Ero sivun ”Upplands Väsbyn kunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Historiaa: lähde tarkemmin |
→Historiaa: kh |
||
| Rivi 203: | Rivi 203: | ||
Väsby-nimen alkuperä on [[De Geer]] -[[aateli]]ssuvun omistamassa [[Stora Väsby]]n linnassa. Kun [[rautatie]] rakennettiin [[Tukholma]]n ja [[Uppsala]]n välille, niin se oli pakko vetää De Geerin ja Stora Väsbyn maiden läpi. Asema avattiin vuonna 1866 ja sai nimekseen Väsby. Siitä tuli myös aseman ympärille kasvaneen yhdyskunnan nimi. Jotta paikkakunta olisi helpompi erottaa muista Väsby-nimisistä paikoista, niin postitoimipaikan ja myöhemmin myös rautatieaseman nimeksi valittiin ''Upplands Väsby''. Vuonna 1952 siitä tuli myös koko kunnan nimi. Kuntaa kutsutaan siis rautatieaseman mukaan, eikä toisinpäin kuten yleensä on tapana. |
Väsby-nimen alkuperä on [[De Geer]] -[[aateli]]ssuvun omistamassa [[Stora Väsby]]n linnassa. Kun [[rautatie]] rakennettiin [[Tukholma]]n ja [[Uppsala]]n välille, niin se oli pakko vetää De Geerin ja Stora Väsbyn maiden läpi. Asema avattiin vuonna 1866 ja sai nimekseen Väsby. Siitä tuli myös aseman ympärille kasvaneen yhdyskunnan nimi. Jotta paikkakunta olisi helpompi erottaa muista Väsby-nimisistä paikoista, niin postitoimipaikan ja myöhemmin myös rautatieaseman nimeksi valittiin ''Upplands Väsby''. Vuonna 1952 siitä tuli myös koko kunnan nimi. Kuntaa kutsutaan siis rautatieaseman mukaan, eikä toisinpäin kuten yleensä on tapana. |
||
1900-luvun alkua leimasivat pienimuotoinen teollisuus, työväenliike, raittiusliike ja vapaakirkkoliike. Vuosisadan alkuvuosikymmeninä Upplands Väsby kasvoi voimakkaasti kahden yrityksen, [[Optimus|Optimuksen]] ja Wäsby Verkstäderin (myöhemmin Metallverken, sitten Gränges Esem) ansiosta. Metallverken rakennutti alueelle |
1900-luvun alkua leimasivat pienimuotoinen teollisuus, työväenliike, raittiusliike ja vapaakirkkoliike. Vuosisadan alkuvuosikymmeninä Upplands Väsby kasvoi voimakkaasti kahden yrityksen, [[Optimus|Optimuksen]] ja Wäsby Verkstäderin (myöhemmin Metallverken, sitten Gränges Esem) ansiosta. Metallverken rakennutti alueelle suuret ”tähtitalot” (''stjärnhus''), kerrostaloryhmän johon muuttivat asumaan erityisesti [[Suomi|Suomen]] rannikon ruotsinkielisiltä alueilta tulleet uudet tehdastyöntekijät perheineen. |
||
[[Arlanda]]n lentokentän rakentamisen yhteydessä kunta kasvoi valtavan nopeasti 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1972 Upplands Väsbyhyn perustettiin [[Marabou]]n makeistehdas, jonka nuoresta ja naisvaltaisesta työvoimasta 1980-luvun lopulla yli puolet oli suomalaissiirtolaisia.<ref name="HäggmanAnttila2010">Kainalojuttu ''Upplands Väsby'' artikkelissa Hanna Snellman: ''Suuri muutto Ruotsin lähiöihin'', s. 91 teoksessa Kai Häggman; Anu-Hanna Anttila. ''[http://books.google.com/books?id=PZOhXwAACAAJ Suomalaisen arjen suuri tarina]''. Werner Söderström; 2010. ISBN 978-951-0-36732-2.</ref> |
[[Arlanda]]n lentokentän rakentamisen yhteydessä kunta kasvoi valtavan nopeasti 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1972 Upplands Väsbyhyn perustettiin [[Marabou]]n makeistehdas, jonka nuoresta ja naisvaltaisesta työvoimasta 1980-luvun lopulla yli puolet oli suomalaissiirtolaisia.<ref name="HäggmanAnttila2010">Kainalojuttu ''Upplands Väsby'' artikkelissa Hanna Snellman: ''Suuri muutto Ruotsin lähiöihin'', s. 91 teoksessa Kai Häggman; Anu-Hanna Anttila. ''[http://books.google.com/books?id=PZOhXwAACAAJ Suomalaisen arjen suuri tarina]''. Werner Söderström; 2010. ISBN 978-951-0-36732-2.</ref> |
||
Versio 9. joulukuuta 2013 kello 18.33
| Upplands Väsbyn kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Tukholman lääni |
| Maakunta | Uplanti |
| Keskustaajama | Upplands Väsby |
| Kuntakoodi | 0114 |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 75,09 km² |
| Väkiluku | 40 194 |
| – Väestötiheys | 535,3 as./km² |
Upplands Väsby on kunta Tukholman läänissä Ruotsissa. Kunta kuuluu historialliseen Uplannin maakuntaan, ja se sijaitsee Tukholman pohjoispuolella. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 40 194 asukasta ja sen maapinta-ala oli 75,09 km².[1][2] Kunnan keskustaajan nimi on myös Upplands Väsby.
Upplands Väsbyn naapurikuntia ovat Sollentuna, Järfälla, Upplands-Bro, Sigtuna, Vallentuna ja Täby.
Väsbyn seutu on ollut asuttuna ainakin ajoittain kivikaudelta asti, ja sieltä on löydetty 76 riimukiveä. Vuonna 1972 Väsbyhyn rakennettiin suuri ostoskeskus Väsby Centrum. Upplands Väsby on tunnettujen tuotemerkkien Maraboun ja Cederrothin valmistuspaikka. Lisäksi se on Europe-yhtyeen kotipaikkakunta, ja sieltä on kotoisin Superettan-joukkue FC Väsby United.
Vuonna 2007 kunnassa oli 12,83 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 17,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa aikaisemmista Hammarbyn, Frestan ja Edin kunnista muodostettiin Upplands-Väsbyn maalaiskunta. Pieni osa Edistä siirrettiin samanaikaiseksi osaksi Järfällan kuntaa. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa rajoja ei muutettu, vaan maalaiskunnasta muodostettiin suoraan Upplands-Väsbyn kunta. Kunnan nimi otettiin postitoimipaikasta, joka oli vuonna 1919 nimetty Upplands Väsbyksi erotukseksi Ruotsin muista Väsby-nimisistä paikoista. Rautatieaseman nimenä oli vuoteen 1939 pelkkä Väsby. Vuonna 2003 kunnan virallista nimeä muutettiin poistamalla siitä väliviiva: Upplands-Väsbystä tuli siis Upplands Väsby. Kunta oli itse jo pitkään käyttänyt väliviivatonta muotoa.
Vaakuna
Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä ristillä kruunattu hopeinen kirkko, jossa sininen pyörökaari-ikkuna sekä sakaristo ja asehuone, yläpuolella hopeisessa palkissa kolme sinistä vipupyörää. (Ruotsiksi I blått fält en med kors krönt kyrka av silver visande en med blått spetsbågsfönster försedd gavel samt sakristia och vapenhus, och däröver en ginstam av silver belagd med tre blå kuggkransar.)
Upplands-Väsbyn vaakuna luotiin Valtionarkiston ja kunnan yhteistyössä ja vahvistettiin käyttöön vuonna 1961. Koska kunta oli muodostettu kolmesta vanhasta pitäjästä, niin ensin vaakunaan haluttiin kolme kirkkoa. Sen sijaan valittiin kuitenkin vain yksi kirkko ja luku kolme esiintyy teollisuutta kuvaavissa kolmessa vipupyörässä. Kirkon esikuvana on Hammarbyn kirkko.
Väestönkehitys
Vuoden 2011 lopussa 32,6 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 24,3 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[6] Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 412 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 6,2 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 17,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 760 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 11,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 208 550 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 37 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
- 0–17-vuotiaat: 22,0 %
- 18–64-vuotiaat: 62,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 15,8 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,5 | 0,3 | |
| jalostus | 20,5 | 17,1 | |
| palvelut | 78,3 | 82,0 | |
| tuntematon | 0,7 | 0,6 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 14 625 | 19 369 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 75,5 | ||
Taajamat
Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 97,7 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 919 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Upplands Väsby | 37 594 |
| 2 | Löwenströmska lasarettet | 518 |
| 3 | Ekeby | 258 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]
Luettelossa mainituista taajamista kaikki ovat sittemmin kasvaneet yhteen Upplands Väsbyn taajaman kanssa.[16]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Söderby och Hemmingstorp kuuluu osin myös Sollentunan kuntaan.[18]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Upplands Väsbyn kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]
- Norra valkretsen (26 valtuutettua)
- Södra valkretsen (25 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Upplands Väsbyn kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[21] |
Valittuja edustajia[22] | ||
| Maltillinen kokoomus | 32,81 | 17 | |
| Keskustapuolue | 3,03 | 2 | |
| Liberaalit | 11,03 | 6 | |
| Kristillisdemokraatit | 5,17 | 2 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 28,92 | 15 | |
| Vasemmistopuolue | 5,19 | 2 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 9,96 | 5 | |
| Ruotsidemokraatit | 3,70 | 2 | |
| Muut | 0,18 | 0 | |
| Yhteensä | 51 | ||
Asuinalueet
Historiaa
Lukuisat muinaisjäännökset osoittavat kunnan olleen jo pitkään vanhaa kulttuuriseutua. Täbyn ja Vallentunan jälkeen kunnassa on kolmanneksi eniten riimukiviä koko Ruotsissa. Runsassa sijaitsee yksi Ruotsin suurimmista kiviasetelmista.
Väsby-nimen alkuperä on De Geer -aatelissuvun omistamassa Stora Väsbyn linnassa. Kun rautatie rakennettiin Tukholman ja Uppsalan välille, niin se oli pakko vetää De Geerin ja Stora Väsbyn maiden läpi. Asema avattiin vuonna 1866 ja sai nimekseen Väsby. Siitä tuli myös aseman ympärille kasvaneen yhdyskunnan nimi. Jotta paikkakunta olisi helpompi erottaa muista Väsby-nimisistä paikoista, niin postitoimipaikan ja myöhemmin myös rautatieaseman nimeksi valittiin Upplands Väsby. Vuonna 1952 siitä tuli myös koko kunnan nimi. Kuntaa kutsutaan siis rautatieaseman mukaan, eikä toisinpäin kuten yleensä on tapana.
1900-luvun alkua leimasivat pienimuotoinen teollisuus, työväenliike, raittiusliike ja vapaakirkkoliike. Vuosisadan alkuvuosikymmeninä Upplands Väsby kasvoi voimakkaasti kahden yrityksen, Optimuksen ja Wäsby Verkstäderin (myöhemmin Metallverken, sitten Gränges Esem) ansiosta. Metallverken rakennutti alueelle suuret ”tähtitalot” (stjärnhus), kerrostaloryhmän johon muuttivat asumaan erityisesti Suomen rannikon ruotsinkielisiltä alueilta tulleet uudet tehdastyöntekijät perheineen.
Arlandan lentokentän rakentamisen yhteydessä kunta kasvoi valtavan nopeasti 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1972 Upplands Väsbyhyn perustettiin Maraboun makeistehdas, jonka nuoresta ja naisvaltaisesta työvoimasta 1980-luvun lopulla yli puolet oli suomalaissiirtolaisia.[23]
Nähtävyyksiä
- Gunnes gård, rekonstruktio 1000-luvun alun viikintitalosta
- Runsan muinaislinna ja hautakenttä, jossa yksi Ruotsin suurimmista kiviasetelmista
- Torsåkerin herraskartano
- Edin, Hammarbyn ja Frestan kirkot 1100–1200-luvuilta
Ystävyyskunnat
Kunnalla on yksi ystävyyskunta:[24]
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]
- Ed
- Hammarby
- Fresta
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Ed
- Fresta
- Hammarby
Lähteet
- ↑ a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kainalojuttu Upplands Väsby artikkelissa Hanna Snellman: Suuri muutto Ruotsin lähiöihin, s. 91 teoksessa Kai Häggman; Anu-Hanna Anttila. Suomalaisen arjen suuri tarina. Werner Söderström; 2010. ISBN 978-951-0-36732-2.
- ↑ Vänorter Upplands Väsby kommun. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
