Ero sivun ”Elinikäinen oppiminen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
viitteet
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon Linkki täsmennyssivulle
 
(15 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
(ei mitään eroa)

Nykyinen versio 21. syyskuuta 2024 kello 21.13

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: sisältö haukea ja osin ristiriitaista

Elinikäinen oppiminen (engl. lifelong learning) tarkoittaa ideaa, jonka mukaan ihminen oppii koko ajan elämänsä ikävuosina ja hänen tulisi opiskella uutta koko ajan esimerkiksi työn ohella. Idea ei kumoa ajatusta nuorena oppimisesta ja sen jälkeen tietojen hyödyntämisestä (työ)elämässä, vaan laajentaa sitä. Unesco toi elinikäisen kasvatuksen teeman kansainväliseen keskusteluun 1960-luvun puolivälissä.

Ihmisen oppimiskyky on parhaimmillaan noin 10–20-vuotiaana. Oppimiskyky heikkenee vanhemmalla iällä.

Iän myötä oppiminen jopa helpottuu ja se on kokonaisvaltaisempaa kun muistissa on enemmän tietoaineksia, joihin uusi tieto kytkeytyy. Ihminen oppii siis uusia asioita koko elämänkaarensa ajan.

Oppiminen ja ikääntyvät aivot: fyysisen ja musikaalisen aktiivisuuden positiivinen vaikutus

Vaikka aivot kutistuvat ikääntymisen myötä, säännöllisen fyysisen aktiivisuuden myötä aivot voivat jopa kasvaa, uusien solujen syntyessä[1][2]. Fyysisen aktiivisuuden edut liittyvät myöskin aivojen toimeenpanevien funktioiden tehokkaampaan toimintaan, jolloin päätöksenteko- ja suunnittelukyky arjessa helpottuvat[3].

Musikaalinen toiminta ylläpitää aivojen toimintoja: musiikin kuuntelu, soittimen käyttö tai laulaminen. Musiikki aktivoi sekä auditiiviset, kognitiiviset, motoriset että tunteelliset toiminnot aivojen eri osissa. Aivot jopa kasvavat musikaalisen toiminnan seurauksena: useat aivojen osat laajentuvat ja keskinäinen yhteys eri osien välillä vahvistuu[4]. Musiikin kuuntelu pitää ihmisen hyvällä tuulella. Kun kuuntelet suosikkikappalettasi, palkitsemisjärjestelmä syöttää dopamiinia aivoihin, jolloin hyvinvointi paranee ja ihminen siirtyy sellaiseen fysiologiseen tilaan, joka on avoin oppimiselle ja uusiin vaikutteisiin[5].

Tutkimustieto viittaa myöskin musikaalisen toiminnan positiiviseen vaikutukseen uusien kielten oppimiseen. Aivot oppivat tehokkaammin ja muistavat paremmin jos laulamme tai kuuntelemme musiikkia vieraalla kielellä[6].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
  • Silvennoinen, Heikki & Tulkki, Pasi: Elinikäinen oppiminen. Helsinki: Gaudeamus, 1998. ISBN 951-662-725-0 (suomeksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hansen, Anders: The Real Happy Pill: Power Up Your Brain by Moving Your Body. New York: Skyhorse Publishing, 2016.
  2. ↑ Erickson, Kirk I. ym.: Exercise training increases size of hippocampus and improves memory. Proceedings of the National Academy of Sciences, 2011, 108. vsk, nro 7, s. 3017–3022. PubMed:21282661 doi:10.1073/pnas.1015950108 ISSN 0027-8424 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Hillman, C. H., Erickson, K. I., & Kramer, A. F.: Be smart, exercise your heart: exercise effects on brain and cognition. Nature Reviews Neuroscience, 2008, 9. vsk, nro 1, s. 58-65.
  4. ↑ Särkämö, Teppo: Cognitive, emotional, and neural benefits of musical leisure activities in aging and neurological rehabilitation: A critical review. Annals of Physical and Rehabilitation Medicine, 2017, 61. vsk, nro. 6, s. 414–418. https://doi.org/10.1016/j.rehab.2017.03.006
  5. ↑ Schäfer, Katariina, Saarikallio, Suvi & Eerola, Tuomas: Music May Reduce Loneliness and Act as Social Surrogate for a Friend: Evidence from an Experimental Listening Study. Music & Science, 2020, 3. vsk. doi:10.1177/2059204320935709 ISSN 2059-2043 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ Ludke, Karen M.: Singing and arts activities in support of foreign language learning: an exploratory study. Innovation in Language Learning and Teaching, 2018, 12. vsk, nro. 4, s. 371–386. https://doi.org/10.1080/17501229.2016.1253700
Tämä koulutukseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Elinikäinen_oppiminen&oldid=22648416”