Ero sivun ”Värälän rauha” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p lisätty Luokka:Elimäki HotCat-työkalulla |
lähde, viitteet, täydennystä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Kartta_vanha_suomi.png|thumb|300px|Värälän rauhassa [[Turun rauha]]ssa muodostuneet [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] rajat jäivät ennalleen [[Haminan rauha]]an asti.]] |
[[Tiedosto:Kartta_vanha_suomi.png|thumb|300px|Värälän rauhassa [[Turun rauha]]ssa muodostuneet [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] rajat jäivät ennalleen [[Haminan rauha]]an asti.]] |
||
'''Värälän rauha''' päätti [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n välisen niin sanotun [[Kustaa III:n sota|Kustaa III:n sodan]] [[14. elokuuta]] [[1790]]. Sodan aloitti Ruotsi vuonna 1788. Rauhansopimus ei sisältänyt alueluovutuksia kummaltakaan osapuolelta. Rauha solmittiin [[Värälä]]n kylässä silloisessa [[Elimäki|Elimäen]] pitäjässä nykyisen [[Kouvola]]n alueella. |
'''Värälän rauha''' päätti [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n välisen niin sanotun [[Kustaa III:n sota|Kustaa III:n sodan]] [[14. elokuuta]] [[1790]]. Sodan aloitti Ruotsi vuonna 1788. Rauhansopimus ei sisältänyt alueluovutuksia kummaltakaan osapuolelta. Rauha solmittiin [[Värälä]]n kylässä silloisessa [[Elimäki|Elimäen]] pitäjässä nykyisen [[Kouvola]]n alueella.<ref name="hs">{{Kirjaviite | Tekijä = Paloposki, Toivo J.| Nimeke = Suomen historia 4: Vapauden aika | Vuosi = 1986| Sivut = 294-295| Selite = | Julkaisupaikka = Espoo| Julkaisija = Weilin & Göös| Tunniste = ISBN 951-35-2493-0 }}</ref> |
||
Rauhan solmimisen teki mahdolliseksi Ruotsin laivaston saama murskaava voitto [[Ruotsinsalmen toinen meritaistelu|Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa]] heinäkuussa 1790. Venäjän keisarinna [[Katariina II]] suostui serkkunsa [[Kustaa III]]:n rauhantarjoukseen, koska myös suurvaltapoliittinen tilanne oli kääntynyt Venäjälle epäsuotuisaksi. |
Rauhan solmimisen teki mahdolliseksi Ruotsin laivaston saama murskaava voitto [[Ruotsinsalmen toinen meritaistelu|Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa]] heinäkuussa 1790. Venäjän keisarinna [[Katariina II]] suostui serkkunsa [[Kustaa III]]:n rauhantarjoukseen, koska myös suurvaltapoliittinen tilanne oli kääntynyt Venäjälle epäsuotuisaksi, kun Itävalta ja Turkki tekivät keskenään rauhansopimuksen. Rauhantarjoukseen sai Venäjän keisarinnalta myönteinen vastus, jonka mukaan rauhasta voitaisiin sopia sotaan edeltäneeseen tilanteeseen palaamisen pohjalta. Neuvottelut alkoivat 14.8., ja venäläisten pettymykseksi Ruotsia edusti siissä vain kenraali [[Gustav Mauritz Armfelt]]. Lopputulos saavutettiin samana päivänä.<ref name="hs" /> |
||
Ruotsille sopimus oli |
Ruotsi julisti Armfeltin suulla, että sillä oli oikeus erillisrauhaan Venäjän kanssa huolimatta omasta liittosopimuksestaan Turkin kanssa. Rauhansopimus, joka ei muuttanut rajoja, ei ollut kummallekaan osapuolelle varsinainen voitto. Neuvotteluissa oli esillä joitakin aluevaihtoja, mutta ne jätettiin selvitettäviksi tulevissa keskusteluissa, samalla kun sotavankien vaihdosta sovittaisiin. Ruotsille sopimus oli siinä mielessä voitto, että siinä kiellettiin Venäjältä puuttuminen Ruotsin sisäisiin asioihin. Tämä [[Uudenkaupungin rauha]]nsopimuksessa sovittu oikeus oli tosin jo muuttunut lähes kuolleeksi kirjaimeksi [[Kustaa III]]:n vallankaappauksen jälkeen [[1772]].<ref name="hs" /> |
||
[[Tiedosto:Ilmoitus Varalanrauhasta.png|thumb|left|Rauha on julistettu]] |
[[Tiedosto:Ilmoitus Varalanrauhasta.png|thumb|left|Rauha on julistettu]] |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
* Karonen Petri, Pohjoinen suurvalta – Ruotsi ja Suomi 1521–1809, WSOY 1999. |
* Karonen Petri, Pohjoinen suurvalta – Ruotsi ja Suomi 1521–1809, WSOY 1999. |
||
==Viitteet== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{Ruotsin ja Venäjän rauhat}} |
{{Ruotsin ja Venäjän rauhat}} |
||
{{Tynkä/Historia}} |
{{Tynkä/Historia}} |
||
Versio 14. joulukuuta 2013 kello 20.47
Värälän rauha päätti Ruotsin ja Venäjän välisen niin sanotun Kustaa III:n sodan 14. elokuuta 1790. Sodan aloitti Ruotsi vuonna 1788. Rauhansopimus ei sisältänyt alueluovutuksia kummaltakaan osapuolelta. Rauha solmittiin Värälän kylässä silloisessa Elimäen pitäjässä nykyisen Kouvolan alueella.[1]
Rauhan solmimisen teki mahdolliseksi Ruotsin laivaston saama murskaava voitto Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa heinäkuussa 1790. Venäjän keisarinna Katariina II suostui serkkunsa Kustaa III:n rauhantarjoukseen, koska myös suurvaltapoliittinen tilanne oli kääntynyt Venäjälle epäsuotuisaksi, kun Itävalta ja Turkki tekivät keskenään rauhansopimuksen. Rauhantarjoukseen sai Venäjän keisarinnalta myönteinen vastus, jonka mukaan rauhasta voitaisiin sopia sotaan edeltäneeseen tilanteeseen palaamisen pohjalta. Neuvottelut alkoivat 14.8., ja venäläisten pettymykseksi Ruotsia edusti siissä vain kenraali Gustav Mauritz Armfelt. Lopputulos saavutettiin samana päivänä.[1]
Ruotsi julisti Armfeltin suulla, että sillä oli oikeus erillisrauhaan Venäjän kanssa huolimatta omasta liittosopimuksestaan Turkin kanssa. Rauhansopimus, joka ei muuttanut rajoja, ei ollut kummallekaan osapuolelle varsinainen voitto. Neuvotteluissa oli esillä joitakin aluevaihtoja, mutta ne jätettiin selvitettäviksi tulevissa keskusteluissa, samalla kun sotavankien vaihdosta sovittaisiin. Ruotsille sopimus oli siinä mielessä voitto, että siinä kiellettiin Venäjältä puuttuminen Ruotsin sisäisiin asioihin. Tämä Uudenkaupungin rauhansopimuksessa sovittu oikeus oli tosin jo muuttunut lähes kuolleeksi kirjaimeksi Kustaa III:n vallankaappauksen jälkeen 1772.[1]
Lähteet
- Mäntylä Ilkka, Kustavilainen aika, teoksesta Suomen historian pikkujättiläinen, WSOY 1987.
- Karonen Petri, Pohjoinen suurvalta – Ruotsi ja Suomi 1521–1809, WSOY 1999.
Viitteet
- ↑ a b c Paloposki, Toivo J.: Suomen historia 4: Vapauden aika, s. 294-295. Espoo: Weilin & Göös, 1986. ISBN 951-35-2493-0
 
|
Pähkinäsaaren rauha 1323 Täyssinän rauha 1595 (pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota) | Stolbovan rauha 1617 (Inkerin sota) | Kardisin rauha 1661 (Pohjan sota) | Uudenkaupungin rauha 1721 (suuri Pohjan sota) Turun rauha 1743 (hattujen sota) | Värälän rauha 1790 (Kustaa III:n sota) | Haminan rauha 1809 (Suomen sota) |
 
|