Ero sivun ”Hypersooninen ase” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Aloitetaan työstö Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
Lisää Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Työstetään}} |
{{Työstetään}} |
||
'''Hypersooninen ase''' on hypersoonisella eli yli viisinkertaisella äänennopeudella ([[Mach-luku|Mach]] 5+) liikkuva sotilakäyttöinen laite, joka kykenee tekemään liikkeitä [[ilmakehä]]ssä hypersoonisessa lennossa. Määritelmä on teoreettinen, eikä tiukkoja ehtoja ole olemassa. Hypersoonisia aseita on hyvin vaikeaa torjua, koska ne liikkuvat niin suurella nopeudella ja kykenevät tekemään arvaamattomia väistöliikkeitä. Hypersooninen ase ei välttämättä tarvitse mitään räjähdettä, koska pelkkä nopeus antaa suuren tuhovoiman. Useat asejärjestelmät ovat vasta kehitysvaiheessa, koska niiden vaatima teknologia on pitkälle kehittynyttä ja kallista. |
'''Hypersooninen ase''' on hypersoonisella eli yli viisinkertaisella äänennopeudella ([[Mach-luku|Mach]] 5+) liikkuva sotilakäyttöinen laite, joka kykenee tekemään liikkeitä [[ilmakehä]]ssä hypersoonisessa lennossa. Määritelmä on teoreettinen, eikä tiukkoja ehtoja ole olemassa. Hypersoonisia aseita on hyvin vaikeaa torjua, koska ne liikkuvat niin suurella nopeudella ja kykenevät tekemään arvaamattomia väistöliikkeitä. Hypersooninen ase ei välttämättä tarvitse mitään räjähdettä, koska pelkkä nopeus antaa suuren tuhovoiman. Useat asejärjestelmät ovat vasta kehitysvaiheessa, koska niiden vaatima teknologia on pitkälle kehittynyttä ja kallista.<ref name="geostrategy">{{Verkkoviite |Osoite=https://www.geostrategy.org.uk/research/hypersonic-weapon-systems-high-expectations/ |Nimeke=Hypersonic weapon systems: High expectations |Tekijä=Gabriel Elefteriu ja William Freer |Julkaisu=Council on Geostrategy |Viitattu=2025-01-06 |ietf-kielikoodi=en}}</ref> |
||
== Määritelmä == |
|||
Ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä rajausta siitä, mitä hypersoonisen aseen tulee olla. Hypersoonisen aseen täytyy joidenkin näkemysten mukaan ainakin kyetä lentämään hypersoonisella nopeudella ja tekemään huomattavia liikkeitä lentonsa eri vaiheissa.<ref name="geostrategy"/><ref name="sipri">{{Verkkoviite |Osoite=https://www.sipri.org/commentary/topical-backgrounder/2022/matter-speed-understanding-hypersonic-missile-systems |Nimeke=A matter of speed? Understanding hypersonic missile systems |Tekijä=Kolja Brockmann ja Markus Schiller |Julkaisija=SIPRI |Viitattu=2025-01-06 |ietf-kielikoodi=en}}</ref> |
|||
Hypersoonisiksi aseiksi voidaan siis periaatteessa lukea aseita, joita ei kuitenkaan yleensä määritellä hypersoonisiksi. Esimerkiksi lähes kaikki [[Ballistinen ohjus|ballistisiset ohjukset]] saavuttavat hypersoonisen nopeuden, viimeistään lentonsa lopussa eli terminaalivaiheessa. Niitä ei silti lueta nykyaikaisiksi hypersoonisiksi aseiksi, koska ne kulkevat ballistista lentorataa eivätkä kykene vaikuttamaan rataansa merkittävästi kesken lennon. Toisaalta liikehtimiskykyiset [[MaRV]]-kärjet voitaisiin laskea hypersoonisiksi aseiksi, mutta nekin lentävät ja muuttavat lentorataansa ilmakehässä vain lentonsa loppuvaiheessa.<ref name="geostrategy"/><ref name="sipri"/> |
|||
== Historia ja politiikka == |
|||
Vaikka hypersooninen lentonopeus on saavutettu 1900-luvulla, varsinaiset hypersooniset aseet ovat tulleet käyttöön 2000-luvulla. 2020-luvulla niistä on muodostunut uuden jännitteisen maailmanpolitiikan, suurvaltakilvan ja [[asevarustelu]]n keskeinen osa, koska kaikki haluavat päästä käsiksi edistyneimpään aseteknologiaan.<ref name="geostrategy"/><ref name="sipri"/> |
|||
[[Länsimaat|Länsimaissa]] [[Venäjä]]n ja [[Kiina]]n hypersooniset aseet ovat nousseet uutisiin, koska ne ovat saaneet ensimmäisinä tämäntyyppisiä aseita käyttökuntoon. Kiinan [[DF-17]]-ohjuksen kyydissä laukaistava [[DF-ZF]] on maailman ensimmäinen käyttöön tullut hypersooninen ase. Venäjä on käyttänyt [[Tsirkon]]- ja [[Kinžal]]-ohjuksiaan [[Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–|Ukrainan sodassa (2022–)]]. Samaan aikaan myös Yhdysvalloissa kehitetään hypersoonisia aseita, mutta ne eivät ole vielä palveluksessa. Myös useat muut valtiot kehittävät omia asejärjestelmiään<ref name="geostrategy"/><ref name="sipri"/> |
|||
== Tyypit == |
|||
Medissa käytetään usein termiä ''hypersooninen ohjus'', mutta se on melko epämääräinen käsite. Nykyiset hypersooniset aseet voidaan jakaa kahteen päätyyppiin:<ref name="geostrategy"/><ref name="sipri"/> |
|||
* [[Hypersooninen liitokärki]] (HGV) on [[taistelukärki]]tyyppinen lentolaite, joka laukaistaan yleensä ballistisesti kantorakettina toimivalla ohjuksella ilmaan ja irrotetaan pian laukaisun jälkeen. Se liitää hypersoonisesti ilmakehässä ja kykenee muuttamaan lentorataansa paljon. Liitokärki itsessään on yleensä voimanlähteetön.<ref name="geostrategy"/><ref name="sipri"/> |
|||
* Hypersooninen [[risteilyohjus]] on risteilyohjus, joka lentää ei-ballistisesti, enemmän vaakalennossa. Matkalennon voimanlähteeksi tarvitaan esimerkiksi ilmaa hengittävä [[ramjet]]- ja [[scramjet]]-moottori. Apuna etenkin laukaisussa käytetään [[rakettimoottori]]a.<ref name="geostrategy"/><ref name="sipri"/> |
|||
Laajemmassa näkemyksessä myös seuraavat laitteet voidaan lukea mukaan: |
|||
* Hypersooninen [[lentokone]] |
|||
* Esim. [[raidetykki]]en ampumat hypersooniset projektiilit |
|||
== Teknisiä haasteita == |
|||
Yksi suurimpia haasteita hypersoonisisten aseiden kehittämisessä on niin suurella nopeudella ilmanpaineen ja -vastuksen tuottama lämpö, jota laitteen tulee kestää. Ballistiset ohjukset ja [[Avaruusalus|avaruusalukset]] kokevat tälläistä suurta lämpenemistä ilmakehäänpaluussa. Hypersooninen kärki taas lentää lähes koko lentonsa ilmakehässä tälläisissä olosuhteissa, joten se on suojattava hyvin, ettei kuumuus tuhoa sitä.<ref name="geostrategy"/><ref name="sipri"/> |
|||
Noin mach 10:n kohdalla ilmapartikkelit laitteen ympärillä alkavat ionisoitua ja muodostaa [[plasma]]kerrosta laitteen ympärille. Siitä tulee paksumpi, mitä suuremmalla nopeudella laite liikkuu. Plasma haittaa viestintäyhteyksiä, mikä voisi tehdä kohteeseen ohjauksesta vaikeaa ja estää liikkuviin kohteisiin osumisen, kun tieto muiden järjestelmien kanssa ei kulje. Plasma saattaa aiheuttaa myös laitteen tulevan havaituksi [[Tutka|tutkilla]] helpommin.<ref name="geostrategy"/> |
|||
Toinen haaste, joka koskee etenkin risteilyohjuksia, on moottoriteknologia. Taloudelliseen hypersooniseen lentoon tarvitaan ramjet tai scramjet. Nämä vaativat toimiakseen tiettyjä olosuhteita, kuten suurta nopeutta, joten ohjus on ensin kiihdytettävä rakettimoottorilla matkalentoon. Tälläisten moottorien kehittäminen on hankalaa, koska tekniikan kehittäminen juuri oikein toimivaksi haittaamatta ohjuksen muita ominaisuuksia on vaativaa.<ref name="geostrategy"/> |
|||
On epäselvää, kuinka tarkkoja hypersooniset aseet ovat. Ohjailtavuus voi tarkoittaa parempaa tarkkuutta kuin ballistisilla ohjuksilla, mutta toisaalta niin suuri nopeus tekee kohteeseen tarkasti osumisen vaikeaksi. Plasmaongelma vaikeuttaa myös näitä korjausliikkeitä, joten ase saattaisi joutua hidastamaan ennen maalia.<ref name="geostrategy"/> |
|||
== Strategia == |
|||
=== Käyttö === |
|||
Hypersooniset ohjusaseet voidaan nähdä aiempien ballististen ja risteilyohjusten jatkeena tai evoluutiona. Hypersoonisia voitaisiin käyttää tavanomaisessa sodankäynnissä muiden aseiden kanssa. Niitä voisi käyttää vaikkapa suuren [[ilmaisku]]n ensimmäisenä vaiheena. Koska niitä on vaikea torjua eli ne läpäisevät [[Ilmatorjunta|ilmatorjunnan]] hyvin, voisi niillä iskeä pitkän matkan päästä etenkin vihollisen tärkeimpiin ja parhaiten puolustettuihin kohteisiin todella pikaisesti ja tehokkaasti. Tälläisiin strategisiin kohteisiin lukeutuu esimerkiksi tärkeimmät komentokeskukset, suuret sotilastukikohdat ja yhteiskunnan kriittisin [[infrastruktuuri]]. Hypersoonisilla aseilla voisi myös tuhota vihollisen ilmatorjuntaa, jotta muilla halvemmilla aseilla voidaan jatkaa hyökkäystä helpommin. Hypersooninen ase saavuttaa kohteensa niin pian, että viholliselle jäisi potentiaalisesti vain sekunteja aikaa valmistautua osumaan aseen huomaamisen jälkeen.<ref name="geostrategy"/> |
|||
=== Ydinaseet === |
|||
Etenkin julkisuudessa hypersoonisten aseiden eniten huolta herättäväksi mahdollisuudeksi on nostettu niiden mahdollinen varustaminen [[Ydinase|ydinaseilla]]. Hypersooniset aseet muuttavat ydinasevaltioiden ydinpelotetta ja [[kauhun tasapaino]]a.<ref name="geostrategy"/><ref name="sipri"/> |
|||
Ilmeisin tapa on aseistaa hypersooninen ohjus tai liitokärki ydinaseella, jolloin ydinhyökkäyksen torjuminen olisi lähes mahdotonta. Siinä on sekin ongelma, ettei hyökkäyksen kohde voisi juuri mitenkään tietää, onko kohtituleva hypersooninen ase tavanomainen vai ydinase, mikä voi johtaa hätiköityyn vastaiskuun ydinaseilla, vaikka kyseessä olisikin ollut tavanomainen räjähde. [[Ydinsota]] voi siis syttyä tulevaisuudessa helpommin vahingossa. Aiemmin on yritetty varmistua siitä, että ydinohjuksen erottaa tavanomaisesta. Esimerkiksi [[INF-sopimus]] poisti maalta laukaistavat keskimatkan ohjukset, joissa olisi voinut olla tavanomainen kärki tai ydinkärki. [[Mannertenväliset ballistiset ohjukset]] (ICBM) ovat käytännössä aina ydinohjuksia, ja niitä kyetään nykyisin torjumaan [[Ballististen ohjusten torjuntaohjus|Ballististen ohjusten torjuntaohjuksilla]].<ref name="geostrategy"/> |
|||
Toinen tapa järkyttää ydinasetasapainoa ei edes vaadi ydinaseita; tavanomaisilla hypersoonisilla aseilla voitaisiin lamauttaa vihollisen ohjuspuolustus ja näin raivata vapaa pääsy perinteisille ydinohjuksille. Vaihtoehtoisesti niillä voisi tuhota vihollisen ydinaseiden säilytys- ja laukaisupaikkoja, komentopaikat tai tappaa johtajia. Kyseessä olisi siis ei-ydin-ensi-isku, joka myös voisi aiheuttaa ydinvastaiskun ja ydinsodan. Hyökkäyksen kohteeksi joutuneen ydinasevaltion johtajat joutuisivat vaikeaan paikkaan päättäessään, vastatako ydinasein tavanomaiseen mutta tuhoisaan iskuun. Nykyään joidenkin ydinasevaltioiden doktriinina on sallia ydinaseiden käyttö vain vastaiskuna ydinhyökkäykseen.<ref name="geostrategy"/> |
|||
=== Torjunta === |
|||
Hypersoonisetkaan aseet eivät ole torjumattomia, vaikka niitä onkin muihin nähden nykyteknologialla vaikea torjua. Aseelle pyritään aina kehittämään [[vasta-ase]]. Jo nykyään jotkut parhaimmat torjuntaohjukset kykenevät tai tuhoamaan hypersoonisia aseita, tai niin ainakin väitetään. Tulevaisuudessa muun muassa [[Laser|lasereita]] tai sirpalepilviä voitaisiin kokeilla puolustuksessa.<ref name="geostrategy"/> |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 6. tammikuuta 2025 kello 19.22
 |
Päällekkäisten muokkausten välttämiseksi olisi hyvä, jos et muokkaisi tätä artikkelia juuri nyt. Teen parhaillaan artikkeliin suuria muutoksia. Pyyntö on voimassa niin pitkään kuin tämä merkki on sivulla. Merkin voi poistaa, mikäli se vaikuttaa unohtuneen. Tätä merkkiä on tarkoitus pitää sivulla korkeintaan muutaman tunnin kerrallaan. Kiitos. |
Hypersooninen ase on hypersoonisella eli yli viisinkertaisella äänennopeudella (Mach 5+) liikkuva sotilakäyttöinen laite, joka kykenee tekemään liikkeitä ilmakehässä hypersoonisessa lennossa. Määritelmä on teoreettinen, eikä tiukkoja ehtoja ole olemassa. Hypersoonisia aseita on hyvin vaikeaa torjua, koska ne liikkuvat niin suurella nopeudella ja kykenevät tekemään arvaamattomia väistöliikkeitä. Hypersooninen ase ei välttämättä tarvitse mitään räjähdettä, koska pelkkä nopeus antaa suuren tuhovoiman. Useat asejärjestelmät ovat vasta kehitysvaiheessa, koska niiden vaatima teknologia on pitkälle kehittynyttä ja kallista.[1]
Määritelmä
Ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä rajausta siitä, mitä hypersoonisen aseen tulee olla. Hypersoonisen aseen täytyy joidenkin näkemysten mukaan ainakin kyetä lentämään hypersoonisella nopeudella ja tekemään huomattavia liikkeitä lentonsa eri vaiheissa.[1][2]
Hypersoonisiksi aseiksi voidaan siis periaatteessa lukea aseita, joita ei kuitenkaan yleensä määritellä hypersoonisiksi. Esimerkiksi lähes kaikki ballistisiset ohjukset saavuttavat hypersoonisen nopeuden, viimeistään lentonsa lopussa eli terminaalivaiheessa. Niitä ei silti lueta nykyaikaisiksi hypersoonisiksi aseiksi, koska ne kulkevat ballistista lentorataa eivätkä kykene vaikuttamaan rataansa merkittävästi kesken lennon. Toisaalta liikehtimiskykyiset MaRV-kärjet voitaisiin laskea hypersoonisiksi aseiksi, mutta nekin lentävät ja muuttavat lentorataansa ilmakehässä vain lentonsa loppuvaiheessa.[1][2]
Historia ja politiikka
Vaikka hypersooninen lentonopeus on saavutettu 1900-luvulla, varsinaiset hypersooniset aseet ovat tulleet käyttöön 2000-luvulla. 2020-luvulla niistä on muodostunut uuden jännitteisen maailmanpolitiikan, suurvaltakilvan ja asevarustelun keskeinen osa, koska kaikki haluavat päästä käsiksi edistyneimpään aseteknologiaan.[1][2]
Länsimaissa Venäjän ja Kiinan hypersooniset aseet ovat nousseet uutisiin, koska ne ovat saaneet ensimmäisinä tämäntyyppisiä aseita käyttökuntoon. Kiinan DF-17-ohjuksen kyydissä laukaistava DF-ZF on maailman ensimmäinen käyttöön tullut hypersooninen ase. Venäjä on käyttänyt Tsirkon- ja Kinžal-ohjuksiaan Ukrainan sodassa (2022–). Samaan aikaan myös Yhdysvalloissa kehitetään hypersoonisia aseita, mutta ne eivät ole vielä palveluksessa. Myös useat muut valtiot kehittävät omia asejärjestelmiään[1][2]
Tyypit
Medissa käytetään usein termiä hypersooninen ohjus, mutta se on melko epämääräinen käsite. Nykyiset hypersooniset aseet voidaan jakaa kahteen päätyyppiin:[1][2]
- Hypersooninen liitokärki (HGV) on taistelukärkityyppinen lentolaite, joka laukaistaan yleensä ballistisesti kantorakettina toimivalla ohjuksella ilmaan ja irrotetaan pian laukaisun jälkeen. Se liitää hypersoonisesti ilmakehässä ja kykenee muuttamaan lentorataansa paljon. Liitokärki itsessään on yleensä voimanlähteetön.[1][2]
- Hypersooninen risteilyohjus on risteilyohjus, joka lentää ei-ballistisesti, enemmän vaakalennossa. Matkalennon voimanlähteeksi tarvitaan esimerkiksi ilmaa hengittävä ramjet- ja scramjet-moottori. Apuna etenkin laukaisussa käytetään rakettimoottoria.[1][2]
Laajemmassa näkemyksessä myös seuraavat laitteet voidaan lukea mukaan:
- Hypersooninen lentokone
- Esim. raidetykkien ampumat hypersooniset projektiilit
Teknisiä haasteita
Yksi suurimpia haasteita hypersoonisisten aseiden kehittämisessä on niin suurella nopeudella ilmanpaineen ja -vastuksen tuottama lämpö, jota laitteen tulee kestää. Ballistiset ohjukset ja avaruusalukset kokevat tälläistä suurta lämpenemistä ilmakehäänpaluussa. Hypersooninen kärki taas lentää lähes koko lentonsa ilmakehässä tälläisissä olosuhteissa, joten se on suojattava hyvin, ettei kuumuus tuhoa sitä.[1][2]
Noin mach 10:n kohdalla ilmapartikkelit laitteen ympärillä alkavat ionisoitua ja muodostaa plasmakerrosta laitteen ympärille. Siitä tulee paksumpi, mitä suuremmalla nopeudella laite liikkuu. Plasma haittaa viestintäyhteyksiä, mikä voisi tehdä kohteeseen ohjauksesta vaikeaa ja estää liikkuviin kohteisiin osumisen, kun tieto muiden järjestelmien kanssa ei kulje. Plasma saattaa aiheuttaa myös laitteen tulevan havaituksi tutkilla helpommin.[1]
Toinen haaste, joka koskee etenkin risteilyohjuksia, on moottoriteknologia. Taloudelliseen hypersooniseen lentoon tarvitaan ramjet tai scramjet. Nämä vaativat toimiakseen tiettyjä olosuhteita, kuten suurta nopeutta, joten ohjus on ensin kiihdytettävä rakettimoottorilla matkalentoon. Tälläisten moottorien kehittäminen on hankalaa, koska tekniikan kehittäminen juuri oikein toimivaksi haittaamatta ohjuksen muita ominaisuuksia on vaativaa.[1]
On epäselvää, kuinka tarkkoja hypersooniset aseet ovat. Ohjailtavuus voi tarkoittaa parempaa tarkkuutta kuin ballistisilla ohjuksilla, mutta toisaalta niin suuri nopeus tekee kohteeseen tarkasti osumisen vaikeaksi. Plasmaongelma vaikeuttaa myös näitä korjausliikkeitä, joten ase saattaisi joutua hidastamaan ennen maalia.[1]
Strategia
Käyttö
Hypersooniset ohjusaseet voidaan nähdä aiempien ballististen ja risteilyohjusten jatkeena tai evoluutiona. Hypersoonisia voitaisiin käyttää tavanomaisessa sodankäynnissä muiden aseiden kanssa. Niitä voisi käyttää vaikkapa suuren ilmaiskun ensimmäisenä vaiheena. Koska niitä on vaikea torjua eli ne läpäisevät ilmatorjunnan hyvin, voisi niillä iskeä pitkän matkan päästä etenkin vihollisen tärkeimpiin ja parhaiten puolustettuihin kohteisiin todella pikaisesti ja tehokkaasti. Tälläisiin strategisiin kohteisiin lukeutuu esimerkiksi tärkeimmät komentokeskukset, suuret sotilastukikohdat ja yhteiskunnan kriittisin infrastruktuuri. Hypersoonisilla aseilla voisi myös tuhota vihollisen ilmatorjuntaa, jotta muilla halvemmilla aseilla voidaan jatkaa hyökkäystä helpommin. Hypersooninen ase saavuttaa kohteensa niin pian, että viholliselle jäisi potentiaalisesti vain sekunteja aikaa valmistautua osumaan aseen huomaamisen jälkeen.[1]
Ydinaseet
Etenkin julkisuudessa hypersoonisten aseiden eniten huolta herättäväksi mahdollisuudeksi on nostettu niiden mahdollinen varustaminen ydinaseilla. Hypersooniset aseet muuttavat ydinasevaltioiden ydinpelotetta ja kauhun tasapainoa.[1][2]
Ilmeisin tapa on aseistaa hypersooninen ohjus tai liitokärki ydinaseella, jolloin ydinhyökkäyksen torjuminen olisi lähes mahdotonta. Siinä on sekin ongelma, ettei hyökkäyksen kohde voisi juuri mitenkään tietää, onko kohtituleva hypersooninen ase tavanomainen vai ydinase, mikä voi johtaa hätiköityyn vastaiskuun ydinaseilla, vaikka kyseessä olisikin ollut tavanomainen räjähde. Ydinsota voi siis syttyä tulevaisuudessa helpommin vahingossa. Aiemmin on yritetty varmistua siitä, että ydinohjuksen erottaa tavanomaisesta. Esimerkiksi INF-sopimus poisti maalta laukaistavat keskimatkan ohjukset, joissa olisi voinut olla tavanomainen kärki tai ydinkärki. Mannertenväliset ballistiset ohjukset (ICBM) ovat käytännössä aina ydinohjuksia, ja niitä kyetään nykyisin torjumaan Ballististen ohjusten torjuntaohjuksilla.[1]
Toinen tapa järkyttää ydinasetasapainoa ei edes vaadi ydinaseita; tavanomaisilla hypersoonisilla aseilla voitaisiin lamauttaa vihollisen ohjuspuolustus ja näin raivata vapaa pääsy perinteisille ydinohjuksille. Vaihtoehtoisesti niillä voisi tuhota vihollisen ydinaseiden säilytys- ja laukaisupaikkoja, komentopaikat tai tappaa johtajia. Kyseessä olisi siis ei-ydin-ensi-isku, joka myös voisi aiheuttaa ydinvastaiskun ja ydinsodan. Hyökkäyksen kohteeksi joutuneen ydinasevaltion johtajat joutuisivat vaikeaan paikkaan päättäessään, vastatako ydinasein tavanomaiseen mutta tuhoisaan iskuun. Nykyään joidenkin ydinasevaltioiden doktriinina on sallia ydinaseiden käyttö vain vastaiskuna ydinhyökkäykseen.[1]
Torjunta
Hypersoonisetkaan aseet eivät ole torjumattomia, vaikka niitä onkin muihin nähden nykyteknologialla vaikea torjua. Aseelle pyritään aina kehittämään vasta-ase. Jo nykyään jotkut parhaimmat torjuntaohjukset kykenevät tai tuhoamaan hypersoonisia aseita, tai niin ainakin väitetään. Tulevaisuudessa muun muassa lasereita tai sirpalepilviä voitaisiin kokeilla puolustuksessa.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Gabriel Elefteriu ja William Freer: Hypersonic weapon systems: High expectations Council on Geostrategy. Viitattu 6.1.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Kolja Brockmann ja Markus Schiller: A matter of speed? Understanding hypersonic missile systems SIPRI. Viitattu 6.1.2025. (englanniksi)