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 21,2 22,9 25,7 26,6 26,5 24,6 23,0 23,3 22,3 22,2 21,8 20,8 ka. 23,4
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 5,8 7,1 9,2 10,8 11,7 12,2 11,5 11,6 11,5 9,8 7,9 6,6 ka. 9,6
Sademäärä (mm) 11,0 4,3 10,1 25,9 56,0 134,8 175,1 169,2 144,8 66,9 12,1 6,0 Σ 816,2
Sadepäivät (d) 2,3 2,1 3,1 7,9 12,7 17,7 23,4 22,8 18,9 9,5 4,4 2,6 Σ 127,4
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
21,2
5,8
22,9
7,1
25,7
9,2
26,6
10,8
26,5
11,7
24,6
12,2
23,0
11,5
23,3
11,6
22,3
11,5
22,2
9,8
21,8
7,9
20,8
6,6
S
a
d
a
n
t
a
11,0
4,3
10,1
25,9
56,0
134,8
175,1
169,2
144,8
66,9
12,1
6,0


Lähde: Weather Information for Ciudad de Mexico World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 6.7.2009.

Hallintoalue

Méxicon hallintoalueet.

México on jaettu 16 hallintoalueeseen (esp. delegación), joilla on kunnallinen itsehallinto. Hallintoalueet jakautuvat edelleen kaupunginosiin (esp. colonias). Hallintoalueet ovat:[7]

1. Álvaro Obregón
2. Azcapotzalco
3. Benito Juárez
4. Coyoacán
5. Cuajimalpa
6. Cuauhtémoc
7. Gustavo A. Madero
8. Iztacalco

9. Iztapalapa
10. Magdalena Contreras
11. Miguel Hidalgo
12. Milpa Alta
13. Tláhuac
14. Tlalpan
15. Venustiano Carranza
16. Xochimilco

Liikenne

Méxicon pääkatu on Paseo de la Reforma, kaupungin halkaiseva 12 kilometriä pitkä puistokatu.

Méxicon liikenne on vilkasta kaupungin asukastiheyden ja yksityisautojen määrän vuoksi. lähde?

Yksityisautoilun haittoja pyritään pienentämään Hoy No Circula -ohjelmalla, joka rajoittaa auton käyttöä eri viikonpäivinä auton rekisterinumeron mukaan.[8] Mielipiteet ohjelman toimivuudesta vaihtelevat, ja kerrotaan, että tarkastuksia voi välttää lahjuksilla.[5]

Kaupungin metrojärjestelmä on maailman vilkkaimpia, enimmillään vuonna 2012 sitä käytti päivittäin 4,4 miljoonaa matkustajaa. Järjestelmä koostuu 12 linjasta ja 195 asemasta.[9] Lipulla voi matkustaa metrossa, kunnes poistuu porteilla eristetyltä alueelta. Sarja- tai kuukausilippuja ei ole. Vaikka metrolinjoja on paljon, ei metro tavoita lähellekään koko jatkuvasti kasvavaa kaupunkia. Tämän ongelman helpottamiseksi tietyillä pääteasemilla metroverkon laidoilla matkaa pääsee jatkamaan paikallisjunalla. Aamun ja iltapäivän ruuhka-aikoina osa vaunuista on rajattu naisten ja lasten käyttöön. lähde?

Méxicon kansainvälinen lentoasema palvelee metropolialuetta.

Urheilu

Kaupungissa järjestettiin kesäolympialaiset vuonna 1968.[10]

Lähteet

  1. MEXICO: States and Major Cities citypopulation. Viitattu 28.11.2016.
  2. a b National Population Council: Mexico City Metropolitan Area Government of the State of Mexico. Viitattu 23.8.2010. (espanjaksi)
  3. a b Coming up for air Harvard Gazette. Viitattu 28.11.2016.
  4. David Adler: The Mexico City earthquake, 30 years on: have the lessons been forgotten? The Guardian. 2015. Viitattu 28.11.2016.
  5. a b Why Mexico City's bad air can't be ignored — or easily fixed PRI. Viitattu 28.11.2016.
  6. Tenochtitlán: History of Aztec Capital Live Science. 2013. Viitattu 28.11.2016.
  7. Delegaciones Méxicon kotisivut. Viitattu 23.8.2010. (espanjaksi)
  8. Daniel C. Schechter, Josephine Quintero: Lonely Planet Mexico City, City Guide, s. 35. (3. painos) Määritä julkaisija! ISBN 9781740591829 Lonely Planet Mexico City, City Guide [With Pullout Map - Google-teoshaun tulos] (viitattu 23.8.2010). (englanniksi)
  9. The world’s top 10 busiest metros Railway Technology. Viitattu 28.11.2016.
  10. Mexico 1968 Olympic. Viitattu 28.11.2016.

Aiheesta muualla

  • Matkaopas aiheesta Mexico City Wikivoyagessa (englanniksi)