Ero sivun ”Helsingin nuorisofestivaalit 1962” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5: Rivi 5:
Festivaaleihin liittyi yli 1 000 tapahtumaa ja sen osanottajille oli järjestetty ilmainen ruokailu ja majoitus Helsingissä. Osanottajia oli yli 13&nbsp;000 noin 137 maasta. Tämä olikin suurin Helsingissä järjestetty tilaisuus sitten [[Helsingin olympialaiset|vuoden 1952 olympialaisten]]. (Olympialaisissa oli 5000 urheilijaa 69 maasta, mutta katsojia toki enemmän).<ref name="ET">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/kirjat/index.shtml/2012/08/1594303/joni-krekola-maailma-kylassa-1962-helsingin-nuorisofestivaali | Nimeke = Joni Krekola, Maailma kylässä 1962. Helsingin nuorisofestivaali | Tekijä = Tuomioja, E. | Selite = kirja-arvio | Julkaisija = MTV2 | Viitattu = 9.12.2013 }}</ref> Festivaalin päätöstapahtumassa [[6. elokuuta]] 1962 [[Kaivopuisto]]ssa oli lehtien arvion mukaan läsnä ainakin 40 000 ihmistä.<ref name="YLE">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/nuorisofestivaalit_helsingissa_1962_9291.html#media=9293 | Nimeke = Nuorisofestivaalit Helsingissä 1962 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = YLE Elävä arkisto | Viitattu = 9.12.2013 }}</ref>
Festivaaleihin liittyi yli 1 000 tapahtumaa ja sen osanottajille oli järjestetty ilmainen ruokailu ja majoitus Helsingissä. Osanottajia oli yli 13&nbsp;000 noin 137 maasta. Tämä olikin suurin Helsingissä järjestetty tilaisuus sitten [[Helsingin olympialaiset|vuoden 1952 olympialaisten]]. (Olympialaisissa oli 5000 urheilijaa 69 maasta, mutta katsojia toki enemmän).<ref name="ET">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/kirjat/index.shtml/2012/08/1594303/joni-krekola-maailma-kylassa-1962-helsingin-nuorisofestivaali | Nimeke = Joni Krekola, Maailma kylässä 1962. Helsingin nuorisofestivaali | Tekijä = Tuomioja, E. | Selite = kirja-arvio | Julkaisija = MTV2 | Viitattu = 9.12.2013 }}</ref> Festivaalin päätöstapahtumassa [[6. elokuuta]] 1962 [[Kaivopuisto]]ssa oli lehtien arvion mukaan läsnä ainakin 40 000 ihmistä.<ref name="YLE">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/nuorisofestivaalit_helsingissa_1962_9291.html#media=9293 | Nimeke = Nuorisofestivaalit Helsingissä 1962 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = YLE Elävä arkisto | Viitattu = 9.12.2013 }}</ref>


Aiemmin vastaavat festivaalit oli järjestetty yleensä sosialistisissa maissa ([[1947]] [[Praha]]ssa, [[1949]] [[Budapest]]issa, [[1951]] [[Berliini|Itä-Berliinissä]], [[1953]] [[Bukarest]]issa, [[1955]] [[Varsova]]ssa ja [[1957]] [[Moskova]]ssa), poikkeuksena oli edelliset [[1959]] [[Wien]]issä järjestetyt festivaalit.<ref name="ET"/> Festivaalien järjestäminen puolueettomissa maissa - ensin Itävallassa ja sitten Suomessa - oli osa [[Nikita Hruštšov]]in uutta avoimempaa politiikkaa.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
Aiemmin vastaavat festivaalit oli järjestetty yleensä sosialistisissa maissa ([[1947]] [[Praha]]ssa, [[1949]] [[Budapest]]issa, [[1951]] [[Berliini|Itä-Berliinissä]], [[1953]] [[Bukarest]]issa, [[1955]] [[Varsova]]ssa ja [[1957]] [[Moskova]]ssa), poikkeuksena oli edelliset [[1959]] [[Wien]]issä järjestetyt festivaalit.<ref name="ET"/> Festivaalien järjestäminen puolueettomissa maissa - ensin Itävallassa ja sitten Suomessa - oli osa [[Nikita Hruštšov]]in uutta avoimempaa politiikkaa.<ref name="SED1">{{Verkkoviite | Osoite = http://sedis.blogspot.fi/2005/07/kylmn-sodan-kulttuuripolitiikkaa.html | Nimeke = Kylmän sodan kulttuuripolitiikkaa | Tekijä = Jari Sedergren | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 9.12.2013 }}</ref>


Virallisen Suomen asenne festivaaleihin oli pidättyvä - esimerkiksi presidentti [[Urho Kekkonen|Kekkonen]] oli lähes koko festivaalien ajan kesäasunnollaan [[Kultaranta|Kultarannassa]] ja puolueista vain [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]], [[Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto|TPSL]] ja [[Suomen kommunistinen puolue|SKP]] suhtautuivat myönteisesti festivaaleihin. Kun festivaalien aikana tapahtui järjestyshäiriöitä presidentti Kekkonen kuitenkin tuomitsi ne ja osallistui sitten henkilökohtaisesti yhteen festivaalitapahtumista. Suomen tiedostusvälineet pyrkivät vaikenemaan festivaaleista raportoimalla lähinnä vain festivaaleihin liittyneistä järjestyshäiriöistä - poikkeuksen muodosti puolueettoman linjan omaksunut [[Hufvudstadsbladet]] sekä SKDL:n, TPSL:n ja SKP:n lehdistö. Vaikeneminen ei kuitenkaan estänyt [[Suomen Sosialidemokraatti]]a, [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomia]] ja [[Uusi Suomi|Uutta Suomea]] painamasta lehtipainoissaan maksua vastaan festivaalien virallista ''Helsinki Youth News'' -nimistä lehteä.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
Virallisen Suomen asenne festivaaleihin oli pidättyvä - esimerkiksi presidentti [[Urho Kekkonen|Kekkonen]] oli lähes koko festivaalien ajan kesäasunnollaan [[Kultaranta|Kultarannassa]] ja puolueista vain [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]], [[Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto|TPSL]] ja [[Suomen kommunistinen puolue|SKP]] suhtautuivat myönteisesti festivaaleihin. Kun festivaalien aikana tapahtui järjestyshäiriöitä presidentti Kekkonen kuitenkin tuomitsi ne ja osallistui sitten henkilökohtaisesti yhteen festivaalitapahtumista.<ref name="YLE"/> Suomen tiedostusvälineet pyrkivät vaikenemaan festivaaleista raportoimalla lähinnä vain festivaaleihin liittyneistä järjestyshäiriöistä - poikkeuksen muodosti puolueettoman linjan omaksunut [[Hufvudstadsbladet]] sekä SKDL:n, TPSL:n ja SKP:n lehdistö. Vaikeneminen ei kuitenkaan estänyt [[Suomen Sosialidemokraatti]]a, [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomia]] ja [[Uusi Suomi|Uutta Suomea]] painamasta lehtipainoissaan maksua vastaan festivaalien virallista ''Helsinki Youth News'' -nimistä lehteä.<ref name="SED1"/>


Festivaali antoi suomalaisille ensimmäisen kerran tilaisuuden luoda kontakteja läntisen Euroopan ulkopuolelta kolmannen maailman maista ja sosialistisista maista tulleisiin nuoriin. Festivaali olikin tavallaan alkusysäys myös myöhemmälle 1960-luvun [[kulttuuriradikalismi]]lle Suomessa.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
Festivaali antoi suomalaisille ensimmäisen kerran tilaisuuden luoda kontakteja läntisen Euroopan ulkopuolelta kolmannen maailman maista ja sosialistisista maista tulleisiin nuoriin. Festivaali olikin tavallaan alkusysäys myös myöhemmälle 1960-luvun [[kulttuuriradikalismi]]lle Suomessa.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}


==Vastafestivaalit==
==Vastafestivaalit==
Yhdysvallat oli ennen festivaaleja pyrkinyt vaikuttamaan Suomen hallitukseen niin että festivaaleja ei järjestäisi Suomessa. Kun tämä ei onnistunut Yhdysvallat yhdessä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] kanssa päätti järjestää samaan aikaan Helsingissä vastafestivaalit eri järjestöjen avulla. Tärkein näistä oli ''Independent Research Service'' (IRS) joka julkaisi nuorisofestivaalin vastaista sanomalehteä (''Festival’s Free Tribune'') 3 eri kielellä festivaalin aikana. Lehden painos oli 30 000 ja sen päätoimittajana toimi tuleva [[Turku|Turun]] kaupunginjohtaja, silloin 22-vuotias [[Juhani Rinne (kaupunginjohtaja)|Juhani Rinne]]. IRS:llä oli myös oma uutiskeskuksensa Helsingissä.
Yhdysvallat oli ennen festivaaleja pyrkinyt vaikuttamaan Suomen hallitukseen niin että festivaaleja ei järjestäisi Suomessa. Kun tämä ei onnistunut Yhdysvallat yhdessä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] kanssa päätti järjestää samaan aikaan Helsingissä vastafestivaalit eri järjestöjen avulla. Tärkein näistä oli ''Independent Research Service'' (IRS) joka julkaisi nuorisofestivaalin vastaista sanomalehteä (''Festival’s Free Tribune'') 3 eri kielellä festivaalin aikana. Lehden painos oli 30 000 ja sen päätoimittajana toimi tuleva kaupunginjohtaja, silloin 22-vuotias [[Juhani Rinne (kaupunginjohtaja)|Juhani Rinne]]. IRS:llä oli myös oma uutiskeskuksensa Helsingissä.<ref name="SED1"/>


Muita vastafestivaalien takana olevia organisaatioita olivat ''The Program for American Culture'' ja sveitsiläisnuorten ''Swiss Center'' joka esitteli sveitsiläistä kulttuuria. Myös uskonnolliset järjestöt olivat mukana vastafestivaaleilla; näitä olivat katolisten opiskelijain ''Pax Romana'' ja englantilainen ''Pocket Testament League of Great Britain'' joka jakoi 100 000 kappaletta [[Johanneksen evankeliumi]]a. Lisäksi vastafestivaaleilla oli kommunistimaiden pakolaisjärjestöjä kuten [[unkari]]laisten ''Union of Free Hungarian Students'' ja [[kuuba]]lainen ''Directorio Revolucionario Estudiante''. Vastafestivaaleihin osallistuivat myös pohjoismaiset [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattiset]] puolueet ja ''International Union of Socialist Youth'' (IUSY) järjestö.
Muita vastafestivaalien takana olevia organisaatioita olivat ''The Program for American Culture'' ja sveitsiläisnuorten ''Swiss Center'' joka esitteli sveitsiläistä kulttuuria. Myös uskonnolliset järjestöt olivat mukana vastafestivaaleilla; näitä olivat katolisten opiskelijain ''Pax Romana'' ja englantilainen ''Pocket Testament League of Great Britain'' joka jakoi 100 000 kappaletta [[Johanneksen evankeliumi]]a. Lisäksi vastafestivaaleilla oli kommunistimaiden pakolaisjärjestöjä kuten [[unkari]]laisten ''Union of Free Hungarian Students'' ja [[kuuba]]lainen ''Directorio Revolucionario Estudiante''. Vastafestivaaleihin osallistuivat myös pohjoismaiset [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattiset]] puolueet ja ''International Union of Socialist Youth'' (IUSY) järjestö.


Festivaalin osanottajille tarjottiin myös paikalla olleiden läntisten opiskelijajärjestöjen kautta matkoja länteen ja noin 500 osallistujaa hyväksyi tällaisen tarjouksen. ''Alexander Garvinin'' johtama ''Program for Young American Culture'' järjesti ''Young America Presents'' -taidenäyttelyn lisäksi päivittäisiä [[jazz]]-konsertteja. Jälkimmäiset kiinnostivat kuitenkin enemmän suomalaisia kuin varsinaista kohdeyleisöään.
Festivaalin osanottajille tarjottiin myös paikalla olleiden läntisten opiskelijajärjestöjen kautta matkoja länteen ja noin 500 osallistujaa hyväksyi tällaisen tarjouksen. ''Alexander Garvinin'' johtama ''Program for Young American Culture'' järjesti ''Young America Presents'' -taidenäyttelyn lisäksi päivittäisiä [[jazz]]-konsertteja. Jälkimmäiset kiinnostivat kuitenkin enemmän suomalaisia kuin varsinaista kohdeyleisöään.<ref name="SED1"/>


''United States Information Center'' ja ''American Center Library'' taas tarjosivat festivaalin osanottajille lentolehtisiä, pamfletteja ja kirjoja jossa käsiteltiin kansainvälisiä kysymyksiä kuten [[aseidenriisunta]]a, [[ydinkoe|ydinkokeita]] ja Berliinin kysymystä amerikkalaisesta näkökulmasta. Lisäksi esitettiin elokuvia kuten [[John Glenn]]in avaruuslentoa kuvaava ''Friendship 7'' joka oli amerikkalaisten vastaveto [[Juri Gagarin]]in Suomen-vierailulle.
''United States Information Center'' ja ''American Center Library'' taas tarjosivat festivaalin osanottajille lentolehtisiä, pamfletteja ja kirjoja jossa käsiteltiin kansainvälisiä kysymyksiä kuten [[aseidenriisunta]]a, [[ydinkoe|ydinkokeita]] ja Berliinin kysymystä amerikkalaisesta näkökulmasta. Lisäksi esitettiin elokuvia kuten [[John Glenn]]in avaruuslentoa kuvaava ''Friendship 7'' joka oli amerikkalaisten vastaveto [[Juri Gagarin]]in Suomen-vierailulle.<ref name="SED1"/> Suomen televisiossa kerrottiin, että Glenn oli kutsuttu esiintymään yhdessä Gagarinin kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/gagarin_helsingin_festivaalin_tahtena_1962_53223.html#media=53228 | Nimeke = Gagarin Helsingin festivaalin tähtenä 1962 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = YLE Elävä arkisto | Viitattu = 9.12.2013 }}</ref>


Vastafestivaalin rahoituksesta ja järjestelyistä vastasivat Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu [[CIA]]<ref name="TA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiedonantaja.fi/2012-24-5/tuntematon-helsingin-nuorisofestivaali | Nimeke = Tuntematon Helsingin nuorisofestivaali | Tekijä = Korvela M | Ajankohta = | Julkaisija = Tiedonantaja | Viitattu = 9.12.2013 }}</ref> ja [[Yhdysvaltain hallitus]]. Propagandatarkoituksessa pyrittiin järjestämään myös festivaalin osanottajien loikkauksia länteen sekä myös tiedotusvälineissä uutisoituja kahakoita festivaalin osanottajien kanssa.
Vastafestivaalin rahoituksesta ja järjestelyistä vastasivat Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu [[CIA]]<ref name="TA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiedonantaja.fi/2012-24-5/tuntematon-helsingin-nuorisofestivaali | Nimeke = Tuntematon Helsingin nuorisofestivaali | Tekijä = Korvela M | Ajankohta = | Julkaisija = Tiedonantaja | Viitattu = 9.12.2013 }}</ref> ja [[Yhdysvaltain hallitus]]. Propagandatarkoituksessa pyrittiin järjestämään myös festivaalin osanottajien loikkauksia länteen sekä myös tiedotusvälineissä uutisoituja kahakoita festivaalin osanottajien kanssa.

Versio 9. joulukuuta 2013 kello 21.20

Helsingin vuoden 1962 nuorisofestivaalit eli Maailman nuorison ja ylioppilaiden VIII maailmankonferenssi järjestettiin Helsingissä 28. heinäkuuta - 6. elokuuta 1962. Kymmenpäiväisen festivaalin järjestäjänä toimi Demokraattisen Nuorison Maailmanliitto (DNML) sekä Prahassa päämajaansa pitänyt International Union of Students (IUS) ja niiden taustalla Neuvostoliitto ja sen liittolaiset.[1]

Festivaalit olivat osa kylmän sodan aikaista Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain propagandataistelua ja ne tulivat maksamaan järjestäjille 247 miljoonaa markkaa (4.9 miljoonaa vuoden 2013 euroa).[2] Sekä festivaalin järjestäjät että sitä vastustaneet totesivat onnistuneensa tavoitteissaan.[3]

Festivaaleihin liittyi yli 1 000 tapahtumaa ja sen osanottajille oli järjestetty ilmainen ruokailu ja majoitus Helsingissä. Osanottajia oli yli 13 000 noin 137 maasta. Tämä olikin suurin Helsingissä järjestetty tilaisuus sitten vuoden 1952 olympialaisten. (Olympialaisissa oli 5000 urheilijaa 69 maasta, mutta katsojia toki enemmän).[4] Festivaalin päätöstapahtumassa 6. elokuuta 1962 Kaivopuistossa oli lehtien arvion mukaan läsnä ainakin 40 000 ihmistä.[1]

Aiemmin vastaavat festivaalit oli järjestetty yleensä sosialistisissa maissa (1947 Prahassa, 1949 Budapestissa, 1951 Itä-Berliinissä, 1953 Bukarestissa, 1955 Varsovassa ja 1957 Moskovassa), poikkeuksena oli edelliset 1959 Wienissä järjestetyt festivaalit.[4] Festivaalien järjestäminen puolueettomissa maissa - ensin Itävallassa ja sitten Suomessa - oli osa Nikita Hruštšovin uutta avoimempaa politiikkaa.[5]

Virallisen Suomen asenne festivaaleihin oli pidättyvä - esimerkiksi presidentti Kekkonen oli lähes koko festivaalien ajan kesäasunnollaan Kultarannassa ja puolueista vain SKDL, TPSL ja SKP suhtautuivat myönteisesti festivaaleihin. Kun festivaalien aikana tapahtui järjestyshäiriöitä presidentti Kekkonen kuitenkin tuomitsi ne ja osallistui sitten henkilökohtaisesti yhteen festivaalitapahtumista.[1] Suomen tiedostusvälineet pyrkivät vaikenemaan festivaaleista raportoimalla lähinnä vain festivaaleihin liittyneistä järjestyshäiriöistä - poikkeuksen muodosti puolueettoman linjan omaksunut Hufvudstadsbladet sekä SKDL:n, TPSL:n ja SKP:n lehdistö. Vaikeneminen ei kuitenkaan estänyt Suomen Sosialidemokraattia, Helsingin Sanomia ja Uutta Suomea painamasta lehtipainoissaan maksua vastaan festivaalien virallista Helsinki Youth News -nimistä lehteä.[5]

Festivaali antoi suomalaisille ensimmäisen kerran tilaisuuden luoda kontakteja läntisen Euroopan ulkopuolelta kolmannen maailman maista ja sosialistisista maista tulleisiin nuoriin. Festivaali olikin tavallaan alkusysäys myös myöhemmälle 1960-luvun kulttuuriradikalismille Suomessa.lähde?

Vastafestivaalit

Yhdysvallat oli ennen festivaaleja pyrkinyt vaikuttamaan Suomen hallitukseen niin että festivaaleja ei järjestäisi Suomessa. Kun tämä ei onnistunut Yhdysvallat yhdessä Ison-Britannian kanssa päätti järjestää samaan aikaan Helsingissä vastafestivaalit eri järjestöjen avulla. Tärkein näistä oli Independent Research Service (IRS) joka julkaisi nuorisofestivaalin vastaista sanomalehteä (Festival’s Free Tribune) 3 eri kielellä festivaalin aikana. Lehden painos oli 30 000 ja sen päätoimittajana toimi tuleva kaupunginjohtaja, silloin 22-vuotias Juhani Rinne. IRS:llä oli myös oma uutiskeskuksensa Helsingissä.[5]

Muita vastafestivaalien takana olevia organisaatioita olivat The Program for American Culture ja sveitsiläisnuorten Swiss Center joka esitteli sveitsiläistä kulttuuria. Myös uskonnolliset järjestöt olivat mukana vastafestivaaleilla; näitä olivat katolisten opiskelijain Pax Romana ja englantilainen Pocket Testament League of Great Britain joka jakoi 100 000 kappaletta Johanneksen evankeliumia. Lisäksi vastafestivaaleilla oli kommunistimaiden pakolaisjärjestöjä kuten unkarilaisten Union of Free Hungarian Students ja kuubalainen Directorio Revolucionario Estudiante. Vastafestivaaleihin osallistuivat myös pohjoismaiset sosiaalidemokraattiset puolueet ja International Union of Socialist Youth (IUSY) järjestö.

Festivaalin osanottajille tarjottiin myös paikalla olleiden läntisten opiskelijajärjestöjen kautta matkoja länteen ja noin 500 osallistujaa hyväksyi tällaisen tarjouksen. Alexander Garvinin johtama Program for Young American Culture järjesti Young America Presents -taidenäyttelyn lisäksi päivittäisiä jazz-konsertteja. Jälkimmäiset kiinnostivat kuitenkin enemmän suomalaisia kuin varsinaista kohdeyleisöään.[5]

United States Information Center ja American Center Library taas tarjosivat festivaalin osanottajille lentolehtisiä, pamfletteja ja kirjoja jossa käsiteltiin kansainvälisiä kysymyksiä kuten aseidenriisuntaa, ydinkokeita ja Berliinin kysymystä amerikkalaisesta näkökulmasta. Lisäksi esitettiin elokuvia kuten John Glennin avaruuslentoa kuvaava Friendship 7 joka oli amerikkalaisten vastaveto Juri Gagarinin Suomen-vierailulle.[5] Suomen televisiossa kerrottiin, että Glenn oli kutsuttu esiintymään yhdessä Gagarinin kanssa.[6]

Vastafestivaalin rahoituksesta ja järjestelyistä vastasivat Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA[3] ja Yhdysvaltain hallitus. Propagandatarkoituksessa pyrittiin järjestämään myös festivaalin osanottajien loikkauksia länteen sekä myös tiedotusvälineissä uutisoituja kahakoita festivaalin osanottajien kanssa.

Lähteet

  1. ↑ a b c Nuorisofestivaalit Helsingissä 1962 YLE Elävä arkisto. Viitattu 9.12.2013.
  2. ↑ Då världen kom till byn - om ungdomsfestivalen i Helsingfors år 1962 Arbetarbladet. Viitattu 9.12.2013. (ruotsiksi)
  3. ↑ a b Korvela M: Tuntematon Helsingin nuorisofestivaali Tiedonantaja. Viitattu 9.12.2013.
  4. ↑ a b Tuomioja, E.: Joni Krekola, Maailma kylässä 1962. Helsingin nuorisofestivaali (kirja-arvio) MTV2. Viitattu 9.12.2013.
  5. ↑ a b c d e Jari Sedergren: Kylmän sodan kulttuuripolitiikkaa sedis.blogspot.fi. Viitattu 9.12.2013.
  6. ↑ Gagarin Helsingin festivaalin tähtenä 1962 YLE Elävä arkisto. Viitattu 9.12.2013.

Kirjallisuutta

  • Joni Krekola: Helsingin nuorisofestivaalit ja niiden vastustus Suomessa 1960–1962. Poliittisen historian pro gradu, Helsingin yliopisto 1994.
  • Joni Krekola: Maailma kylässä: Helsingin nuorisofestivaali 1962. Like, Helsinki 2012. ISBN 978-952-01-0757-4

Muualla aiheesta

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_nuorisofestivaalit_1962&oldid=13717798”