Ero sivun ”Naudanliha” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [odottaa arviointia] |
Pelastettu 0 lähde(ttä) ja merkitty 1 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5 |
|||
| (4 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Steak_03_bg_040306.jpg|pienoiskuva|Naudanlihapihvejä grillissä.]] |
[[Tiedosto:Steak_03_bg_040306.jpg|pienoiskuva|Naudanlihapihvejä grillissä.]] |
||
[[Tiedosto:Beef inspection USDA.jpg|pienoiskuva|Naudanruhoja.]] |
[[Tiedosto:Beef inspection USDA.jpg|pienoiskuva|Naudanruhoja.]] |
||
'''Naudanliha''' on [[nauta]]eläimestä saatavaa [[liha]]a, jota käytetään moniin eri liharuokiin. Ruhon etupäästä saadaan [[keitto]]- ja [[Hauduttaminen|haudutusruokiin]] |
'''Naudanliha''' on [[nauta]]eläimestä saatavaa [[liha]]a, jota käytetään moniin eri liharuokiin. Ruhon etupäästä saadaan lihoja [[keitto]]- ja [[Hauduttaminen|haudutusruokiin]], kun taas takapäästä saadaan mureita [[filee]]- ja [[paisti]]paloja. |
||
Aikuisen nautaeläimen |
Aikuisen nautaeläimen eli lehmän ja ison sonnin, lihaa sanotaan raavaanlihaksi. Nuoresta, alle 80-kiloisesta naudasta, saatavaa lihaa kutsutaan vasikanlihaksi, vanhempaa taas sukupuolesta riippumatta häränlihaksi.{{Verkkoviite| Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/huijausta-vai-ei-mita-ravintolassa-myytava-harka-oikeasti-on/5578208#gs.954xmw | Mtv uutiset | Nimeke = Huijausta vai ei-mitä ravintolassa myytävä härkä oikeasti on? | Ajankohta = 28.11.2024 | Viitattu = 21.5.2024 }}</ref> |
||
== Ravintoarvot == |
== Ravintoarvot == |
||
Naudanliha on erinomainen [[Sinkki|sinkin]] lähde |
Naudanliha on erinomainen [[Sinkki|sinkin]] lähde ja siinä on yli kaksinkertainen määrä [[Rauta|rautaa]] sian- ja broilerinlhaan verrattuna sekä lähes kolme kertaa enemmän [[Folaatit|folaattia]] kuin sianlihassa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&ingredientClass=BEEF&functionClass=MSTEAK&portionUnit=PORTL&portionSize=1&sortByColumn=name&sortOrder=asc&&component=2282|nimeke=Elintarvikkeet (haku) - Fineli|julkaisu=fineli.fi|viitattu=2021-02-17}}</ref>. |
||
Vuonna 2024 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että naudanlihan syöjillä esiintyy tavallista harvemmin puutetta proteiinista, kuparista, sinkistä, tiamiinista, folaatista.ja B<sub>12</sub>-vitamiinista<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sanjiv Agarwal, Victor L. Fulgoni|Otsikko=Beef Consumption Is Associated with Higher Intakes and Adequacy of Key Nutrients in Older Adults Age 60+ Years: National Health and Nutrition Examination Survey 2011–2018 Analysis|Julkaisu=Nutrients|Ajankohta=2024-01|Vuosikerta=16|Numero=11|Sivut=1779|Doi=10.3390/nu16111779|Issn=2072-6643|www=https://www.mdpi.com/2072-6643/16/11/1779|Kieli=en}}</ref>. |
|||
Liharotuisen suomalaisen naudanlihan sisältämistä tyydyttyneistä rasvahapoista suhteellisesti ja määrällisesti on eniten [[palmitiinihappo]]a ja [[steariinihappo]]a. Palmitiinihapon osuus on 28–31 prosenttia ja steariinihapon 16–19 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Tietopankki/raportit/opinnaytetyot/A9BC762368790DFAE040A8C0033C6C4A | Nimeke = Liharotuisen naudan (''Bos taurus'') lihan rasvahappokoostu-mukseen ja E-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavat tekijät | Tekijä = Kämäräinen, Helena | Selite = Sivu 45 | Julkaisija = Itä-Suomen yliopisto | Ajankohta = Heinäkuu 2011 | Viitattu = 31.10.2020}}</ref> |
|||
== Raavaanliha == |
== Raavaanliha == |
||
| Rivi 17: | Rivi 21: | ||
== Tuotanto == |
== Tuotanto == |
||
Osassa maailman maita on niin äärevä ilmasto, ettei suurin osa maatalousmaasta sovellu muuhun kuin nautojen tai muiden märehtijöiden laitumeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fao.org/3/x5304e/x5304e03.htm | Nimeke = Livestock on grazing lands | Julkaisu = fao.org | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> Nautojen pito sopii erityisen hyvin myös Pohjois-Suomeen, jossa se on yleensä tuottavampaa kuin esimerkiksi viljanviljely.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatilalla-kasvatetaan-ruokaa/maatalous-suomessa-perustuu-perheviljelmiin/maatalous-eri-osissa | Nimeke = Maatalous eri osissa Suomea | Julkaisu = ruokatieto.fi | Viitattu = 31.10.2020}}</ref> |
Osassa maailman maita on niin äärevä ilmasto, ettei suurin osa maatalousmaasta sovellu muuhun kuin nautojen tai muiden märehtijöiden laitumeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fao.org/3/x5304e/x5304e03.htm | Nimeke = Livestock on grazing lands | Julkaisu = fao.org | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> Nautojen pito sopii erityisen hyvin myös Pohjois-Suomeen, jossa se on yleensä tuottavampaa kuin esimerkiksi viljanviljely.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatilalla-kasvatetaan-ruokaa/maatalous-suomessa-perustuu-perheviljelmiin/maatalous-eri-osissa | Nimeke = Maatalous eri osissa Suomea | Julkaisu = ruokatieto.fi | Viitattu = 31.10.2020}}</ref> Lihakarjarotuja ovat Aberdeen Angus, Charolais, Hereford, Highland cattle, Limousin, Simmental ja Blonde D'aquitaine.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.pihvikarjaliitto.fi/pihvikarja | Julkaisija = Pihvikarjaliitto | Nimeke = Pihvikarjarodut | Viitattu = 21.5.2024 }}</ref> |
||
=== Tuotannon ilmastovaikutus === |
=== Tuotannon ilmastovaikutus === |
||
| Rivi 25: | Rivi 29: | ||
== Kulutus == |
== Kulutus == |
||
Suomessa naudanlihaa kulutettiin henkeä kohden 53 grammaa päivässä vuonna 2017,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.luke.fi/uutinen/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2017/ | Nimeke = Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017 | Julkaisija = Luonnonvarakeskus | Viitattu = 31.10.2020 | arkisto = https://web.archive.org/web/20191018193012/https://www.luke.fi/uutinen/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2017/ | arkistoitu = 18.10.2019 }}</ref> mikä vastaa noin 41 grammaa luutonta naudanlihaa. Noin 85 prosenttia Suomessa myydystä naudanlihasta on lypsylehmien sonnivasikoita, jotka teurastetaan 18–21 kuukauden ikäisinä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://aromilehti.fi/artikkelit/rasva-tuo-lihaan-makua-ja-mehevyytta/|nimeke=Rasva tuo lihaan makua ja mehevyyttä|julkaisu=Aromi|viitattu=2020-12-11}}</ref> |
Suomessa naudanlihaa kulutettiin henkeä kohden 53 grammaa päivässä vuonna 2017,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.luke.fi/uutinen/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2017/ | Nimeke = Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017 | Julkaisija = Luonnonvarakeskus | Viitattu = 31.10.2020 | arkisto = https://web.archive.org/web/20191018193012/https://www.luke.fi/uutinen/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2017/ | arkistoitu = 18.10.2019 }}</ref> mikä vastaa noin 41 grammaa luutonta naudanlihaa. Noin 85 prosenttia Suomessa myydystä naudanlihasta on lypsylehmien sonnivasikoita, jotka teurastetaan 18–21 kuukauden ikäisinä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://aromilehti.fi/artikkelit/rasva-tuo-lihaan-makua-ja-mehevyytta/|nimeke=Rasva tuo lihaan makua ja mehevyyttä|julkaisu=Aromi|viitattu=2020-12-11}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> |
||
=== Uskonnolliset kiellot === |
=== Uskonnolliset kiellot === |
||
| Rivi 41: | Rivi 45: | ||
* Fileeselkä: T-luupihvit, häränkyljykset |
* Fileeselkä: T-luupihvit, häränkyljykset |
||
* [[Ulkofilee]]: kokonaisena paistettu tai [[Grillaus|grillattu]] [[filee]], [[entrecôte]], [[pihvi]]t, leikkeet |
* [[Ulkofilee]]: kokonaisena paistettu tai [[Grillaus|grillattu]] [[filee]], [[entrecôte]], [[pihvi]]t, leikkeet |
||
* [[Sisäfilee]]: kokonaisena paistettu filee, [[Chateaubriand (pihvi)|chateaubriand ]], pihvit, [[ |
* [[Sisäfilee]]: kokonaisena paistettu filee, [[Chateaubriand (pihvi)|chateaubriand ]], pihvit, [[saslikki]], [[fondue]] |
||
* [[Paahtopaisti]] ja [[sisäpaisti]]: kokonaisena tai luuttomaksi leikattuna paahtopaisti, paahdetut pihvit, patapaisti |
* [[Paahtopaisti]] ja [[sisäpaisti]]: kokonaisena tai luuttomaksi leikattuna paahtopaisti, paahdetut pihvit, patapaisti |
||
* Kulma- ja ulkopaisti: uuni- ja patapaistit, leikkeet, kääryleet, pihvit, [[stroganov (ruokalaji)|stroganov]] |
* Kulma- ja ulkopaisti: uuni- ja patapaistit, leikkeet, kääryleet, pihvit, [[stroganov (ruokalaji)|stroganov]] |
||
| Rivi 60: | Rivi 64: | ||
{{commonscat}} |
{{commonscat}} |
||
*{{Verkkoviite| Nimeke = Naudanliha, rasvainen, keskiarvo | Osoite = https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/714?q=naudanliha&foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=points&sortOrder=asc&component=2331& | Julkaisu = fineli.fi}} |
*{{Verkkoviite| Nimeke = Naudanliha, rasvainen, keskiarvo | Osoite = https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/714?q=naudanliha&foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=points&sortOrder=asc&component=2331& | Julkaisu = fineli.fi}} |
||
{{Tynkä/Ruoka}} |
|||
[[Luokka:Naudanliha|*]] |
[[Luokka:Naudanliha|*]] |
||
Nykyinen versio 28. kesäkuuta 2024 kello 17.07
Naudanliha on nautaeläimestä saatavaa lihaa, jota käytetään moniin eri liharuokiin. Ruhon etupäästä saadaan lihoja keitto- ja haudutusruokiin, kun taas takapäästä saadaan mureita filee- ja paistipaloja.
Aikuisen nautaeläimen eli lehmän ja ison sonnin, lihaa sanotaan raavaanlihaksi. Nuoresta, alle 80-kiloisesta naudasta, saatavaa lihaa kutsutaan vasikanlihaksi, vanhempaa taas sukupuolesta riippumatta häränlihaksi.Huijausta vai ei-mitä ravintolassa myytävä härkä oikeasti on? mtvuutiset.fi. 28.11.2024. Viitattu 21.5.2024. </ref>
Ravintoarvot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naudanliha on erinomainen sinkin lähde ja siinä on yli kaksinkertainen määrä rautaa sian- ja broilerinlhaan verrattuna sekä lähes kolme kertaa enemmän folaattia kuin sianlihassa[1].
Vuonna 2024 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että naudanlihan syöjillä esiintyy tavallista harvemmin puutetta proteiinista, kuparista, sinkistä, tiamiinista, folaatista.ja B12-vitamiinista[2].
Liharotuisen suomalaisen naudanlihan sisältämistä tyydyttyneistä rasvahapoista suhteellisesti ja määrällisesti on eniten palmitiinihappoa ja steariinihappoa. Palmitiinihapon osuus on 28–31 prosenttia ja steariinihapon 16–19 prosenttia.[3]
Raavaanliha
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raavaanliha on täysikasvuisen naudan lihaa lehmästä, sonnista tai härästä. Se on väriltään tummanpunaista, maultaan voimakasta ja sisältää melko paljon sidekudosta. Eläimen ruhon parhaita osia ovat selkälihat, varsinkin selän takaosasta saatava fileeselkä. Marmoroituneet selkälihat mureutetaan pitämällä niitä riippumassa, ja ne myydään häränfilee-nimellä. Marmoroituneessa lihassa rasva on vaaleina juovina lihassyiden väleissä.[4]
Vasikanliha
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vasikanliha tarkoittaa liha-alalla alle sata kiloa painavan nuoren naudan lihaa. Vasikaksi puolestaan nimitetään alle vuoden ikäisiä nautoja. Teurastettavat vasikat ovat yleensä 4–6 kuukauden ikäisiä sonnivasikoita, jotka on nimetty ruokintatavan mukaan. Juottovasikat ruokitaan pelkästään maidolla, viljavasikat saavat aluksi maitoa sitten viljaa ja ruohovasikat imevät aluksi emoaan ja saavat sitten ruoakseen ruohoa ja korsirehua.[5]
Vasikan ruhon paloittelu ei juurikaan eroa naudan ruhon paloittelemisesta. Myynnissä ei yleensä ole 2–3-viikkoisen vasikan lihaa, mutta tällaisen hyvin nuoren eläimen liha on pehmeää ja lähes valkoista. Juottovasikasta saatava liha on miedon makuista, harmahtavanpunaista ja vähärasvaista.[5] Suomessa juottovasikoiden kasvatus ei ole sallittua, sillä valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta määrää, että vasikan on saatava päivittäin korsirehua kahden viikon iästä alkaen.[6] Viljavasikan liha on ruusunpunaista ja vähemmän mureaa kuin juottovasikan liha. Vasikanlihassa on raavaanlihaan verrattuna vähemmän rasvaa, mutta enemmän kolesterolia. Suomessa vasikanlihaa on ylipäätään hyvin rajallisesti myynnissä.[5]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osassa maailman maita on niin äärevä ilmasto, ettei suurin osa maatalousmaasta sovellu muuhun kuin nautojen tai muiden märehtijöiden laitumeksi.[7] Nautojen pito sopii erityisen hyvin myös Pohjois-Suomeen, jossa se on yleensä tuottavampaa kuin esimerkiksi viljanviljely.[8] Lihakarjarotuja ovat Aberdeen Angus, Charolais, Hereford, Highland cattle, Limousin, Simmental ja Blonde D'aquitaine.[9]
Tuotannon ilmastovaikutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suuria maa-aloja käyttävä ekstensiivinen karjatalous tuottaa eniten ilmastoa lämmittäviä kasvihuonepäästöjä ja intensiivinen tehotuotanto vähiten. Tämä johtuu siitä, että tehotuotannossa käytetään vähiten tuotantopanoksia yhden lihakilon tuottamiseen.
2010-luvun loppupuolella tehtyjen tutkimusten mukaan Suomessa tuotetun naudanlihakilon keskimääräinen ilmastovaikutus vastaa noin 17–18 ekvivalenttikiloa hiilidioksidia.[10] Brasilialaisen naudanlihakilon ilmastovaikutus oli vuonna 2008 julkaistun tutkimuksen mukaan keskimäärin 60 ekvivalenttikiloa hiilidioksidia. Irlannissa tuotetun naudanlihan vastaavat päästöt olivat lähes 40 kiloa, mutta Alankomaissa tuotetun alle 20 kiloa. Laidunnurmella kasvatetun hollantilaisen naudanlihakilon ilmastovaikutus oli vain 9 ekvivalenttikiloa.[11]
Kulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa naudanlihaa kulutettiin henkeä kohden 53 grammaa päivässä vuonna 2017,[12] mikä vastaa noin 41 grammaa luutonta naudanlihaa. Noin 85 prosenttia Suomessa myydystä naudanlihasta on lypsylehmien sonnivasikoita, jotka teurastetaan 18–21 kuukauden ikäisinä.[13]
Uskonnolliset kiellot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Intiassa nautoja on pidetty uskonnollisista syistä pyhinä ja naudanlihan käyttö ravinnoksi on laitonta monissa Intian osavaltioissa. Maaliskuussa 2015 kieltolaki astui voimaan Maharashtran osavaltiossa, ja hindunationalistinen BJP-puolue pyrkii levittämään kiellon koko Intian alueelle. Intiassa teurastajat ovat pääasiassa muslimeja, ja kielto vaikuttaa heidän elinkeinoonsa kielteisesti[14] sekä aiheuttaa ongelmia muille muslimeille, koska he eivät saa syödä sianlihaa.
Naudan paloittelu ja osien käyttö ruoanvalmistuksessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaula: jauheliha
- Potkat: jauheliha, lihaliemi, osso buco
- Etuselkä: keitot, pataruoat, kastikkeelliset liharuoat, karjalanpaisti
- Rinta: lihakeitto, lihamuhennos
- Lapa: uuni- ja pataruoat, kastikkeelliset liharuoat, uuni- ja patapaisti
- Kylki: lihakeitto, jauheliha, täytetty paisti
- Kuve: jauheliha
- Fileeselkä: T-luupihvit, häränkyljykset
- Ulkofilee: kokonaisena paistettu tai grillattu filee, entrecôte, pihvit, leikkeet
- Sisäfilee: kokonaisena paistettu filee, chateaubriand , pihvit, saslikki, fondue
- Paahtopaisti ja sisäpaisti: kokonaisena tai luuttomaksi leikattuna paahtopaisti, paahdetut pihvit, patapaisti
- Kulma- ja ulkopaisti: uuni- ja patapaistit, leikkeet, kääryleet, pihvit, stroganov
- Häntä: keitto, häränhäntäpata
- Kieli: keitto, leikkeleet, pataruoat
Naudoista voidaan käyttää ravinnoksi ruholihan lisäksi myös tali ja muu rasva, pään lihat, maksa, kieli, munuaiset ja sydän. Nämä osat muodostivat 1920-luvun alussa Suomessa yli kymmenen prosenttia naudanlihan kokonaissaannista kiloissa laskettuna ja vielä suuremman osuuden kaloreista.[15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Uusi Ruutukokki. Helsinki Media Company Oy, 1994. ISBN 951-875-242-7.
- Ruuanvalmistuksen käsikirja. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28868-3.
- Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Elintarvikkeet (haku) - Fineli fineli.fi. Viitattu 17.2.2021.
- ↑ Sanjiv Agarwal, Victor L. Fulgoni: Beef Consumption Is Associated with Higher Intakes and Adequacy of Key Nutrients in Older Adults Age 60+ Years: National Health and Nutrition Examination Survey 2011–2018 Analysis. Nutrients, 2024-01, 16. vsk, nro 11, s. 1779. doi:10.3390/nu16111779. ISSN 2072-6643. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Kämäräinen, Helena: Liharotuisen naudan (Bos taurus) lihan rasvahappokoostu-mukseen ja E-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavat tekijät (Sivu 45) Heinäkuu 2011. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 31.10.2020.
- ↑ Turtia 2009, s. 455.
- ↑ a b c Turtia 2009, s. 613.
- ↑ Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta, 13. § Finlex. 10.6.2010/592. Helsinki: Edita Publishing oy. Viitattu 24.1.2022.
- ↑ Livestock on grazing lands fao.org. (englanniksi)
- ↑ Maatalous eri osissa Suomea ruokatieto.fi. Viitattu 31.10.2020.
- ↑ Pihvikarjarodut Pihvikarjaliitto. Viitattu 21.5.2024.
- ↑ Kuohunta naudanlihan ympärillä sai Jari Eerolan pienentämään tilansa hiilijalanjälkeä merkittävästi: ”Olen miettinyt itsekin, onko tälle toiminnalle oikeutusta” Helsingin Sanomat. 17.10.2019.
- ↑ Blonk, Hans & Anton Kool & Boki Luske & Sytske de Waart: Environmental effects of protein-rich food products in the Netherlands. Consequences of animal protein substitutes (Sivut 7-8) bokiluske.com. Joulukuu 2008. Arkistoitu 6.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017 Luonnonvarakeskus. Arkistoitu 18.10.2019. Viitattu 31.10.2020.
- ↑ Rasva tuo lihaan makua ja mehevyyttä Aromi. Viitattu 11.12.2020. [vanhentunut linkki]
- ↑ Nieminen, Tommi: Naudan lihasta tuli laitonta. Helsingin Sanomat, 30.5.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.5.2015.
- ↑ Collan, Yrjö (1925) Suomen lihantuotanto ja lihankulutus. Maatalous 7/1925, 190–191. Kansalliskirjaston digitoitu aineisto. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/927593?term=Collan&page=23
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naudanliha, rasvainen, keskiarvo fineli.fi.