Ero sivun ”Yhdysvallat” versioiden välillä

Amerikan yhdysvallat ; (United States of America);
lippu	vaakuna
Valtiomuoto	liittovaltio
Presidentti	George W. Bush
Pääkaupunki	Washington, DC (553 523 as.);
Muita kaupunkeja	New York (8 168 388 as.),; Los Angeles (3 957 875 as.),; Chicago (2 896 016 as.)
Pinta-ala
– yhteensä	9 826 630 (sijalla 3 / 42)
– josta sisävesiä	6,764 %
Väkiluku (2007)	303 126 365 (sijalla 3)
– väestötiheys	30,8
– väestönkasvu	0,92 (2005)
Viralliset kielet	ei ole1
Valuutta	Yhdysvaltain dollari ($) (USD)
BKT (2007)
– yhteensä	13 770 miljardia USD (sijalla 1)
– per asukas	45 490 USD
HDI (2019)	0,926 (sijalla 17)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	0,9
– teollisuus	19,7
– palvelut	79,4
Aikavyöhyke	-5 / UTC-10
– kesäaika	UTC-4 / UTC-9
Itsenäisyys; Itsenäisyys; Julistettu; Tunnustettu	; Itsenäisyyssota; 4. heinäkuuta 1776; 3. syyskuuta 1783
Lyhenne	US
– ajoneuvot:	USA
– lentokoneet:	N
Kansainvälinen; suuntanumero	+1
Tunnuslause	E Pluribus Unum (Monesta yksi; Vuodesta 1776–); In God We Trust (1956–)
Kansallislaulu	”The Star-Spangled Banner”
	1. englanti on hallitseva kieli (82 % väestöstä), espanja (14 %), havaiji virallisia joissain osavaltioissa.; 2. Sijaluku on kiistanalainen Kiinan kanssa.
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvoVertailu-testin tulos virheellinen

Selaa historiaa interaktiivisesti

[arvioimaton versio]

← Vanhempi muutos Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Rivimuotoinen

Versio 1. tammikuuta 2008 kello 18.55

Amerikan yhdysvallat (engl. the United States of America, the United States, the U.S., the U.S.A. tai America), usein myös Yhdysvallat, USA tai Amerikka, on pääosin Pohjois-Amerikassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka k

[cia-1] ttps://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/us.html

[2] Helsingin Sanomien uutinen väkiluvun noususta

[popclock-3] ttps://www.census.gov/population/www/popclockus.html

[imf-4] International Monetary Fund, GDP of advanced economies, 2006

[5] Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 |nimi-genetiivissä = Yhdysvaltain
 |motto = E Pluribus Unum (Monesta yksi; Vuodesta [[1776]]&ndash;)<br />In God We Trust ([[1956]]&ndash;)
-|viralliset-kielet = ei ole<SUP>1</SUP>
+|viralliset-kielet = ei ole<sup>1</sup>
 |pääkaupunki = [[Washington (DC)|Washington, DC]] (553&nbsp;523 as.)
 |pääkaupungin-koordinaatit =
 |valtionpäämiehen-nimike = [[Yhdysvaltain presidentti|Presidentti]]
 |nykyinen-valtionpäämies = [[George W. Bush]]
-|alan-sijaluku = 3 / 4
+|alan-sijaluku = 3 / 4<sup>2</sup>
 |pinta-ala = 9&nbsp;826&nbsp;630<ref name="cia">https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/us.html</ref>
 |vesipinta-ala = 6,764 %<ref name="cia"/>
@@ Rivi 31: / Rivi 31: @@
 |bkt = 13&nbsp;770 miljardia USD<ref name="imf">[http://imf.org/external/pubs/ft/weo/2007/01/data/weorept.aspx?sy=2005&ey=2007&scsm=1&ssd=1&sort=country&ds=.&br=1&pr1.x=67&pr1.y=11&c=512%2C941%2C914%2C446%2C612%2C666%2C614%2C668%2C311%2C672%2C213%2C946%2C911%2C137%2C193%2C962%2C122%2C674%2C912%2C676%2C313%2C548%2C419%2C556%2C513%2C678%2C316%2C181%2C913%2C682%2C124%2C684%2C339%2C273%2C638%2C921%2C514%2C948%2C218%2C686%2C963%2C688%2C616%2C518%2C223%2C728%2C516%2C558%2C918%2C138%2C748%2C196%2C618%2C278%2C522%2C692%2C622%2C694%2C156%2C142%2C624%2C449%2C626%2C564%2C628%2C283%2C228%2C853%2C924%2C288%2C233%2C293%2C632%2C566%2C636%2C964%2C634%2C182%2C238%2C453%2C662%2C968%2C960%2C922%2C423%2C714%2C935%2C862%2C128%2C716%2C611%2C456%2C321%2C722%2C243%2C965%2C248%2C718%2C469%2C724%2C253%2C576%2C642%2C936%2C643%2C961%2C939%2C813%2C644%2C199%2C819%2C184%2C172%2C524%2C132%2C361%2C646%2C362%2C648%2C364%2C915%2C732%2C134%2C366%2C652%2C734%2C174%2C144%2C328%2C146%2C258%2C463%2C656%2C528%2C654%2C923%2C336%2C738%2C263%2C578%2C268%2C537%2C532%2C742%2C944%2C866%2C176%2C369%2C534%2C744%2C536%2C186%2C429%2C925%2C178%2C746%2C436%2C926%2C136%2C466%2C343%2C112%2C158%2C111%2C439%2C298%2C916%2C927%2C664%2C846%2C826%2C299%2C542%2C582%2C443%2C474%2C917%2C754%2C544%2C698&s=NGDP_RPCH%2CNGDPD%2CNGDPDPC%2CPPPWGT%2CPPPPC%2CPPPSH&grp=0&a= International Monetary Fund, GDP of advanced economies, 2006]</ref>
 |bkt-per-asukas = 45&nbsp;490 USD<ref name="imf"/>
-|alaviite = [[englannin kieli|englanti]] on hallitseva kieli (82&nbsp;% väestöstä), [[espanjan kieli|espanja]] (14&nbsp;%), [[havaijin kieli|havaiji]] virallisia joissain osavaltioissa.
+|alaviite = 1. [[englannin kieli|englanti]] on hallitseva kieli (82&nbsp;% väestöstä), [[espanjan kieli|espanja]] (14&nbsp;%), [[havaijin kieli|havaiji]] virallisia joissain osavaltioissa.<br />2. Sijaluku on kiistanalainen [[Kiina]]n kanssa.
 |lippu = [[Kuva:Flag of the United States.svg|125px|Yhdysvaltain lippu]]
 |vaakuna = [[Kuva:US-GreatSeal-Obverse.svg|125px|Yhdysvaltain vaakuna]]
@@ Rivi 47: / Rivi 47: @@
 }}
-'''Amerikan yhdysvallat''' ({{k-en|the United States of America}}, ''the United States'', ''the U.S.'', ''the U.S.A.'' tai ''America''), usein myös '''Yhdysvallat''', '''USA''' tai '''[[Amerikka]]''', on pääosin [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]] sijaitseva perustuslaillinen [[liittovaltio]], joka koostuu [[Yhdysvaltain osavaltiot|50 osavaltiosta]] ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta sekä useista erillisalueista.
+'''Amerikan yhdysvallat''' ({{k-en|the United States of America}}, ''the United States'', ''the U.S.'', ''the U.S.A.'' tai ''America''), usein myös '''Yhdysvallat''', '''USA''' tai '''[[Amerikka]]''', on pääosin [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]] sijaitseva perustuslaillinen [[liittovaltio]], joka k
-==Asukkaat ja pinta-ala==
-Yhdysvalloissa asuu noin 300 miljoonaa ihmistä 9,6 miljoonan neliökilometrin pinta-alalla.<ref>[http://www.cnn.com/2006/US/10/17/300.million.over/index.html "US Population Now 300 Million and Growing"]. CNN. Oct 17 2006. ''URL accessed [[December 13]], [[2006]].''</ref> Yli 13 biljoonan dollarin kansantuotteellaan Yhdysvallat on maailman suurin talous ja sen bruttokansantuote henkilöä kohti on yksi suurimmista.<ref name="imf"/> Yhdysvaltojen laaja-alainen [[maahanmuutto]] ja [[yksilönvapaudet]] ovat johtaneet yhteen maailman etnisesti ja sosiaalisesti monimuotoisimmista väestöistä.<ref name="Dealing with Diversity">Dealing with Diversity, J.Q. Adams, Kendall/Hunt Publishing Company, 0-7872-8145-X</ref>
-==Historia==
-{{Pääartikkeli|[[Yhdysvaltain historia]]}}
-Yhdysvalloilla on yli 200 vuoden historia itsenäisenä valtiona. Sitä pidetään maailman vanhimpana perustuslaillisena [[tasavalta]]na.<ref>[http://www.let.rug.nl/usa/GOV/ch1_p1.htm "An Outline of American Government- The Constitution: An Enduring Document" Original edition by Richard C. Schroeder. Revised and updated in 1989 by Nathan Glick, who also wrote Part II:"Explaining the Constitution: The Federalist Papers."]. 2005. ''URL Accessed 3 May 2006.''</ref> Viime vuosisadalla Yhdysvalloista tuli yksi [[talous|taloudellisesti]], [[politiikka|poliittisesti]], [[asevoimat|sotilaallisesti]], [[tiede|tieteellisesti]], [[teknologia|teknologisesti]] ja [[kulttuuri|kulttuurisesti]] maailman tärkeimmistä vaikuttajista. <ref name="vaikutus">[http://www.foreignaffairs.org/20040701faessay83406/eliot-a-cohen/history-and-the-hyperpower.html History and the Hyperpower by Eliot A. Cohen]. July/August 2004. Council on Foreign Relations. ''URL accessed 3 May 2006.''</ref> <ref>[http://www.balancedpolitics.org/sole_superpower.htm "Is it good for the world to have the U.S. as the sole superpower?" by Joe Messerli]. 23 February 2006. BalancedPolitics.org. ''URL accessed 3 May 2006.''</ref>
-===Esikolumbiaaninen aika===
-[[Image:US states by date of statehood.PNG|right|300px|Yhdysvaltain laajeneminen]]
-Ennen eurooppalaista Amerikkojen kolonisaatiota Pohjois-Amerikkaa asuttivat alkuperäiskansat, joiden esivanhemmat vaelsivat  [[Beringinsalmi|Beringinsalmen]] kautta Siperiasta Pohjois-Amerikkaan  11&nbsp;000 vuotta sitten.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.si.edu/resource/faq/nmnh/origin.htm |Nimeke=Paleoamerican Origins|Julkaisija=Smithsonian Institution|Luettu=13.02.2007}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://news.independent.co.uk/world/science_technology/article2296859.ece |Nimeke= First Americans not as old as thought|Julkaisija=Independent|Luettu=23.02.2007}}</ref> Siellä heitä asui arviosta riippuen n. 1–10 miljoonaa{{lähde}} ennen eurooppalaisten tuloa. [[biisoni|Biisoneita]] Pohjois-Amerikan tasangoilla oli kymmeniä miljoonia. Tasankointiaanit saivat biisoneista lihaa ravinnoksi, nahkoja vaatteiksi, jänteitä jousiksi ja luita nuolenkärjiksi. Osa alkuperäisväestöstä harjoitti maanviljelyä ja muita elinkeinoja.
-===1400- ja 1500-luku===
--luvun alussa eurooppalaiset alkoivat tutkia nykyisten Yhdysvaltojen aluetta. Ensimmäinen vahvistettu havainto nykyisten Yhdysvaltain alueesta on [[Kristoffer Kolumbus|Kristoffer Kolumbuksen]] maihinnousu toisella matkallaan [[Puerto Rico]]lle 19. marraskuuta 1493. Ensimmäisen asutuksen nykyisiin Yhdysvaltoihin perusti Juan Ponce de León 1508, samoin Puerto Ricoon. Mannermaalle Ponce de León nousi esimmäisenä Floridassa 2. huhtikuuta 1513. Ensimmäiset siirtokunnat espanjalaiset perustivat Floridaan [[Pensacola]]an 1559, [[Fort Caroline]]en 1564 ja [[St. Augustine]]en 1565. Ranskalaiset tutkivat ja asuttivat Suurten järvien aluetta ja Mississippin vartta.
-===1600- ja 1700-luku===
-Ensimmäinen brittien siirtokunta-alueella oli Roanoke nykyisessä Pohjois-Carolinassa. Sinne oli yritetty perustaa siirtokuntaa jo 1585 ja 1587 perustettu siirtokuntakin eli vain kolmisen vuotta. Kun brittilaivoja saapui uudestaan paikalle 1590, oli siirtokunta kadonnut. Ensimmäinen periaatteessa meidän aikaamme säilynyt siirtokunta oli nykyiseen Virginiaan perustettu Jamestown vuonna 1607. Myös Mayflower-laivalla Englannista ja Hollannista lähteneiden uskonnollisten siirtolaisten (Pilgrims, "pyhiinvaeltajat") oli vuonna 1620 alun perin tarkoitus matkata Virginiaan, mutta joko tahallisesti tai tahattomasti he purjehtivat paljon pohjoisemmaksi ja laskivat ensiksi maihin nykyisen Cape Codin niemellä. Lopulta he perustivat siirtokunnan nykyisen Plymouthin paikalla nykyisessä Massachusettsissa. Kun paikalliset intiaanit auttoivat heitä selviytymään talvesta ja seuraavasta kesästäkin, vietettiin pyhiinvaeltajien sadonkorjuujuhlaa 1621 yhdessä intiaanien kanssa ensimmäisenä kiitospäivänä.
-Vuonna 1626 Hollannin Länsi-Intian kauppakomppania perusti Uuden Amsterdamin kaupungin Hudsonjoen suulle ja Orangen siirtokunnan Uuden Alankomaan keskukseksi joen yläjuoksulla. Varmistaakseen Manhattanille nousevan Uuden Amsterdamin rauhallisen kehityksen, kuvernööri Peter Minuit antoi saarella tapaamilleen intiaaneille noin 60 gulderin arvosta kangasta, lasihelmiä ja muuta rihkamaa. Näin Minuit kuvitteli ostaneensa Manhattanin, Todennäköisesti Minuitin "kauppakumppanit" olivat kuitenkin läpikulkumatkalla alueella eivätkä varmastikaan kuvitelleet myyneensä Manhattanin saarta hollantilaisille.
-Vuonna 1638 perustettiin Uusi Ruotsi nykyisen Delawaren-Pennsylvanian alueelle. Sen asukkaista mahdollisesti yli puolet oli  suomalaisia suurin osa Värmlannin metsissä asuneita kaskenpolttajia. Hollanti valtasi siirtokunnan 1653. Vuonna [[1663]] perustettiin puuvillan ja maalaisaateliston [[Carolina]]. Vuonna [[1664]] Englanti valtasi Uuden Amsterdamin ja nimesi sen [[New York]]iksi. [[New Jersey]]n kehitys alkoi [[1665]]. Kveekarien johtaja [[William Penn]] sai [[1681]] [[Kaarle II (Englanti)|Kaarle II]]:lta lainansa vastineeksi maa-alueen, josta kehittyi [[Pennsylvania]]. [[Georgia (osavaltio)|Georgia]] perustettiin [[1732]] velkavankeudesta vapautettujen englantilaisten turvapaikaksi, jonka jälkeen brittiläisiä siirtokuntia oli kolmetoista.
-[[Image:Declaration independence.jpg|250px||thumb|Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus esittelyssä kongressille. [[John Trumbull]]in maalaus 1817–1819.]]
-Vuonna [[1760]] Yhdysvalloissa oli eurooppalaisia noin 1&nbsp;500&nbsp;000, mutta luku kasvoi nopeasti. [[New York]]issa, [[Boston]]issa ja [[Philadelphia]]ssa oli noin 200&nbsp;000 asukasta. Englanti, joka oli velkaantunut [[Seitsenvuotinen sota|seitsenvuotisessa sodassa]], pani siirtokunnat verolle [[1765]] ja [[1767]] asetettiin myös teetulli. Siitä vastalauseena [[Boston]]issa heitettiin tullista vapautettu [[Bostonin teekutsut|teelasti mereen]] [[1773]]. Vuonna [[1774]] siirtokuntien ensimmäinen kongressi totesi [[Philadelphia]]ssa, että hallitusten valta ulottuu vain niin pitkälle kuin alamaiset sallivat, ja että hallitusten valta perustuu hallittavien suostumukseen. Vuonna [[1775]] [[Lontoon parlamentti]] katsoi [[Massachusetts]]in olevan kapinassa. Siirtokunnat päätettiin saartaa. Tästä seurasi [[Yhdysvaltain vapaussota]]. [[15. kesäkuuta]] 1775 [[George Washington]] nimitettiin armeijan ylipäälliköksi. Amerikkalaisilla oli pula varusteista ja [[Benjamin Franklin]] ajatteli jopa turvautua jousipyssyihin, mutta kaksi päivää myöhemmin vallattiin Bunker Hill.
-[[Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus|Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi]] [[4. heinäkuuta]] [[1776]], kun kongressin asettama valiokunta, johon kuuluivat [[John Adams]], [[Roger Sherman]], [[Robert R. Livingstone]], [[Thomas Jefferson]] ja [[Benjamin Franklin]], laati itsenäisyysjulistuksen. Sotaonni ei ollut aina suosiollinen amerikkalaisille, ja englantilaiset kieltäytyivät neuvottelemasta ellei itsenäisyysjulistusta peruutettu. Ranska liittyi itsenäisyystaisteluun siirtokuntien puolella solmimalla liittosopimuksen [[Benjamin Franklin]]in kanssa ja lähetti Lafajetten ja Roshanbon joukkoineen Amerikkaan. Samalla Ranska sai vahingonkorvausta [[seitsenvuotinen sota|seitsenvuotisesta sodasta]]. Englantilaiset lyötiin [[1777]] [[Saratoga]]ssa.
-Yhdysvaltain itsenäisyys tunnustettiin kansainvälisesti [[3. syyskuuta]] [[1783]]. Yhdysvalloissa oli aluksi kolmetoista osavaltiota. Ne olivat [[Georgia (osavaltio)|Georgia]], [[Etelä-Carolina]], [[Pohjois-Carolina]], [[Virginia]], [[Maryland]], [[Delaware]], [[Pennsylvania]], [[New Jersey]], [[New York]], [[Connecticut]], [[Rhode Island]], [[Massachusetts]] ja [[New Hampshire]].
-===1800-luku===
-Vuodesta 1803 vuoteen 1848 Yhdysvaltain koko lähes kolminkertaistui kun uudisasukkaat valtasivat länttä. Vuonna 1803 [[Thomas Jefferson]]in hallitus osti Ranskan [[Napoleon Bonaparte]]lta [[Mississippi (joki)|Mississippijoen]] länsipuolelle ulottautuvan Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä [[Louisiana]]n osavaltiota suurempi &ndash; hankitut alueet käsittävät nykyisin 23&nbsp;% maan pinta-alasta.
--luvulta alkaen yli 10 miljoonaa afrikkalaista mustaa kuljetettiin Pohjois-Amerikkaan työskentelemään orjina ja vuosina [[1837]]&ndash;[[1839]] kymmeniätuhansia [[intiaanit|intiaaneja]] pakkosiirrettiin Mississippijoen länsipuolelle. Vuonna [[1845]] Yhdysvaltoihin liittyi [[Meksiko]]sta [[1836]] itsenäistynyt [[Texas]]. [[Meksikon&ndash;Yhdysvaltain sota|Meksikon kanssa käydyn sodan]] tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin [[1848]] suunnilleen nykyisten [[Kalifornia]]n, [[Nevada]]n, [[Utah]]in, [[Arizona]]n ja [[New Mexico]]n osavaltioiden alueet [[Guadeloupe Hidalgon rauhansopimus|Guadeloupe Hidalgon rauhassa]] [[2. helmikuuta]] 1848. [[Arizona]]n ja [[New Mexico]]n alue laajeni etelään [[Gilajoki|Gilajoen]] eteläpuolelle [[Meksiko]]n kanssa [[1853]] tehdyllä 10 miljoonan silloisen Yhdysvaltain dollarin [[Gadsdenin kauppa|Gadsdenin kaupalla]].
-[[Image:Battle_of_Spottsylvania.png|thumb|Spottsylvanian taistelu [[Yhdysvaltojen sisällissota|Amerikan sisällissodassa]].]]
-Yhdysvallat jakautui osavaltioiden oikeuksien, liittovaltion roolin ja orjuuden kieltämisen suhteen eri leireihin, mikä johti [[Yhdysvaltain sisällissota]]an [[1861]]&ndash;[[1865]]. Sodassa pohjoiset osavaltiot estivät eteläisten osavaltioiden itsenäistymisyrityksen. Etelävaltiot kannattivat [[orjuus|orjuuden]] jatkamista peläten puuvillateollisuuden lamaantumista. Pohjoisvaltioiden voitettua orjuus lakkautettiin kaikkialla Yhdysvalloissa vuonna 1865. Sisällissota oli merkittävä ja traumaattinen tapahtuma maan historiassa.
-====Sisällissodan jälkeen====
-[[Image:Ellis island 1902.jpg|thumb|Maahanmuuttajia saapumassa Amerikkaan, [[Ellis Island]] vuonna 1902.]]
-Sisällissodan jälkeen suuri määrä maahanmuuttajia alkoi virrata Yhdysvaltoihin. Maahanmuuttajat auttoivat tarjoamaan teollisuudelle työvoimaa ja luomaan monimuotoisia yhteisöjä Amerikan kehittymättömille alueille.
-[[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] keisari [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]] päätti myydä [[Alaska]]n Yhdysvalloille [[9. huhtikuuta]] [[1867]] 7&nbsp;200&nbsp;000 dollarin hinnalla. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin [[Aavetanssi|aavetanssi-liikkeen]] yhteydessä [[1890]]. Yhdysvallat löi heikkenevän Espanjan imperiumin [[Espanjalais-amerikkalainen sota|espanjalais-amerikkalaisessa sodassa]] ja Pariisin rauhansopimuksessa [[10. joulukuuta]] [[1898]] [[Puerto Rico]], [[Guam]] ja [[Filippiinit]] siirtyivät Yhdysvalloille. Samalla [[Espanja]] luopui vallastaan [[Kuuba]]ssa. Espanjaa vastaan tehtyyn sodanjulistukseen laadittiin senaattori [[Henry M. Teller]]in ehdottama lisäys, joka takasi Floridansalmen eteläpuolella sijaitsevan saaren itsenäisyyden Yhdysvaltain valvonnassa.
-===Vähitellen 1900-luvulle===
-Yhdysvallat pysyi [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] neutraalina, kunnes se liittyi [[Ympärysvallat|ympärysvaltoihin]] [[huhtikuu]]ssa [[1917]]. Historiallisista ja etenkin taloudellisista syistä Yhdysvaltain sympatiat olivat brittien ja ranskalaisten puolella, mutta moni irlantilainen ja saksalainen vastusti interventiota.
-[[Image:Dallas_South_Dakota_1936.jpg|thumb|Hylättyjä viljelmiä [[Etelä-Dakota]]ssa [[Suuri lama|Suuren laman]] aikana vuonna 1936. Lama pilasi monien ihmisten elämät Yhdysvalloissa.]]
-Suurimman osan 1920-luvusta Yhdysvallat nautti hyvinvoinnista, kun maataloushinnat laskivat ja teollisuusyritysten voitot kasvoivat. Lainankasvu ja inflaatio osakemarkkinoilla aiheutti pörssiromahduksen vuonna [[1929]] johtaen [[Suuri lama|Suureen lamaan]]. Tultuaan valituksi presidentiksi vuonna [[1932]] [[Franklin Roosevelt]] aloitti [[New Deal]] -suunnitelmansa, joka lisäsi hallituksen puuttumista talousasioihin suuren laman lieventämiseksi.
-Yhdysvallat liittyi [[toinen maailmansota|toiseen maailmansotaan]] [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] puolelle [[joulukuu]]ssa [[1941]], kun [[Japani]] teki yllätyshyökkäyksen [[Pearl Harbor]]in laivastotukikohtaan. Yhdysvaltain ja Euroopan tiedemiehistä koottu ryhmä onnistui ensimmäisenä [[Manhattan-projekti|ydinpommin kehittämisessä]], jota Yhdysvallat käytti hyökkäykseen [[Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset|Hiroshimaan ja Nagasakiin]]. Toinen maailmansota oli kallein Yhdysvaltain historiassa, mutta auttoi vetämään maan lamasta luomalla paljon kaivattuja työpaikkoja rintamalle menevien sotamateriaalien tuotannossa.
-Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat ja muut vapaat länsimaat olivat [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vastapuolena [[kylmä sota|kylmässä sodassa]]. Yhdysvallat edusti [[demokratia]]a ja [[kapitalismi]]a ja Neuvostoliitto [[kommunismi]]a ja keskusjohtoisuutta. Kylmään sotaan kuuluivat [[Pohjois-Korea]]n hyökkäys [[Etelä-Korea]]an [[Korean sota|Korean sodassa]] [[1950]]&ndash;[[1953]], [[Pohjois-Vietnam]]in hyökkäys [[Etelä-Vietnam]]iin [[Vietnamin sota|Vietnamin sodassa]] [[1964]]&ndash;[[1975]], [[Kuuban ohjuskriisi]] ja Neuvostoliiton hyökkäys [[Afganistan]]iin. Yhdysvaltain hallitus edisti matematiikan ja tieteiden taitoja teknisen kilpailun voittamiseksi, joka huipentui kilpajuoksuun avaruudessa. [[John F. Kennedy]] esitti päämääräksi viedä ihminen kuun pinnalle ja unelma toteutui vuonna 1969.
-[[Havaiji]] liitettiin Yhdysvaltain 50. osavaltioksi vuonna [[1959]]. Toisen maailmansodan jälkeen maa koki [[kaupungistuminen|kaupungistumisen]] ja korkean talouskasvun jakson. Toisen maailmansodan jälkeen mustien sotilaiden osallistuminen sotaan nosti esille vaatimuksia etenkin etelävaltioiden lakiin perustuvan rotuerottelun ja -syrjinnän lopettamisesta. Kuuluisien afrikkalaisamerikkalaisten kuten [[Martin Luther King]] johtama kansalaisoikeusliike, joka sai koko liittovaltion kieltämään rotuerottelun 1964 ja myöntämään kaikille äänioikeuden 1965. Yhdysvallat sukelsi [[stagflaatio]]on 1970-luvulla, joka huipentui [[Jimmy Carter]]in kauden inflaatioon ja massatyöttömyyteen. [[Ronald Reagan]]in kaudella aloitettu liberalisointi aloitti uuden kasvun.<ref>[http://www.econlib.org/library/Enc/Reaganomics.html Reaganomics], William A. Niskanen</ref>
-===Intervaatio jatkui===
-Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen Yhdysvallat jatkoi intervaatioita humanitaarisiin ja muihin kriiseihin, joista suurin oli YK:n operaatio [[Kuwait]]in vapauttamiseksi [[Persianlahden sota|Persianlahden sodassa]]. Muita kriisipisteitä oli muun muassa [[Kosovon sota]], [[Haiti]], [[Somalia]] ja [[Liberia]]. Presidentti [[Bill Clinton]]in kaudella Yhdysvallat näki suurimman taloudellisen kasvun maan historiassa taloudellisten linjauksien vuoksi, jotka auttoivat luomaan digitaalisen vallankumouksen ja [[Internet]]in luomat uudet toimintamahdollisuudet.
-Yli 3 000 ihmistä tappaneet [[syyskuun 11. päivän iskut]] vaikuttivat merkittävästi amerikkalaiseen yhteiskuntaan. Iskujen seurauksena Yhdysvallat julisti [[terrorismin vastainen sota|terrorismin vastaisen sodan]]. Terrorismin vastaisessa sodassa Yhdysvallat liittolaisineen syrjäytti [[Taliban]]in [[Afganistanin sota|Afganistanin sodassa]] ja [[Saddam Hussein]]in [[Irakin sota|Irakin sodassa]], mutta sai vastaansa entistä enemmän vastustajia ja kansainvälisiä vastalauseita toimintaansa kohtaan.
-==Hallinto ja politiikka==
-Yhdysvallat on perustuslaillinen [[tasavalta]], jonka hallinto (senaatti) määritellään [[Yhdysvaltain perustuslaki|Yhdysvaltain perustuslaissa]]. Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto. Liittovaltion laki ylittää osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu.
-===Liittovaltion elimet===
-[[Image:USCapitol.jpg|thumb|Yhdysvaltain capitol]]
-Liittovaltion vallanjaossa on erotettu lainsäädäntö-, toimeenpano- ja oikeuselimet.
-[[Yhdysvaltain kongressi]] on liittovaltion [[laki|lakeja]] säätävä elin. Se on kaksikamarinen ja koostuu edustajainhuoneesta ja senaatista. Edustajainhuoneeseen kuuluu 436 jäsentä ja kausi on kaksi vuotta. Senaatin kausi on kuusi vuotta ja joka toinen vuosi valitaan kolmasosa senaatista.
-[[Yhdysvaltain presidentti|Yhdysvaltain presidentillä]] ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, ''executive'') on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Presidenttinä on toiminut vuodesta [[2001]] alkaen [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|republikaanisen puolueen]] edustaja [[George W. Bush]].
-Korkein lakia tulkitseva elin on [[Yhdysvaltain korkein oikeus]], jossa on tällä hetkellä yhdeksän tuomaria.<ref>[http://www.supremecourtus.gov/about/about.html Supreme Court of the United States, Biographies of Current Members of the Supreme Court/The Justices of the Supreme Court] {{en}}. Luettu 26. toukokuuta 2006.</ref> [[Tapaoikeus]]järjestelmässä (engl. ''Common Law'') ennakkotapaukset ja lakien tulkinnat ovat tärkeässä asemassa. Oikeuslaitos käyttää myös [[perustuslaki|perustuslaillista]] valtaa.
-===Osavaltio-, heimo- ja paikallishallitukset===
-[[Image:AlutiiqDancer.jpg|thumb|[[Alaska]]n Alutiiq-kansa on yksi Yhdysvaltain sisäisistä kansakunnista.]]
-Osavaltioiden hallituksilla on suurin vaikutus ihmisten päivittäiseen elämään. Jokaisella osavaltiolla on oma perustuslaki, hallitus ja lait. Eri osavaltioiden lakien ja toimintojen välillä on usein suuria eroja esimerkiksi omaisuudenhallinnan, rikoslain, tuomioistuimien, terveydenhuollon ja koulutuksen suhteen. Jokaisen osavaltion korkein vaaleilla valittu viranomainen on kuvernööri. Jokaisessa osavaltiossa on myös vaalein valittu parlamentti, joka Nebraskaa lukuun ottamatta on kaksikamarinen.
-Korkeimman oikeuden tapauksen [[Worcester vs. Georgia]] tuloksena intiaaniheimoja pidetään ''sisäisinä riippuvaisina kansakuntina'', jotka toimivat itsenäisinä hallituksina liittovaltion voiman alla, mutta yleensä osavaltioiden vaikutuksen ulkopuolella. Heimokansalaisuus (ja äänioikeus) on yleensä rajattu vain alkuperäisten heimojen jälkeläisille, mutta heimot ovat vapaita asettamaan mitä tahansa haluamiaan jäsenyysvaatimuksia.
-===Puoluepolitiikka===
-Yhdysvalloissa on kaksi pääpuoluetta, [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|republikaanit]] ja [[Yhdysvaltain demokraattinen puolue|demokraatit]]. Useimmissa osavaltioissa on käytössä brittiläisissä maissa tyypillinen [[enemmistövaali]]tapa. Pääpuolueiden lisäksi itsenäiset ehdokkaat sekä kolmannet puolueet kuten vihreä puolue ja libertaaripuolue ovat keränneet äänestäjiä paikallisvaaleissa, mutta liittovaltion tasolla vain yksi pääpuolueiden ulkopuolinen ehdokas pitää nykyisin senaattorin, kongressiedustajan tai kuvernöörin paikkaa.
-Yhdysvaltalaiset pääpuolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä voi pitää lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina "sateenvarjo-organisaatioina", joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan.
-Tämä on myös johtanut lähiaikoina kansainväliseen kritiikkiin valtion demokraattisuuden tasosta.
-===Ulkopolitiikka===
-{{pääartikkeli|[[Yhdysvaltain ulkopolitiikka]]}}
-[[Image:APEC2004 Chamanto.jpg|thumb|Yhdysvallat ja Tyynenmeren maat ovat integroituneet kasvavasti. Kuvassa [[APEC]]-kokous Santiagossa.]]
-Yhdysvaltain suuri taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen vaikutus on tehnyt maan ulkopolitiikasta hyvin tarkkaan seuratun ja kiistellyn ympäri maailmaa. Yhdysvalloilla on yksi maailman laajimmista kansainvälisistä suhdeverkostoista. Lähes jokaisessa maassa on Yhdysvaltain edustusto ja näillä puolestaan oma edustustonsa [[Washington D.C.]]:ssä. Erään mielipidekyselyn mukaan Yhdysvaltain suhteet koetaan läheisimmiksi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneeseen kuningaskuntaan]], [[Kanada]]an, [[Australia]]an, [[Israel]]iin ja [[Japani]]in<ref>[http://www.prnewswire.co.uk/cgi/news/release?id=129157 PR Newswire; Britain, Canada, Australia, Israel and Japan Top the List of Countries Seen as Our Closest Allies, According to Harris Poll] {{en}}, 1. syyskuuta 2004. Luettu 5. toukokuuta 2006.</ref>. Yhdysvallat on perustajäsen [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneissä kansakunnissa]], [[NATO]]ssa ja monissa muissa kansainvälisissä järjestöissä.
-Yhdysvalloilla on 702 sotilastukikohtaa 132 eri maassa ja kaikilla mantereilla paitsi [[Etelämanner|Etelämantereella]].<ref>[http://www.defenselink.mil/pubs/20050527_2005BSR.pdf U.S. Department of Defense Base Structure Report, Fiscal Year 2005 Baseline]. ''Retrieved 1 June 2006.''</ref> Yhdysvallat on tällä hetkellä mukana sotimassa Irakissa ja Afganistanissa. Keskeinen Yhdysvaltojen ulkopolitiikan julkilausuttu teema on nykyään terrorismin vastainen sota. Edelleen käynnissä olevan Irakin sodan lieveilmiöineen on arvioitu murentaneen Yhdysvaltain kansainvälistä arvostusta.
-===Puolustusvoimat===
-Yhdysvalloissa on pitkä perinne siitä, että siviilit kontrolloivat puolustusvoimia. Palvelu asevoimissa on vapaaehtoista.  Puolustusministeriö hallinnoi [[Yhdysvaltain asevoimat|asevoimia]], jotka koostuvat [[Yhdysvaltain maavoimat|maavoimista]], [[Yhdysvaltain laivasto|laivastosta]], [[Yhdysvaltain ilmavoimat|ilmavoimista]] ja [[Yhdysvaltain merijalkaväki|merijalkaväestä]]. [[Yhdysvaltain rannikkovartiosto|Rannikkovartiostoa]] hallinnoi [[Yhdysvaltain kotimaan turvallisuuden virasto|kotimaan turvallisuuden virasto]] (Department of Homeland Security), mutta se siirtyy laivaston hallinnoitavaksi sodan aikana.<ref>[http://www.uscg.mil/legal/recruit/dcl_faqs.htm#Is%20the%20Coast%20Guard%20a%20military%20service? U.S. Coast Guard Legal, DCL Program FAQs, Is the Coast Guard a military service?] {{en}}, 21. lokakuuta 2005. Luettu 2. kesäkuuta 2006.</ref>
-Yhdysvaltain asevoimat sisältävät yhteensä 1,4 miljoonaa palveluksessa olevaa henkilöä<ref>[http://web.archive.org/web/20060529062557/http://www.dior.whs.mil/mmid/military/ms9.pdf "Active Duty Military Personnel Strength Levels"]. 2002. Luettu 16. helmikuuta 2007.</ref> sekä muutama satatuhatta henkilöä reservissä ja kansalliskaartissa. Kansalliskaarti kuuluu sekä armeijan (Army National Guard) että ilmavoimien alaisuuteen (Air National Guard). Kansalliskaartin joukot käsittävät noin puolet armeijan taistelujoukoista ja kolmanneksen sen huoltojoukoista. Perinteisesti kansalliskaartin joukot palvelivat yhden viikonlopun kuukaudessa ja kaksi viikkoa vuodessa (joukkojen vanha slogani oli "One weekend a month, two weeks a year"). Kuitenkin lähes 206 000 kansalliskaartin sotilasta on lähetetty Irakiin tai Afganistaniin.<ref>[http://forums.warriorsworld.net/politics/msgs/79560.phtml Citizen soldiers may be the key to Iraq buildup]</ref>
-Viime vuosina jatkuvan sotatilan vuoksi Yhdysvaltain sotavoimat on kokenut hankaluuksia palveluskelpoisen materiaalin kutsunnoissa, jolloin rekrytointian on kohdennettu yhä enemmän köyhemmän ja kouluttamattomamman yhteiskuntaluokan suuntaan.
-Yhdysvalloilla ja [[Venäjä]]llä on enemmistö maailman [[ydinase]]ista.<ref>[http://www.fas.org/nuke/guide/summary.htm Federation of American Scientists, Status of Nuclear Powers and Their Nuclear Capabilities] {{en}}. Luettu 18. toukokuuta 2006.</ref> Yhdysvaltain puolustusmenot ovat maailman suurimmat ja omassa kokoluokassaan muodostaen 4 prosentin osuuden kansantuotteesta.<ref>[https://www.cia.gov/cia/publications/factbook/rankorder/2067rank.html CIA, ''The World Factbook'', Rank Order — Military expenditures — dollar figure] {{en}}, 2. toukokuuta 2006. Luettu 6. toukokuuta 2006.</ref>
-Viime vuosina Yhdysvaltoja kohtaan on kohdistunut syytteitä nk. köyhdytettyä uraania sisältävien likaisten pommien käytössä Irakissa, Afganistanissa ja Jugoslavian alueella käydyissä sodissa. Nämä säteilevää jätettä sisältävät pommit ovat aiheuttaneet vakavia terveysongelmia niin paikalliselle siviiliväestölle kuin Yhdysvaltain omille sotilaille sekä pysyviä ympäristön säteilyongelmia.
-==Osavaltiot==
-{{Pääartikkeli|[[Yhdysvaltain osavaltiot]]}}
-[[Image:Yhdysvaltain osavaltiot.svg|200px|thumb|Kartta Yhdysvaltain osavaltioista.]]
-Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta: [[pääkaupunki]] [[Washington D.C.|Washingtonista]], joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä viidestä [[territorio]]sta, jotka ovat lähinnä [[Karibianmeri|Karibianmeren]] ja [[Tyyni valtameri|Tyynen valtameren]] saaria. Territorioista tunnetuin on [[Puerto Rico]]. Viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli [[Havaiji]], sitä ennen [[Alaska]]. [[Puerto Rico]] äänesti liittymistä vastaan.
-[[Yhdysvaltain osavaltiot|Osavaltiot]]: [[Alabama]] | [[Alaska]] | [[Arizona]] | [[Arkansas]]  | [[Colorado]] | [[Connecticut]] | [[Delaware]] | [[Etelä-Carolina]] | [[Etelä-Dakota]] |  [[Florida]] | [[Georgia (osavaltio)|Georgia]] | [[Havaiji]] | [[Idaho]] | [[Illinois]] | [[Indiana]] | [[Iowa]] | [[Kalifornia]] | [[Kansas]] | [[Kentucky]] | [[Louisiana]] | [[Länsi-Virginia]] | [[Maine]] | [[Maryland]] | [[Massachusetts]] | [[Michigan]] | [[Minnesota]] | [[Mississippi]] | [[Missouri]] | [[Montana]] | [[Nebraska]] | [[Nevada]] | [[New Hampshire]] | [[New Jersey]] | [[New Mexico]] | [[New York (osavaltio)|New York]] | [[Ohio]] | [[Oklahoma]] | [[Oregon]] | [[Pennsylvania]] | [[Pohjois-Carolina]] | [[Pohjois-Dakota]] | [[Rhode Island]] | [[Texas]] | [[Tennessee]] | [[Utah]] | [[Vermont]] | [[Virginia]] | [[Washington (osavaltio)|Washington]] | [[Wisconsin]] | [[Wyoming]]
-Liittopiiri: [[Washington (DC)|Kolumbian piiri]] (Washington, DC)
-Erillisalueet: [[Amerikan Samoa]] | [[Baker Island]] | [[Guam]] | [[Howland Island]] | [[Jarvis Island]] | [[Johnston Atoll]] | [[Kingman Reef]] | [[Midwaysaaret]] | [[Pohjois-Mariaanit]] | [[Palmyra Atoll]] | [[Puerto Rico]] | [[Yhdysvaltain Neitsytsaaret]] | [[Wakensaari]]
-[[Alaska]]n osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta [[Kanada]]n luoteispuolella. [[Havaiji]] puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.
-==Maantiede==
-[[Kuva:MountMcKinley_BA.jpg|thumb|[[Mount McKinley]] [[Alaska]]ssa on [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] korkein kohta, 6&nbsp;194&nbsp;m]]
-[[Kuva:Farming near Klingerstown, Pennsylvania.jpg|thumb|Maatila ja ympäröivää maisemaa [[Pennsylvania]]ssa. Maisema on melko tyypillinen itäisessä Yhdysvalloissa.]]
-[[Kuva:Black_Bear_Cub.jpg|thumb|[[Amerikan mustakarhu]].]]
-[[Kuva:Grand_Canyon_from_Moran_Point.jpeg|thumb|Amerikan lännen [[Grand Canyon]]]]
-Yhdysvaltain kokonaisala on 9&nbsp;631&nbsp;420&nbsp;km², josta maa-alaa on 9&nbsp;161&nbsp;923&nbsp;km² ja vesialaa 469&nbsp;497&nbsp;km².<ref>[http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/us.html#Geo CIA, ''The World Factbook'', United States, Geography] {{en}}, 16. toukokuuta 2006. Luettu 19. toukokuuta 2006.</ref> Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi tai neljänneksi suurimpana valtiona<ref>Venäjä (17&nbsp;075&nbsp;200&nbsp;km²) ja Kanada (9&nbsp;984&nbsp;670&nbsp;km²) ovat suurempia, mutta Kiinan kansantasavalta vain, jos Taiwan lasketaan yhdeksi sen provinssiksi (manner-Kiina 9&nbsp;596&nbsp;960&nbsp;km² ja Taiwan 35&nbsp;980&nbsp;km²). [http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/rankorder/2147rank.html CIA, ''The World Factbook'', Rank Order — Area] {{en}}, 16. toukokuuta 2006. Luettu 19. toukokuuta 2006.</ref> ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri-jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat [[Kalliovuoret]]. Niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.
-Keskilännestä länteen levittäytyvät [[Suuret tasangot]]. Suuri osa maan maataloustuotteista kasvatetaan tällä alueella. Alue muodostuu enimmäkseen suurista, raskaasti viljellystä ja erittäin tasaisesta ruohomaasta. Suuret tasangot päättyvät [[Kalliovuoret|Kalliovuoriin]]. Kalliovuoret muodostavat suuren osan läntisestä Yhdysvalloista, lähtien Kanadasta ja jatkuen lähes Meksikoon asti. Kalliovuoret muodostuvat pääasiassa melko loivista rinteistä ja matalista huipuista verrattuna muihin suuriin vuoristojonoihin, paitsi muutama poikkeus (kuten [[Tetonvuoret]] [[Wyoming]]issa ja [[Sawatch-jono]] [[Colorado]]ssa). Lisäksi sen sijaan että se olisi jatkuva ja yhtenäinen vuoristojono, se rikkoutuu useisiin pienempiin, välillisiin vuoristojonoihin, muodostaen laaksojen ja ylänköjen sarjoja.
-Lounais-Yhdysvallat on matalaa aavikkoa. Osa-alue, joka tunnetaan nimellä Colorado Plateau ja joka sijaitsee Four Corners -alueella, on erikoinen maastoltaan. Se sisältää monia kansallispuistoja kuten [[Grand Canyon]], [[Arches]] ja [[Bryce Canyonin kansallispuisto|Bryce Canyon]].
-[[Alaska]] sisältää dramaattisimpia maisemia Yhdysvalloissa. Korkeat, valtavat vuoret nousevat terävästi laajoilta, tasaisilta tundra-aukioilta. Etelä- ja lounaisrannikon saarilla on useita [[tulivuori]]a. [[Havaiji]], kaukana Alaskasta etelään Tyynellä valtamerellä, on ketju trooppisia tuliperäisiä saaria ja suosittu turistikohde monille [[Itä-Aasia]]sta ja manner-Yhdysvalloista.
-Suuren kokonsa ja maantieteellisen monimuotoisuutensa vuoksi Yhdysvalloissa esiintyvät lähes kaikki ilmastotyypit. Päävaikutus Yhdysvaltain ilmastoon on napa-alueen ilmavirralla, joka tuo [[matalapaine]]järjestelmät pohjoiselta Tyyneltä valtamereltä.
-==Kasvillisuus ja eläimistö==
-Floridan osavaltion eteläkärjessä kasvillisuus on lähes trooppista. Täällä puut pysyvät vihreinä vuoden ympäri. Tyypillisiä puita ovat sypressit, palmut ja kosteilla paikoilla mangrovepuut. Floridan eteläkärjen evergladesissa (joka on valtava rauhoitettu trooppinen kosteikko. Se kattaa melkein koko Etelä-Floridan) elää paljon eteläistä lajistoa. Evergladesissa alligaattorit ja krokotiilit elävät rinnakkain. Tämän kosteikon linnustoa kuvastavat  kapustahaikarat, merimetsot, liejukanat, ja  amerikaniibikset. Nisäkkäitä ovat rämekaniinit, floridanpuuma ja pesukarhu.
-Kun edetetään floridan pohjoisosiin alkaa metsiin ilmaantua myös talveksi lehtensä pudottavia puita, kuten tammia ja pyökkejä. Floridan pohjoispuolella saavutaankin lauhkealla vyöhykkeelle. Täällä talvet ovat jo sen verran viileitä, että puiden on pudotettava tällöin
-lehtensä. Näissä lauhkeissa lehtimetsissä kasvaa erilaisia tammia, hikkoreita, kastanjoita. Suurin osa näistä metsistä on kuitenkin tuhottu, ja otettu maatalouden käyttöön. Ainoa suurempi koskematon yhtenäinen metsä-alue kasvaa enää appalakkien vuoristossa. Pohjois-Amerikan lauhkean vyöhykkeen eläimistöstä puuttuvat mm. Floridan seudulle tyypillisiet lajit, kuten alligaattorit ja krokotiilit, mutta siellä elää kuitenkin mustakarhuja, pesukarhuja, valkohäntäpeuroja, kalkkunoita, oopossumeita, haisunnäätiä,ettuja ja ilvekisä.
-===Luonnonkatastrofit===
-Yhdysvaltoihin vaikuttavat monenlaiset luonnonkatastrofit vuosittain. Vaikka vakavat kuivuudet ovat harvinaisia, ne aiheuttavat ajoittain suuria ongelmia, kuten hiekkatuulen 1930-luvulla. Läntinen Yhdysvallat on kokenut laajan kuivuuden vuosina [[1999]]–[[2004]], ja merkkejä kuivuudesta [[Suuret tasangot|Suurilla tasangoilla]] on tullut esiin.<ref>[http://wwwa.accuweather.com/promotion.asp?dir=aw&page=dustbowl AccuWeather.com, Is America Facing Another Dust Bowl?] {{en}}. Luettu 7. toukokuuta 2006.</ref>
-Yhdysvallat kokee myös maailman säännöllisimmät ja voimakkaimmat [[tornado]]t maailmassa. Suuret tasangot kokevat vastakkaisten ilmamassojen vuoksi vakavia ukkosmyrskyjä ja tornadoja keväällä ja kesällä. Maa pohjoisesta [[Texas]]ista kohti pohjoista [[Kansas]]ta ja itään [[Tennessee]]hen tunnetaan [[Tornado Alley]]na, jossa monissa taloissa on tornadosuojat ja monilla kylillä on tornadosireenit.
-[[Hurrikaani]]kausi on kesäkuun 1. ja marraskuun 30. päivän välillä ja sen huippu on elokuun keskivaiheilta lokakuun alkuun. Joitakin tuhoisista hurrikaaneista ovat olleet [[Hurrikaani Galveston]] vuonna [[1900]], [[Hurrikaani Betsy]] vuonna [[1952]] [[Hurrikaani Andrew]] vuonna [[1992]] ja [[Hurrikaani Katrina]] vuonna [[2005]]. Vuosi [[2005]] oli muutenkin lähes ennätyksellisen hurrikaanituhoisa.
-Manner-Yhdysvaltain länsirannikko on osa [[Tyynenmeren tulirengas|Tyynenmeren tulirengasta]], jolla esiintyy voimasta tektonista ja vulkaanista toimintaa ja on lähde 90 prosentille maailman maanjäristyksistä. [[Kalifornia]] ja eteläinen [[Alaska]] ovat erityisen haavoittuvaisia [[maanjäristys|maanjäristyksille]]. Maanjäristykset voivat aiheuttaa suurta tuhoavaa vahinkoa, kuten [[San Franciscon maanjäristys 1906]] tai [[Pitkäperjantain maanjäristys]] [[1964]] lähellä [[Anchorage]]a.
-==Talous==
-{{Pääartikkeli|[[Yhdysvaltain talous]]}}
-[[Image:20060925-5 p092506pm-340-515h.jpg|thumb|Presidentti Bush tutustuu amerikkalaiseen tehtaaseen]]
-[[Image:Salinas mcMansion.jpg|thumb|Kalifornialainen varakas koti. Hyvätuloiset amerikkalaiset asuvat tyypillisesti suurissa omakotitaloissa, myös kaupungeissa.]]
-[[Image:Homeless in LA.jpg|thumb|Kalifornialaisen köyhän koti. Amerikassa on 37 miljoonaa köyhyysrajan alapuolella asuvaa ihmistä.]]
-Yhdysvaltain talous on maailman suurin kansantalous. Myös henkeä kohden [[bruttokansantuote]] on maailman korkeimpia, 33&nbsp;185 euroa vuonna 2005<ref>[http://imf.org/external/pubs/ft/weo/2006/01/data/dbcoutm.cfm?SD=2005&ED=2006&R1=1&R2=1&CS=3&SS=2&OS=C&DD=0&OUT=1&C=512-941-914-446-612-666-614-672-311-946-213-137-911-962-193-674-122-676-912-548-313-556-419-678-513-181-316-682-913-684-124-273-339-921-638-948-514-686-218-688-963-518-616-728-223-558-516-138-918-353-748-196-618-278-522-692-622-694-156-142-624-449-626-564-628-283-228-853-924-288-233-293-632-566-636-964-634-182-238-453-662-968-960-922-423-714-935-862-128-716-611-456-321-722-243-965-248-718-469-724-253-576-642-936-643-961-939-813-644-199-819-184-172-524-132-361-646-362-648-364-915-732-134-366-652-734-174-144-328-146-258-463-656-528-654-923-336-738-263-578-268-537-532-742-944-866-176-369-534-744-536-186-429-925-178-746-436-926-136-466-343-112-158-111-439-298-916-927-664-846-826-299-542-582-443-474-917-754-544-698&S=NGDPDPC&RequestTimeout=120&CMP=0&x=19&y=13 International Monetary Fund, World Economic Outlook Database, April 2006] {{en}}, huhtikuu 2006. Luettu 7. toukokuuta 2006.</ref> (Tilanne Toukokuu 2006). Toisaalta Yhdysvalloissa on huomattava köyhyydessä elävä väestön osa, noin 37 miljoonaa ihmistä tai 12&nbsp;% väestöstä. Samaan aikaan Yhdysvalloissa asuu 269 [[miljardööri]]ä, enemmän kuin missään muualla. <ref>Paul Harris:[http://observer.guardian.co.uk/world/story/0,,1712965,00.html 37 million poor hidden in the land of plenty]. The Observer, 19.2.2006, Lontoo.</ref> Yhdysvallat on siis taloudellisten vastakohtien maa.
-Yhdysvallat on tyypillinen kehittynyt teollisuusmaa, jossa [[kapitalismi|kapitalistista]] yksityistä taloutta täydentää suurehko julkinen sektori. Tässä mielessä Yhdysvallat on [[sekatalous]]. Julkisen talouden osuus on 36 prosenttia kansantuotteesta<ref>[http://www.heritage.org/research/features/index/countries.cfm Index of Economic Freedom 2006] by [[Heritage Foundation]]. ''URL accessed 13 May 2006.''</ref>.
-Yhdysvaltojen julkinen talous poikkeaa valtaosasta Euroopan maita kuitenkin julkisten menojen kohdentamisessa. Kun Euroopassa suurimpia valtion kulueriä ovat tyypillisesti sosiaali- ja terveysmenot, on yhdysvalloissa suurin yksittäinen budjetin kuluerä asevoimat.<ref>Executive Office of the President of the United States: [http://www.gpoaccess.gov/usbudget/ Budget of the United States], Washington D.C., 5.2.2007</ref> Yhdysvalloissa ei ylläpidetä julkista terveydenhuoltoa samassa mielessä kuin Euroopassa, vaan ihmiset ovat itse velvollisia kustantamaan terveyskulunsa. Useimmat ihmiset hankkivat tai saavat työnantajalta sairausvakuutuksen, mutta 46 miljoonalla ihmisellä, 15&nbsp;%:lla väestöstä, ei ole minkäänlaista sairausvakuutusta <ref>Paul Harris:[http://observer.guardian.co.uk/world/story/0,,1712965,00.html 37 million poor hidden in the land of plenty]. The Observer, 19.2.2006, Lontoo.</ref>.
-=== Elinkeinot ===
-Yhdysvaltain tärkein sektori on [[palvelu]]sektori, joka työllistää noin kolme neljäsosaa työvoimasta. Taloudellinen toiminta vaihtelee suuresti maan osien välillä, monien teollisuudenalojen ollessa keskittyneitä tiettyihin kaupunkeihin tai tietyille alueille. Esimerkiksi [[New York City]] on Amerikan rahaelämän, julkaisemisen ja mainostamisen keskus. [[Piilaakso]] on maan laajin korkean teknologian keskus, kun taas [[Los Angeles]]in [[Hollywood]] on tärkein elokuva- ja televisiotuotannon keskus. Keskilänsi tunnetaan valmistuksesta ja raskasteollisuudesta riippuvaisesta taloudestaan, jossa [[Chicago]] tunnetaan "Keskilännen pääkaupunkina" ja [[Detroit]] autoteollisuuden keskuksena. [[Suuret tasangot]] ovat Amerikan "leipäkori".
-Vuoristoalueet palvelevat kaivosteollisuutta ja maakaasuresursseina. Kaakkois-Yhdysvallat on keskus lääketieteelliselle tutkimukselle ja tekstiiliteollisuudelle. Vuonna [[2004]] Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 46 miljoonalla kävijällä.<ref>[http://tinet.ita.doc.gov/analysis/keyfacts2005.html Office of Travel & Tourism Industries, Key Facts on Overseas Cultural Heritage Tourism Visitors 2004] {{en}}, lokakuu 2005. Luettu 9. toukokuuta 2006.</ref>
-Yhdysvalloilla on luonnonvaroinaan esimerkiksi kulta-, öljy-, hiili- ja [[uraanin esiintyminen|uraaniesiintymiä]]. Tehokas maatalous tekee valtiosta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat [[maissi]], [[vehnä]], [[sokeri]] ja [[Virginiantupakka|tupakka]]. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka ja monet muut.
-=== Raha ja kauppa ===
-[[Image:US $1 obverse.jpg|thumb|250px|left|Yhdysvaltojen dollari on maailmankaupan merkittävin valuutta]]
-[[Yhdysvaltain dollari]] on myös yleinen kansainvälisen talouden rahayksikkö. Noin 67 prosenttia maailman valuuttareserveistä säilytetään Yhdysvaltain dollareissa ja noin 25 prosenttia [[euro]]issa.<ref>[[http://www.imf.org/external/np/sta/cofer/eng/cofer.pdf Reservivaluutat]], IMF</ref>. Yhdysvaltain valtionvelka on noin 8,88 [[biljoona]]a dollaria <ref>[http://www.brillig.com/debt_clock/ U.S. National Debt Clock / U.S. Department of the Treasury]</ref> eli noin 65 prosenttia bruttokansantuotteesta.<ref>[https://www.cia.gov/cia/publications/factbook/rankorder/2186rank.html Valtioiden julkiset velat], World Factbook</ref> Myös Yhdysvaltain vaihtotase on ollut jo vuosia alijäämäinen, tuonti ylittää viennin 80&nbsp;%, joka johtaa vuosittaiseen kauppataseen alijäämään 650,3 miljardia tai 5,7&nbsp;% todellisesta bruttokansantuotteesta.
-Tärkeimmät kauppakumppanit ovat [[Kanada]] (19&nbsp;%), [[Meksiko]], [[Euroopan unioni]], [[Kaakkois-Aasia]], [[Japani]], [[Intia]] ja [[Etelä-Korea]]. Myös kauppa [[Kiina]]n kanssa on huomattavaa. Yhdysvaltain kauppatase on noin 650,3 miljardia dollaria alijäämäinen eli 5,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.
-=== Työ ja verotus ===
-Yhdysvalloissa on verrattain vapaat työmarkkinat, joilla työttömyys on OECD-maiden alhaisimpia. Yhdysvalloissa ei ole tiukan syrjintälainsäädännön lisäksi juuri lainsäädännöllisiä irtisanomisesteitä. Jotkut neuvottelevat sopimukset paikallisten ammattiyhdistysten kautta, mutta nykyään vain 7,8 prosenttia yksityissektorin työntekijöistä kuuluu ammattiyhdistyksiin.<ref>Tieto vuodelta 2005. [http://www.trinity.edu/bhirsch/unionstats/Private%20Sector%20workers.htm Barry T. Hirsch ja David A. Macpherson; Unionstats.com; Union Membership, Coverage, Density, and Employment Among Private Sector Workers, 1973–2005] {{en}}. Luettu 28. toukokuuta 2006.</ref>
-Liittovaltion [[vähimmäispalkka]] on 5,15 dollaria tunnissa ja kahdeksassatoista osavaltiossa on korkeampi vähimmäispalkka,<ref>[http://www.dol.gov/esa/minwage/america.htm U.S. Department of Labor, Employment Standards Administration, Wage and Hour Division, Minimum Wage Laws In the States] {{en}}, 3. huhtikuuta 2006. Luettu 29. toukokuuta 2006.</ref> mutta käytännössä vähimmäispalkkaisten pieni ryhmä on enimmäkseen teini-ikäisiä harjoittelijoita.<ref>[http://www.heritage.org/Research/Labor/WM19.cfm Who is Paid the Minimum Wage and Who Would be Affected by a $1.50 per Hour Increase]</ref> [[Työttömyys]] on matala, 4,6 prosenttia<ref>Työttömyys toukokuussa 2006. [http://data.bls.gov/PDQ/servlet/SurveyOutputServlet?data_tool=latest_numbers&series_id=LNS14000000 Bureau of Labor Statistics, Labor Force Statistics from the Current Population Survey] {{en}}. Luettu 7. kesäkuuta 2006.</ref>. Yhdysvaltain vapaat työmarkkinat houkuttelevat ihmisiä ympäri maailmaa. Noin puoli miljoonaa eurooppalaista tutkijaa on muuttanut Yhdysvaltoin ja vain murto-osa suunnittelee takaisin palaamista.<ref>[http://www.time.com/time/europe/html/040119/brain/story.html How To Plug Europe's Brain Drain], Time Magazine</ref>
-Työtunteina mitattuna Yhdysvaltalaiset työskentelevät keskimäärin selvästi enemmän kuin Länsi-Euroopan maissa. Merkittävältä osin tästä syystä bruttokansantuote henkeä kohden on Yhdysvalloissa suurempi kuin Euroopassa. Yhdysvalloissa työaikaa ei säädellä niin tiukasti politiikan keinoin kuin Euroopassa, mikä selittää keskimäärin pidemmät työpäivät. Euroopassa on valittu tietoisesti suurempi vapaa-aika tuotantoon käytettävän ajan kustannuksella.<ref>Asiasta tehtyihin tutkimuksiin on viitattu esimerkiksi Osmo Soininvaaran kirjassa ''Vauraus ja Aika'' (2007)</ref>
-Työtuloa verotetaan Yhdysvalloissa liittovaltion tasolla progressiivisella tuloverolla. Tämän lisäksi osavaltiot voivat verottaa työtuloa. Tyypillisesti tuloveroprosentti jää pienemmäksi kuin eurooppalaisilla työntekijöillä, varsinkin suurituloisilla, sillä Yhdysvalloissa on presidentti Bushin kaudella tehty huomattavia verohelpotuksia, jotka painottuvat suurituloisten verokertymän pienentämiseen.<ref>Melvin Claxton, Ronald J. Hansen: [http://www.detnews.com/2004/specialreport/0409/26/a01-284666.htm Working poor suffer under Bush tax cuts]. Detroit News, Detroit, USA, 26.9.2004.</ref>
-Yritysverotus on Yhdysvalloissa hieman korkeampaa kuin OECD-maissa keskimäärin, 15–35 prosenttia riippuen tuloista. Osavaltiot saattavat lisäksi kerätä arvonlisäveroa. Postimyynnissä ja Internetissä tapahtuvassa osavaltioiden rajojen ylittävässä kaupassa myynnit ovat toistaiseksi vapaita myyntiverosta, mutta kaupan määrän kasvaessa paineita järjestelmän muuttamiseksi on.
-===Tiede ja teknologia===
-[[Image:Weightless hair.jpg|thumb|left|Yhdysvaltain veteraaniastronautti Marsha Ivins [[avaruussukkula]]ssa.]]
-Yhdysvalloissa on kehitetty ydinteknologiaa, rakettiteknologiaa, materiaalitiedettä, tietotekniikkaa ja monia muita aloja. [[Neil Armstrong]] astui ensimmäisenä ihmisenä [[kuu]]n pinnalle [[Apollo 11]] -lennolla heinäkuussa 1969 <ref>[http://history.nasa.gov/ap11ann/introduction.htm Apollo 30th Anniversary]. 20 September 2002. NASA. ''Accessed 2 May 2006.''</ref>.
-Amerikkalaiset ovat saaneet eniten Nobel-palkintoja luonnontieteissä toisesta maailmansodasta lähtien, erityisesti fysiikassa ja lääketieteessä. [[National Institutes of Health]] (NIH) on keskuspiste [[biolääketiede|biolääketieteelliselle]] tutkimukselle Yhdysvalloissa ja on tuottanut [[Human Genome Project]]-projektin, joka on ollut tärkeä askel monien sairauksien kuten [[syöpä|syövän]] ja [[Alzheimerin tauti|Alzheimerin taudin]] parantamisessa.<ref>[http://www.genome.gov/ The National Human Genome Research Institute]. 2006. National Human Genome Research Institute- National Institutes of health. ''Accessed 2 May 2006''.</ref> [[NASA]] on yksi ilmailun tärkeistä tutkimusjärjestöistä.
-==Väestö==
-[[Kuva:Yhdysvaltojen väestömäärän kehitys.png|thumb|Yhdysvaltain väestömäärän kehitys vuosina 1790–2000.]]
-[[Kuva:Uspop.svg|thumb|Yhdysvaltain ikäjakauma.]]
-[[Kuva:United_States_population_distribution_2000_census.png|thumb|Yhdysvaltain asumistiheys.]]
-===Etniset ryhmät===
-{{Pääartikkeli|[[Yhdysvaltain väestö]]}}
-Yhdysvallat on [[etnisyys|etnisesti]] hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31 kappaletta, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä.
-Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoihoinen eli [[europidi]], amerikanafrikkalainen eli [[negridi]], hispano, amerikanaasialainen ja alkuperäinen amerikkalainen eli [[intiaani]]. Aasialaisuus yhdistetään yleensä [[Kaakkois-Aasia]]an, joten juuriltaan [[Lähi-itä|Lähi-idästä]] kotoisin olevat jäävät kategorioiden väliin. Hispano tarkoittaa henkilöä, jolla on [[Latinalainen Amerikka|latinalaisamerikkalaiset]] juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta. Väestösuhteet ovat: valkoihoiset 77,1 prosenttia; amerikanafrikkalaiset 12,9 prosenttia, amerikanaasialaiset 4,2 prosenttia, intiaanit ja Alaskan alkuperäisväestö 1,5 prosenttia; Havaijin ja muiden Tyynenmeren saarien alkuperäisväestö 0,3 prosenttia ja muut 4 prosenttia (2000).
-Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 prosentilla on [[saksa]]laiset sukujuuret, [[irlanti]]laiset 16 prosentilla, [[englantilaiset]] 13 prosentilla, [[skotlanti]]laiset, [[alankomaat|alankomaalaiset]] ja [[italialaiset]] 6 prosentilla.
-Amerikanaasialaiset, mukaan lukien syntyperäiset havaijilaiset ja Tyynenmeren saarilta kotoisin olevat, ovat neljänneksi merkittävin vähemistö (4 prosenttia väestöstä vuonna 2000). Useimmat amerikanaasialaiset ovat keskittyneet länsirannikolle ja Havaijille, kasvavia keskittymiä on New Yorkin metropolialueella ja pohjoisessa Virginiasssa. Suurimmat ryhmät ovat maahanmuuttajat tai maahanmuuttajien jälkeläiset [[Filippiinit|Filippiineiltä]], [[Kiina]]sta, [[Intia]]sta, [[Vietnam]]ista, [[Etelä-Korea]]sta, ja [[Japani]]sta.
-===Uskonto===
-Yhdysvalloissa ei ole virallista uskontoa. [[Yhdysvaltain perustuslaki]] kieltää virallisen uskonnon asettamisen tai vapaan uskonnon harjoittamisen rajoittamisen. Toisaalta viime vuosina Yhdysvaltojen hallitusta on syytetty yhä enemmän kiihkokristillisisten arvojen liittämisestä mitä erilaisempaan päätöksentekoon. Tällaisia syytöksiä ovat esittäneet etenkin eurooppalaiset antisionistit, vasemmistolaiset ja maallistuneet tahot, mutta enenevässä määrin myös maltilliset kristityt.
-Yhdysvaltain hallitus ei pidä virallista tilastoa kansalaisten uskonnoista. Yksityisessä tutkimuksessa uskontojakaumaksi saatiin seuraava: [[protestantismi|protestantit]] 52 prosenttia ja [[katolinen kirkko|katoliset]] 24,5 prosenttia, [[juutalaisuus|juutalaiset]] 1,4 prosenttia, [[islam|muslimit]] 0,6 prosenttia, [[buddhismi|buddhalaiset]] 0,6 prosenttia, [[hindu]]t 0,4 prosenttia ja unitaari universalismi 0,3 prosenttia. Uskonnottomia oli 14,2 prosenttia ja 5,4 prosenttia ei sopinut mihinkään ryhmään.<ref>[http://www.factmonster.com/ipka/A0762137.html US Department of Commerce, ancestry in the US as published on Factmonster]], 2000. Retrieved on 2007-01-24.</ref>. Nopeimmin kasvaviin uskontoihin kuuluu [[wicca]], [[deismi]], [[sikhismi]], evankelilainen kirkko, [[new age]], hinduismi ja [[bahaismi]]. [[Uskonnonvapaus|Uskonnonvapautta]] pidetään tärkeänä Yhdysvalloissa. Monet varhaisista emigrantti- eli [[maahanmuutto|maahanmuuttajaryhmistä]] pakenivat [[Eurooppa|Euroopan]] uskonnollisia vainoja [[Pohjois-Amerikka]]an. Esimerkiksi vuonna [[1620]] yli sata [[puritaanit|puritaani]]a lähti [[Englanti|Englannista]] [[Mayflower]]-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan [[Plymouth]]in kaupungin. Mormonit taas ovat kansoittaneet Salt Laken Cityn seudun. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, esimerkkinä juutalaisten joukkopako [[Kansallissosialistinen Saksa|natsi-Saksasta]].
-===Kielet===
-{{Pääartikkeli|[[Yhdysvaltain kielet]]}}
-Maalla ei ole [[virallinen kieli|virallista kieltä]], vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Maassa on ajoittain keskusteltu englannin kielen virallistamisesta, mutta ehdotukset ovat kohdanneet vastusta.
-Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia (puhujia 82 prosenttia väestöstä). Paikallinen englanti eroaa [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneessä kuningaskunnassa]] puhutusta englannista sanastoltaan ja korostuksiltaan.
-[[Espanjan kieli]] on toiseksi puhutuin kieli Yhdysvalloissa. Sitä puhuvat pääasiassa maahanmuuttajat tai maahanmuuttajien jälkeläiset Latinalaisesta Amerikasta ja Espanjasta. Yhtä lailla on paljon ei-hispanoja yhdysvaltalaisia, jotka puhuvat sujuvaa espanjaa. Espanjaa opetetaan laajalti toisena kielenä. Erityisesti espanjaa opetetaan alueilla, joilla on suuria hispanoväestöjä kuten Texas, New Mexico, Arizona, Kalifornia, Florida ja New York. Yli 30 miljoonaa amerikkalaista, noin 12 prosenttia väestöstä, puhuu espanjaa, tehden Yhdysvalloista viidenneksi suurimman espanjankielisen väestön Meksikon, Kolumbian, Espanjan ja Argentiinan jälkeen.
-[[Kiinan kieli]], enimmäkseen [[kantonin kiina]], on kolmanneksi puhutuin kieli Yhdysvalloissa. Sitä puhutaan lähes kokonaan amerikankiinalaisen väestön keskuudessa. Yli 2 miljoonaa yhdysvaltalaista puhuu kiinan murteita.{{lähde}}
-[[Ranskan kieli]] on neljänneksi suurin kieli, jota puhutaan pääasiassa pienen natiivin ranskalaisen, haitilaisen tai kanadanranskalaisen väestön keskuudessa. Sitä puhutaan laajasti Mainessa ja Louisianassa, osassa entisestä Ranskan siirtomaata, jossa se on englannin ohella yhä käytössä osavaltion ''de facto'' virallisena kielenä.
-[[Tagalogin kieli|Tagalogin]] ja [[vietnamin kieli|vietnamin]] kielillä on yli miljoona puhujaa Yhdysvalloissa, lähes kokonaan uusien maahanmuuttajien keskuudessa.{{lähde}}
-==Koulutus==
-[[Kuva:MichiganCentralCampusDiag.jpg|thumb|[[Michiganin yliopisto]]n keskuskampus]]
-Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion velvollisuus. Koulutuksen lait ja vaatimukset vaihtelevat osavaltioittain huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä). Julkinen perustuskoulutus on länsimaisittain vähän arvostettua ja heikkotasoista. <ref>[http://www.forbes.com/2006/09/26/biz-092606_global_index_top_25_slide_6.html Country/Economy: United States] (Forbes) OECD:n kilpailukykyvertailussa Yhdysvallat vertailtavien maiden joukossa osiossa "Health and primary education" sijalle 40.</ref> Koulutuksen parantamiseen on järjestetty lukuisia hankkeita, kuten liittovaltiollinen No Child Left Behind<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ed.gov/nclb/landing.jhtml |Nimeke=No Child Left Behind|Julkaisija=Department of Education|Luettu=23.02.2007}}</ref>, joiden menestys on ollut vaihtelevaa.
-High schoolin jälkeen opiskelijat voivat valita jatkaa koulutusta julkisessa/osavaltion yliopistossa tai yksityisessä yliopistossa. Julkiset yliopistot saavat rahoitusta liittovaltion ja osavaltion hallituksilta, kuten myös muista lähteistä, mutta opiskelijoiden täytyy silti maksaa lukukausimaksu. Maksettava summa vaihtelee riippuen yliopistosta, osavaltiosta ja siitä onko opiskelija asukas osavaltiossa vai ei. Lukukausimaksu yksityisissä yliopistoissa on usein paljon korkeampi kuin julkisissa yliopistoissa, vaikkakin taloudellisella avulla on tapana poistaa ero. Opiskelijoille on yleistä liittyä työvoimaan ja jotkut jopa asevoimiin ennen collegea; sekä asevoimat että monet yksityiset työnantajat voivat tukea korkeampaan koulutusta.
-Enemmistö eri vertailuissa maailman parhaimmiksi sijoitetuista yliopistoista on yhdysvaltalaisia.<ref>[http://ed.sjtu.edu.cn/rank/2005/ARWU2005TOP500list.htm Institute of Higher Education, Shanghai Jiao Tong University; Academic Ranking of World Universities — 2005; Top 500 World Universities] {{en}}, 2005. Luettu 13. toukokuuta 2006.</ref> Ne houkuttavat lukuisia kansainvälisiä opiskelijoita joka vuosi. Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten [[Harvardin yliopisto]], [[Cornellin yliopisto]] ja [[Princetonin yliopisto]]) että julkisista (kuten [[North Carolina Chapel Hill]] ja [[Virginian yliopisto]]), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.
-==Kulttuuri==
-[[Kuva:Elvis_Presley_1970.jpg|thumb|[[Elvis Presley]].]]
-[[Kuva:Motherhood and apple pie.jpg|thumb|Yhdysvaltalaisia kulttuuritunnuksia: [[omenapiirakka]], [[baseball]]välineitä ja [[Yhdysvaltain lippu]].]]
-[[Kuva:Seating_-_Seattle_Public_Library.jpg|thumb|[[Seattle]]n julkinen kirjasto.]]
-<!--''Pääartikkeli: [[Yhdysvaltain kulttuuri]]''-->
-===Musiikki===
-Esimerkiksi [[blues]] ja [[jazz]] kehittyivät afrikkalaisperäisen väestön perinteistä. Maata voi pitää myös [[rock and roll]]in ja osittain myös [[pop-musiikki]]kulttuurin kehtona. [[Nashville]] on [[country]]-musiikin keskus. 1980-luvulla näki päivänvalon [[hip hop]] -musiikki, joka syntyi New Yorkissa. Viisi, joidenkin laskutapojen mukaan kuusi, sinfoniaorkesteria luetaan vakiintuneen yleisesti maailman johtaviin orkestereihin kuuluviksi. [[New York City]] Metropolitan on kansainvälisen [[ooppera]]n keskuksia. New Yorkin teatterikatu [[Broadway]] on näytelmien ja musikaalin keskus, ja yhdysvaltalaisia [[elokuva|elokuvia]] ja [[televisio|televisio-ohjelmia]] voi nähdä lähes missä tahansa.
-New York, [[Seattle]] ja [[San Francisco]] ovat globaalisti merkittäviä keskuksia [[graafinen suunnittelu|graafisessa suunnittelussa]]. New York ja [[Los Angeles|Los Angeles]] ovat maailman muodin huipulla.
-===Ruoka===
-Yhdysvaltalaisessa keittiössä alkuperäisasukkaiden ainekset kuten [[kalkkuna]], [[peruna]], [[maissi]] ja [[kurpitsa]] ovat olennaisia aineita. Suositut kulttuuritunnukset kuten omenapiirakat, [[pizza]] ja hampurilaiset ovat kehittyneet eurooppalaisista vaikutteista.
-===Kirjallisuus===
-Varhainen yhdysvaltalainen kirjallisuus sai vaikutteita englantilaisesta kirjallisuudesta. Sisällissotaa edeltäneistä runoilijoista huomattavin oli kansalliseepoksen luonut [[Henry Wadsworth Longfellow]]. [[Harriet Beecher-Stowe]]n neekeriorjuutta käsitellyt ''[[Setä Tuomon tupa]]'' (1852) herätti kohua. Ensimmäinen psykologisen romaanin edustaja oli [[Nathaniel Hawthorne]]. Omaperäisimpiin kirjailijoihin kuului [[Edgar Allan Poe]], ja realistisen proosan taitavin edustaja oli [[Mark Twain]]. Lyriikkaa kehittivät muun muassa [[Walt Whitman]] ja [[Emily Dickinson]]. 1900-luvulla Yhdysvaltain kirjallisuuden merkitys maailmankirjallisuudessa kasvoi (muun muassa yhteiskunnallinen kirjallisuus, jota edustivat [[Theodore Dreiser]], [[Jack London]], [[Upton Sinclair]] ja [[Sherwood Anderson]]). Maailmansotien välisen ajan huomattavimmat nimet olivat [[Ernest Hemingway]] ja [[William Faulkner]]. 1930 astui esiin [[John Steinbeck]] pula-ajan kuvauksillaan. Toisen maailmansodan jälkeen Steinbeck, Faulkner ja Hemingway olivat pitkään Yhdysvaltain kirjallisuuden keskeiset hahmot. Sotien jälkeen näkyviä ovat olleet myös psykosymbolisen realismin edustajat, kuten [[Saul Bellow]], [[J. D. Salinger]] ja [[Truman Capote]]. Sotien jälkeen on noussut myös afroamerikkalaisten kirjallisuus, jonka tunnetuimpiin nimiin lukeutuvat [[James Baldwin]], [[Richard Wright]] ja [[Ralph Ellison]].
-Filosofiassa keskeisiä hahmoja ovat semiotiikan isiin luettava [[Charles S. Peirce]] ja "virallinen toisinajattelija", kielitieteilijä [[Noam Chomsky]], joka etenkin vasemmistolaisille on "maailman tärkein elossa oleva intellektuelli."<ref>Kansan Uutisten Viikkolehti 28.5.2006</ref> Kulttuurikeskustelun alalla on kunnostautunut muun muassa [[Susan Sontag]].
-==Suurimmat kaupungit==
-[[Image:Top of Rock Cropped.jpg|thumb|[[New York]]in keskustan siluettia]]
-[[Image:DowntownChicagoILatNight.jpg|thumb|[[Chicago]], Illinois]]
-[[Image:San Francisco DSC09797.JPG|thumb|[[San Francisco]], California]]
-Yhdysvalloissa on useita merkittäviä kaupunkeja, mukaan lukien 11 maailman 55 [[globaali kaupunki|globaalista kaupungista]], joista kolme alfaluokan kaupunkia: [[New York]], [[Los Angeles]] ja [[Chicago]].<ref>[http://www.brookings.edu/metro/pubs/20050222_worldcities.htm Global cities]</ref> Mikäli kaupungit listataan suurkaupunkialueensa eli [[Kaupunki#Maailman_suurimmat_kaupunkiseudut|metropolin]] kokonaisväestön mukaan, on järjestys huomattavan erilainen, vaikka kolmen kärki säilyykin samana. Joitakin listaamattomia kaupunkeja (kuten [[Atlanta]], [[Boston]], [[Las Vegas]], [[Miami]], [[New Orleans]], [[Seattle]], [[San Francisco]] ja [[Washington D.C.]]) pidetään silti tärkeinä muiden tekijöiden, kuten kulttuurin, talouden, perinnön ja politiikan vuoksi.{{Lähde}}
-Kymmenen suurinta kaupunkia:
- {| class="wikitable" style="text-align:right; margin-left:30px"
-|-
-!rowspan=2| Sija
-!rowspan=2 align=center |Kaupunki
-!rowspan=2 align=center |Osavaltio
-!rowspan=2| Väestö<br><small> kaupungin<br>rajojen <br>sisällä</small><ref>[http://www.census.gov/popest/cities/SUB-EST2004.html U.S. Census Bureau; Annual Estimates of the Population for Incorporated Places over 100,000, Ranked by July 1, 2004 Population: April 1, 2000 to July 1, 2004] {{en}}, 30. kesäkuuta 2005. Luettu 14. toukokuuta 2006.</ref>
-! rowspan=2| Väestö-<br>tiheys<ref>[http://www.census.gov/prod/2002pubs/00ccdb/cc00_tabC1.pdf U.S. Census Bureau, County and City Data Book: 2000, Table C–1. Cities — Area and Population] {{en}}, 25. kesäkuuta 2002. Luettu 17. toukokuuta. Neliömaili on 2,5900 neliökilometriä.</ref><br><small> neliö-<br>kilometrillä</small>
-! colspan=2 rowspan=1 |Metropolin<br>asukasluku<ref>[http://www.census.gov/population/www/cen2000/phc-t3.html U.S. Census Bureau, Ranking Tables for Metropolitan Areas: Population in 2000 and Population Change from 1990 to 2000 (PHC-T-3)] {{en}}, 4. helmikuuta 2001. Luettu 15. toukokuuta 2006.</ref>
-!rowspan=2| Alue<br><small> (Yhdys-<br>valtain)</small>
-|-
-!rowspan=1|
-!rowspan=1|<small>sija</small>
-|-
-|<center>1</center>||align=left | [[New York]] ||align=left | [[New York (osavaltio)|New York]] ||'''8&nbsp;104&nbsp;079''' || 10&nbsp;195 || 21&nbsp;199&nbsp;865 ||1|| Koillinen
-|-
-|<center>2</center>||align=left | [[Los Angeles]] ||align=left | [[Kalifornia]] || '''3&nbsp;845&nbsp;541''' || 3&nbsp;041 || 16&nbsp;373&nbsp;645||2|| Länsi
-|-
-|<center>3</center>||align=left | [[Chicago]] ||align=left | [[Illinois]] || '''2&nbsp;862&nbsp;244''' || 4&nbsp;923 || 9&nbsp;157&nbsp;540 ||3|| Keskilänsi
-|-
-|<center>4</center>||align=left | [[Houston]] ||align=left | [[Teksas]] || '''2&nbsp;012&nbsp;626''' || 1&nbsp;302 || 4&nbsp;112&nbsp;198 ||10|| Etelä
-|-
-|<center>5</center>||align=left | [[Philadelphia]] ||align=left | [[Pennsylvania]] || '''1&nbsp;470&nbsp;151''' || 4&nbsp;337 || 6&nbsp;188&nbsp;463 || 6 || Koillinen
-|-
-|<center>6</center>||align=left | [[Phoenix]] ||align=left | [[Arizona]] || '''1&nbsp;418&nbsp;041''' || 1&nbsp;074 || 3&nbsp;251&nbsp;876 || 14 || Länsi <small>(Lounas)</small>
-|-
-|<center>7</center>||align=left | [[San Diego]] ||align=left | [[Kalifornia]] || '''1&nbsp;263&nbsp;756''' || 1&nbsp;457 || 2&nbsp;813&nbsp;833 || 17 || Länsi
-|-
-|<center>8</center>||align=left | [[San Antonio]] ||align=left | [[Teksas]] || '''1&nbsp;236&nbsp;249''' || 1&nbsp;084 || 1&nbsp;592&nbsp;383 || 30 || Etelä
-|-
-|<center>9</center>||align=left | [[Dallas]] ||align=left | [[Teksas]] || '''1&nbsp;210&nbsp;393''' || 1&nbsp;340 || 5&nbsp;221&nbsp;801 || 9 || Etelä
-|-
-|<center>10</center>||align=left | [[San José (Kalifornia)|San José]] ||align=left | [[Kalifornia]] || '''904&nbsp;522''' || 1&nbsp;976 || 7&nbsp;039&nbsp;362 || 5 || Länsi
-|}
-<br clear=left>
-==Liikenne==
-[[Kuva:NYC_Subway_Times_Square.jpg|thumb|[[New York City]]n metro on Yhdysvaltain laajin.]]
-[[Auto]]lla on ollut merkittävä osa Yhdysvaltain kaupungistumisessa ja se on pääasiallinen kulkuneuvo useimmille. Yhdistääkseen valtavan maansa Yhdysvallat rakensi korkean kapasiteetin nopeita moottoriteitä, joista tärkein on [[Interstate Highway System|Interstate Highway]] -järjestelmä.
-[[New York]]in metro on yksi maailman käytetyimmistä maanalaisista liikenneverkostoista. Alueelliset raideliikenne- ja bussiverkot, jotka ulottuvat [[Long Island]]ille, [[New Jersey]]hin, [[Upstate New York]]iin, ja [[Connecticut]]iin ovat maailman käytetyimpien joukossa.
-[[Lentoliikenne]] on suosittu pitkän matkan matkustustapa. Matkustajamäärillä mitattuna 17 maailman 30 vilkkaimmasta [[lentokenttä|lentokentästä]] on Yhdysvalloissa, mukaan lukien maailman vilkkain [[Hartsfield-Jackson Atlanta International Airport]].<ref>[http://www.airports.org/cda/aci/display/main/aci_content.jsp?zn=aci&cp=1-5-54-55-1512_9_2__ Airports Council International, Passanger Traffic 2004 final] {{en}}, 12. heinäkuuta 2005. Luettu 17. toukokuuta.</ref> Rahtimäärillä mitattuna 12 maailman 30 vilkkaimmasta lentokentästä oli Yhdysvalloissa, mukaan lukien maailman vilkkain [[Memphis International Airport]].{{lähde}}
-==Urheilu==
-[[Kuva:Fullback_Kyle_Eckel.jpg|thumb|Amerikkalaista jalkapalloa ilmavoimien ja laivaston akatemiajoukkueiden välillä]]
-Yhdysvaltain suosituimmat [[joukkuelaji]]t ovat kotimaassa syntyneitä. Penkkiurheilulajeista suosituimmat ovat [[amerikkalainen jalkapallo]], [[baseball]] ja [[koripallo]].<ref>[http://www.census.gov/prod/2005pubs/06statab/arts.pdf U.S. Census Bureau; Statistical Abstract of the United States; Section 26. Arts, Entertainment, and Recreation; Table 1229. Adult Attendance at Sports Events by Frequency: 2004] {{en}}. Luettu 1. kesäkuuta 2006.</ref> Suuri osa maailman parhaiten palkatuista urheilijoista on amerikkalaisten joukkuelajien pelaajia.<ref>[http://www.forbes.com/2004/06/23/04athletesland.html Forbes.com, The Best-Paid Athletes] {{en}}, 24. kesäkuuta 2004. Luettu 8. toukokuuta 2006.</ref> Vaikka muun maailman valtalaji eurooppalainen [[jalkapallo]] on tällä hetkellä yksi suosituimmista lajeista nuorten keskuudessa <ref>[http://usinfo.state.gov/scv/Archive/2006/Mar/23-557472.html American Support for Football Steadily Growing] {{en}}</ref>, se ei ole saavuttanut Yhdysvaltain omaperäisessä urheiluympäristössä laajempaa suosiota. Maa kuitenkin isännöi [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1994|MM-kisoja vuonna 1994]] ja naisten MM-kisoja vuonna 1999 ja 2003.
-[[Lacrosse]] on yksi Yhdysvaltain nopeasti kasvavista urheilulajeista. Yhdysvallat toimii isäntänä myös muile huomattaville urheilutapahtumille muun muassa [[golf]]issa ja [[tennis|tenniksessä]] ([[US Open]]). Uinti on maan menestyksekkäimpiä lajeja. Kolme suosituinta lautailuharrastusta – [[lainelautailu]], [[rullalautailu]] ja [[lumilautailu]] – on luotu Yhdysvalloissa. Niistä järjestetään kansalliset kilpailut ja niiden yhteyteen ovat syntyneet laajat alakulttuurit. Lumilautailu on ainoana näistä kolmesta noussut olympialajiksi.
-Yhdysvalloissa on isännöity kahdeksat [[olympiakisat]]. Maa on kesäolympialaisissa saavutettujen mitalien<ref>[http://www.darmoni.net/etetot.html S. J. Darmoni, Total of medals for the Summer Olympics from Athens 1896 to Athens 2004] {{en}}. Luettu 25. toukokuuta 2006.</ref> maratontaulukon kärjessä ja talviolympialaisten mitalien maratotaulukossa toisena<ref>http://www.infoplease.com/ipsa/A0115207.html</ref>.
-College-tasolla suosittuja ovat baseball ja koripallo. Opinahjoilla on useita omia sarjoja.
-==Juhlapäivät==
-{| class="wikitable"
-! Pvm
-! Suomenkielinen nimi
-! Englanninkielinen nimi
-! Huomautuksia
-|-
-| [[1. tammikuuta]] || [[Uudenvuodenpäivä]] || New Year's Day || Uusi vuosi alkaa ja perinteinen lomakausi päättyy.
-|-
-| tammikuun kolmas maanantai || [[Martin Luther King]]in päivä || Martin Luther King, Jr. Day || Edesmenneen kansalaisoikeusaktivistin muistoksi.
-|-
-| helmikuun kolmas maanantai || Presidenttien päivä || Presidents' Day || Erityisesti [[George Washington]]in ja [[Abraham Lincoln]]in muistoksi.
-|-
-| toukokuun viimeinen maanantai || Kaatuneiden muistopäivä || Memorial Day || Palveluksessa kaatuneiden muistoksi, myös kesän alkamisen merkki.
-|-
-| [[4. heinäkuuta]] || Itsenäisyyspäivä || Independence Day ||
-|-
-| syyskuun ensimmäinen maanantai || || [[Labor Day]] ||
-|-
-| lokakuun toinen maanantai || Kolumbuksen päivä || Columbus Day || [[Kristoffer Kolumbus|Kristoffer Kolumbuksen]] kunniaksi
-|-
-| [[11. marraskuuta]] || Veteraanipäivä || Veterans' Day ||
-|-
-| marraskuun neljäs torstai || Kiitospäivä || Thanksgiving || Kiitospäivää edeltävä päivä on tavallisesti vuoden ruuhkaisin päivä. Seuraava päivä on vuoden kiireisin ostospäivä, "Musta perjantai".
-|-
-| [[25. joulukuuta]] || [[Joulu]]päivä || Christmas day ||
-|}
-{{NATO-maat}}
-{{Yhdysvallat}}
-{{Pohjois-Amerikka}}
-==Aiheesta muualla==
-{{Commonscat|United States}}
-* {{Wikitravel|United States}}
-'''Hallinto'''
-*[http://www.whitehouse.gov White House] – Yhdysvaltain presidentin virallinen sivu
-*[http://www.senate.gov Senate] – Yhdysvaltain senaatin virallinen sivu
-*[http://www.house.gov House] – Yhdysvaltain edustajainhuoneen virallinen sivu
-*[http://www.supremecourtus.gov Supreme Court] – Yhdysvaltain korkeimman oikeuden virallinen sivu
-*[http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/us.html CIA World Factbookin tietoa Yhdysvalloista]
-*[http://www.firstgov.gov Official website of the United States government] – Portti hallinnon sivuihin
-==Kirjallisuus==
-* Pekka Haarla: ''Yhdysvallat: taustatietoa maasta, valtiosta ja taloudesta'' (Weilin + Göös, 1985) ISBN 951-35-3330-1 (sid.)
-* Markku Henriksson: ''Siirtokunnista kansakunnaksi: johdatus Yhdysvaltain historiaan'' (Gaudeamus, 1990) ISBN 951-662-496-0 (sid.)
-*[[Keijo Korhonen]] ''Havoitettu jättiläinen'' (Otava 2002)
-==Lähteet==
-<div class="references-small">
-<references/>
-</div>
-* [http://www.finpro.fi/fi-FI/Market+Information/Country+Information/North+and+South+America/United+States/Yhdysvallat/ Finpro maaraportti]
-* [http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/us.html CIA World Fact Book] {{en}}
-[[Luokka:Yhdysvallat|*]]
-{{Link FA|ml}}
-{{Link FA|zh}}
-{{Link GA|sv}}
-{{Link GA|en}}
-[[af:Verenigde State van Amerika]]
-[[als:USA]]
-[[am:አሜሪካ]]
-[[ang:Geānlǣht Rīcu American]]
-[[ar:الولايات المتحدة]]
-[[an:Estatos Unitos]]
-[[frp:Ètats-Unis d’Amèrica]]
-[[as:মাৰ্কিন যুক্তৰাষ্ট্ৰ]]
-[[ast:Estaos Xuníos d'América]]
-[[az:Amerika Birləşmiş Ştatları]]
-[[id:Amerika Serikat]]
-[[ms:Amerika Syarikat]]
-[[bn:মার্কিন যুক্তরাষ্ট্র]]
-[[zh-min-nan:Bí-kok]]
-[[jv:Amérika Sarékat]]
-[[su:Amérika Sarikat]]
-[[be:Злучаныя Штаты Амерыкі]]
-[[be-x-old:Злучаныя Штаты Амэрыкі]]
-[[bo:མེ་གོ]]
-[[bs:Sjedinjene Američke Države]]
-[[br:Stadoù-Unanet Amerika]]
-[[bg:Съединени американски щати]]
-[[ca:Estats Units d'Amèrica]]
-[[ceb:Estados Unidos]]
-[[cv:Америкăри Пĕрлешӳллĕ Штатсем]]
-[[cs:Spojené státy americké]]
-[[za:Meijgoz]]
-[[cy:Unol Daleithiau America]]
-[[da:USA]]
-[[pdc:Amerikaa]]
-[[de:Vereinigte Staaten]]
-[[dv:އެމެރިކާ]]
-[[nv:Wááshindoon bikéyah ałhidadiidzooígíí]]
-[[dz:ཡུ་ནའིཊེཊ་སི་ཊེསི་]]
-[[et:Ameerika Ühendriigid]]
-[[el:Ηνωμένες Πολιτείες της Αμερικής]]
-[[en:United States]]
-[[es:Estados Unidos]]
-[[eo:Usono]]
-[[eu:Ameriketako Estatu Batuak]]
-[[fa:ایالات متحده آمریکا]]
-[[fo:USA]]
-[[fr:États-Unis]]
-[[fy:Feriene Steaten]]
-[[fur:Stâts Unîts di Americhe]]
-[[ga:Stáit Aontaithe Mheiriceá]]
-[[gv:Ny Steatyn Unnaneyssit]]
-[[gd:Na Stàitean Aonaichte]]
-[[gl:Estados Unidos de América - United States of America]]
-[[glk:آمريکا]]
-[[gu:સંયુક્ત રાજ્ય અમેરિકા]]
-[[zh-classical:美國]]
-[[hak:Mî-koet]]
-[[ko:미국]]
-[[ha:Amurika]]
-[[haw:ʻAmelika Hui Pū ʻia]]
-[[hy:Ամերիկայի Միացյալ Նահանգներ]]
-[[hi:संयुक्त राज्य अमेरिका]]
-[[hsb:Zjednoćene staty Ameriki]]
-[[hr:Sjedinjene Američke Države]]
-[[io:Usa]]
-[[ig:United States of America]]
-[[ilo:Estados Unidos iti America]]
-[[bpy:তিলপারাষ্ট্র]]
-[[ia:Statos Unite de America]]
-[[ie:Unit States de America]]
-[[iu:ᐊᒥᐊᓕᑲ/amialika]]
-[[ik:United States oŋ America]]
-[[os:Америкæйы Иугонд Штаттæ]]
-[[xh:IYunayithedi Steyitsi]]
-[[zu:IMelika]]
-[[is:Bandaríkin]]
-[[it:Stati Uniti d'America]]
-[[he:ארצות הברית]]
-[[pam:United States]]
-[[kn:ಅಮೇರಿಕ ಸಂಯುಕ್ತ ಸಂಸ್ಥಾನ]]
-[[ka:ამერიკის შეერთებული შტატები]]
-[[ks:संयुक्त राज्‍य अमेरिका]]
-[[kk:Америка Құрама Штаттары]]
-[[kw:Statys Unys]]
-[[rw:Leta Zunze Ubumwe z’Amerika]]
-[[ky:Америка Кошмо Штаттары]]
-[[rn:Leta Zunze Ubumwe za Amerika]]
-[[sw:Marekani]]
-[[ht:Etazini]]
-[[ku:Dewletên Yekbûyî yên Amerîkayê]]
-[[lad:Estados Unidos]]
-[[la:Civitates Foederatae Americae]]
-[[lv:Amerikas Savienotās Valstis]]
-[[lb:Vereenegt Staate vun Amerika]]
-[[lij:Stati Unïi d'America]]
-[[lt:JAV]]
-[[li:Vereinegde State van Amerika]]
-[[ln:Lisangá lya Ameríka]]
-[[jbo:mergu'e]]
-[[lg:Amereka]]
-[[lmo:United States]]
-[[hu:Amerikai Egyesült Államok]]
-[[mk:Соединети Американски Држави]]
-[[ml:അമേരിക്കന്‍ ഐക്യനാടുകള്‍]]
-[[mt:Stati Uniti]]
-[[mr:अमेरिकेची संयुक्त संस्थाने]]
-[[mzn:موتحده ایالات]]
-[[cdo:Mī-guók]]
-[[mn:Америкийн Нэгдсэн Улс]]
-[[my:အမေရိကန္‌ပ္ရည္‌ေထာင္‌စု]]
-[[nah:Tlacetilīlli Tlahtohcāyōtl Ixachitlān]]
-[[nl:Verenigde Staten]]
-[[nds-nl:Verienigde Staoten van Amerika]]
-[[ne:संयुक्त राज्य अमेरिका]]
-[[new:अमेरिका]]
-[[ja:アメリカ合衆国]]
-[[nap:State Aunite d'Amereca]]
-[[ce:Iамерка пачхьалк]]
-[[pih:Yunitid Staits]]
-[[no:Amerikas forente stater]]
-[[nn:USA]]
-[[nrm:Êtats Unnis d'Améthique]]
-[[nov:Unionati States de Amerika]]
-[[oc:Estats Units d'America]]
-[[om:USA]]
-[[uz:Amerika Qoʻshma Shtatlari]]
-[[pag:United States]]
-[[ps:د امريکا متحده ايالات]]
-[[km:សហរដ្ឋអាមេរិក]]
-[[pms:Stat Unì d'América]]
-[[nds:USA]]
-[[pl:Stany Zjednoczone]]
-[[pt:Estados Unidos da América]]
-[[ty:Fenua Marite]]
-[[ksh:Ammilandt]]
-[[ro:Statele Unite ale Americii]]
-[[rm:Stadis Unids da l'America]]
-[[qu:Hukllachasqa Amirika Suyukuna]]
-[[ru:Соединённые Штаты Америки]]
-[[se:Amerihká ovttastuvvan stáhtat]]
-[[sa:संयुक्त राज्‍य अमेरिका]]
-[[sg:États-Unis ti Amérika]]
-[[sc:USA]]
-[[sco:Unitit States]]
-[[sq:Shtetet e Bashkuara]]
-[[scn:Stati Uniti]]
-[[si:අමෙරිකා‍වේ එක්සත් රාජ්‍යයන්]]
-[[simple:United States]]
-[[sk:Spojené štáty]]
-[[sl:Združene države Amerike]]
-[[sr:Сједињене Америчке Државе]]
-[[sh:Sjedinjene Američke Države]]
-[[sv:USA]]
-[[tl:Estados Unidos]]
-[[ta:ஐக்கிய அமெரிக்க நாடுகள்]]
-[[tt:Amerika Quşma Ştatları]]
-[[te:అమెరికా]]
-[[tet:Estadu Naklibur Sira Amérika Nian]]
-[[th:สหรัฐอเมริกา]]
-[[vi:Hoa Kỳ]]
-[[tg:Иёлоти Муттаҳидаи Амрико]]
-[[tpi:Ol Yunaitet Stet]]
-[[chr:ᎠᎺᎢ]]
-[[tr:Amerika Birleşik Devletleri]]
-[[uk:Сполучені Штати Америки]]
-[[ur:ریاستہائے متحدہ امریکہ]]
-[[vec:Stati Unìi de Amèrica]]
-[[vo:Lamerikän]]
-[[wa:Estats Unis]]
-[[vls:Verênigde Stoaten van Amerika]]
-[[wo:Réew yu Bennoo yu Aamerig]]
-[[wuu:美国]]
-[[ts:United States]]
-[[yi:פאראייניגטע שטאטן פון אמעריקע]]
-[[yo:Ìpínlẹ̀ Ìsọ̀kan Ilẹ̀ Amerika]]
-[[zh-yue:美國]]
-[[cbk-zam:Estados Unidos de America]]
-[[diq:Dewletê Amerikaê Yewbiyaey]]
-[[bat-smg:JAV]]
-[[zh:美國]]
-[[bar:Vaeinigte Stååtn vô Amerika]]

Ero sivun ”Yhdysvallat” versioiden välillä

Versio 1. tammikuuta 2008 kello 18.55

Navigointivalikko

Haku