Ero sivun ”Aiju von Schöneman” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh, lähteen mukaan |
p kh |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Sotkamo]]ssa [[nimismies|nimismiehen]] tyttärenä varttunut Schöneman tuli Turkuun opiskellakseen [[lukio]]ssa. Sen jälkeen hän opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa kirjallisuustiedettä, psykologiaa ja sosiologiaa. Hän työskenteli opintojen ohella toimittajana [[Radiokuuntelija]]-lehdessä. Hän tapasi tulevan puolisonsa, psykiatri [[Armo Hormia]]n, joka pyysi Schönemania ryhtymään pienen kirjankustantamonsa Tajon kirjalliseksi johtajaksi. Schönemanista tuli Hormian kolmas vaimo. Väkivaltaisen avioliiton ja vuonna 1972 tapahtuneen avioeron jälkeen Schöneman jatkoi kahden lapsen yksinhuoltajana opintojaan [[Turun yliopisto]]ssa ja aloitti pitkän uransa [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] suosittuna oppaana, aluksi kesäisin ja vuodesta 1981 ympäri vuoden, toimien myös vahtimestarina. Schöneman jäi eläkkeelle 2003, mutta opastaa Tuomiokirkossa yhä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/extra/1074317181/Ai+juu++von+Schoneman | Nimeke = Ai juu - von Schöneman| Tekijä =Marja Myllyluoma | Ajankohta = 8.11.2008| Julkaisija = Turun Sanomat| Viitattu = 29.12.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tutka.pro/?p=4913 | Nimeke =Tuomiokirkko – Minun paikkani | Tekijä =Mika M. Niskanen | Ajankohta =15.11.2013 | Julkaisija = Tulevaisuuden journalistien media Tutka, Turun ammattikorkeakoulu| Viitattu = 29.12.2013 }}</ref><ref>Leena Teinilä-Huittisen haastattelu Aiju von Schönemanista, Kotiliesi 7.12.2005, sivut 116-120. Lyhennelmä artikkelista sivulla [http://personal.inet.fi/yhdistys/grondahl-murtola/petaja_12.html#Aiju Aiju von Schöneman], Gröndahl-Murtola sukuseura ry. Viitattu 15.12.2013</ref> |
[[Sotkamo]]ssa [[nimismies|nimismiehen]] tyttärenä varttunut Schöneman tuli Turkuun opiskellakseen [[lukio]]ssa. Sen jälkeen hän opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa kirjallisuustiedettä, psykologiaa ja sosiologiaa. Hän työskenteli opintojen ohella toimittajana [[Radiokuuntelija]]-lehdessä. Hän tapasi tulevan puolisonsa, psykiatri [[Armo Hormia]]n, joka pyysi Schönemania ryhtymään pienen kirjankustantamonsa Tajon kirjalliseksi johtajaksi. Schönemanista tuli Hormian kolmas vaimo. Väkivaltaisen avioliiton ja vuonna 1972 tapahtuneen avioeron jälkeen Schöneman jatkoi kahden lapsen yksinhuoltajana opintojaan [[Turun yliopisto]]ssa ja aloitti pitkän uransa [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] suosittuna oppaana, aluksi kesäisin ja vuodesta 1981 ympäri vuoden, toimien myös vahtimestarina. Schöneman jäi eläkkeelle 2003, mutta opastaa Tuomiokirkossa yhä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/extra/1074317181/Ai+juu++von+Schoneman | Nimeke = Ai juu - von Schöneman| Tekijä =Marja Myllyluoma | Ajankohta = 8.11.2008| Julkaisija = Turun Sanomat| Viitattu = 29.12.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tutka.pro/?p=4913 | Nimeke =Tuomiokirkko – Minun paikkani | Tekijä =Mika M. Niskanen | Ajankohta =15.11.2013 | Julkaisija = Tulevaisuuden journalistien media Tutka, Turun ammattikorkeakoulu| Viitattu = 29.12.2013 }}</ref><ref>Leena Teinilä-Huittisen haastattelu Aiju von Schönemanista, Kotiliesi 7.12.2005, sivut 116-120. Lyhennelmä artikkelista sivulla [http://personal.inet.fi/yhdistys/grondahl-murtola/petaja_12.html#Aiju Aiju von Schöneman], Gröndahl-Murtola sukuseura ry. Viitattu 15.12.2013</ref> |
||
Vuosina 1984–1990 Schöneman oli yhdessä [[Ilkka-Juhani Takalo-Eskola]]n ja [[Antero Kare]]en kanssa perustamassa [[Retretti|Retretin]] näyttelyluolastoa ja kouluttamassa sen oppaita. Tuomiokirkon ohella Schöneman on opastanut myös muun muassa [[Turun linna]]ssa. Hän on toiminut Turun kaupungin nimistötoimikunnassa ja kulttuurilautakunnassa sekä Turun kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa.<ref name = miljoonan/> Vuonna 2007 [[Turkuseura]] nimesi Aiju von Schönemanin vuoden kulttuuriturkulaiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/kulttuuri/1074218381/Kulttuuriturkulainen+sai+oman+lehmuksen+Samppalinnan+puistoon | Nimeke = Turkuseura palkitsi Aiju von Schönemanin, Kulttuuriturkulainen sai oman lehmuksen Samppalinnan puistoon| Tekijä =Heli Peltoniemi | Ajankohta =4.8.2007 | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu = 15.12.2013 }}</ref> Seuraavana vuonna hän oli yksi Turun Tähti -palkinnon saajista.<ref>[http://www.wtc-turku.fi/2013/index.php?view=details&id=54%3Aturun-taehden-julkistamistilaisuus-veistaemoenaukiolla&option=com_eventlist&Itemid=8&lang= Turun Tähden julkistamistilaisuus Veistämönaukiolla], WTC Turku 1.9.2011. Viitattu 14.12.2013</ref> |
Vuosina 1984–1990 Schöneman oli yhdessä [[Ilkka-Juhani Takalo-Eskola]]n ja [[Antero Kare]]en kanssa perustamassa [[Retretti|Retretin]] näyttelyluolastoa [[Punkaharju]]lla ja kouluttamassa sen oppaita. Tuomiokirkon ja Retretin ohella Schöneman on opastanut myös muun muassa [[Turun linna]]ssa. Hän on toiminut Turun kaupungin nimistötoimikunnassa ja kulttuurilautakunnassa sekä Turun kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa.<ref name = miljoonan/> Vuonna 2007 [[Turkuseura]] nimesi Aiju von Schönemanin vuoden kulttuuriturkulaiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/kulttuuri/1074218381/Kulttuuriturkulainen+sai+oman+lehmuksen+Samppalinnan+puistoon | Nimeke = Turkuseura palkitsi Aiju von Schönemanin, Kulttuuriturkulainen sai oman lehmuksen Samppalinnan puistoon| Tekijä =Heli Peltoniemi | Ajankohta =4.8.2007 | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu = 15.12.2013 }}</ref> Seuraavana vuonna hän oli yksi Turun Tähti -palkinnon saajista.<ref>[http://www.wtc-turku.fi/2013/index.php?view=details&id=54%3Aturun-taehden-julkistamistilaisuus-veistaemoenaukiolla&option=com_eventlist&Itemid=8&lang= Turun Tähden julkistamistilaisuus Veistämönaukiolla], WTC Turku 1.9.2011. Viitattu 14.12.2013</ref> |
||
==Teoksia== |
==Teoksia== |
||
Versio 15. joulukuuta 2013 kello 10.32
Aiju von Schöneman (s. 1939 Hämeenlinna)[1] on turkulainen kulttuurivaikuttaja ja Turun tuomiokirkon entinen opas.
Sotkamossa nimismiehen tyttärenä varttunut Schöneman tuli Turkuun opiskellakseen lukiossa. Sen jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa kirjallisuustiedettä, psykologiaa ja sosiologiaa. Hän työskenteli opintojen ohella toimittajana Radiokuuntelija-lehdessä. Hän tapasi tulevan puolisonsa, psykiatri Armo Hormian, joka pyysi Schönemania ryhtymään pienen kirjankustantamonsa Tajon kirjalliseksi johtajaksi. Schönemanista tuli Hormian kolmas vaimo. Väkivaltaisen avioliiton ja vuonna 1972 tapahtuneen avioeron jälkeen Schöneman jatkoi kahden lapsen yksinhuoltajana opintojaan Turun yliopistossa ja aloitti pitkän uransa Turun tuomiokirkon suosittuna oppaana, aluksi kesäisin ja vuodesta 1981 ympäri vuoden, toimien myös vahtimestarina. Schöneman jäi eläkkeelle 2003, mutta opastaa Tuomiokirkossa yhä.[2][3][4]
Vuosina 1984–1990 Schöneman oli yhdessä Ilkka-Juhani Takalo-Eskolan ja Antero Kareen kanssa perustamassa Retretin näyttelyluolastoa Punkaharjulla ja kouluttamassa sen oppaita. Tuomiokirkon ja Retretin ohella Schöneman on opastanut myös muun muassa Turun linnassa. Hän on toiminut Turun kaupungin nimistötoimikunnassa ja kulttuurilautakunnassa sekä Turun kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa.[1] Vuonna 2007 Turkuseura nimesi Aiju von Schönemanin vuoden kulttuuriturkulaiseksi.[5] Seuraavana vuonna hän oli yksi Turun Tähti -palkinnon saajista.[6]
Teoksia
- Aiju von Schöneman; Terhi Hedberg. Salaperäinen tunneli. Cultura; 1998. ISBN 978-952-9501-46-5.
Lähteet
- ↑ a b Matti Komulainen: Miljoonan tarinan opas, Aiju von Schöneman löysi tatuoinnin Armeniasta. Turku 2011 -lehti. Viitattu 15.12.2013.
- ↑ Marja Myllyluoma: Ai juu - von Schöneman 8.11.2008. Turun Sanomat. Viitattu 29.12.2013.
- ↑ Mika M. Niskanen: Tuomiokirkko – Minun paikkani 15.11.2013. Tulevaisuuden journalistien media Tutka, Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.12.2013.
- ↑ Leena Teinilä-Huittisen haastattelu Aiju von Schönemanista, Kotiliesi 7.12.2005, sivut 116-120. Lyhennelmä artikkelista sivulla Aiju von Schöneman, Gröndahl-Murtola sukuseura ry. Viitattu 15.12.2013
- ↑ Heli Peltoniemi: Turkuseura palkitsi Aiju von Schönemanin, Kulttuuriturkulainen sai oman lehmuksen Samppalinnan puistoon 4.8.2007. Turun Sanomat. Viitattu 15.12.2013.
- ↑ Turun Tähden julkistamistilaisuus Veistämönaukiolla, WTC Turku 1.9.2011. Viitattu 14.12.2013