Ero sivun ”Natolanka” versioiden välillä
Luotu uusi artikkeli Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
(ei mitään eroa)
|
Versio 7. helmikuuta 2024 kello 08.54
.jpg)
Natolanka, Nato-piikkilanka tai piikkinauha eli terälanka (engl. Razor Wire, kirjaimellisesti suom. partaterälanka) on metallilankaa, johon on kiinnitetty metallisia teriä. Tarkoitus on sama kuin perinteisellä piikkilangalla eli estää pääsy jonnekin. Piikkilankaan verrattuna terälanka on paljon terävämpää ja aiheuttaa pahoja viiltohaavoja. Se myös takertuu herkemmin vaatteisiin kiinni ja repii ainesta helposti.[1]
Historia
Terillä varustetun piikkilangan historia ylettyy ainakin ensimmäiseen maailmansotaan, jolloin saksalaiset valmistivat piikkilankapulasta johtuen terillä varustettua lankaa.[2] Sitäkin ennen on saatettu käyttää jotain vastaavanlaista. Nimi "natolanka" viittaa sotilasliitto Natoon, joka on käyttänyt ja kehittänyt kyseistä lankaa.
Käyttö
Kuten piikkilangasta, natolangasta voidaan rakentaa aitoja ja kulkuesteitä, mutta piikkilankaa tehokkaammin. Etenkin niin sanotussa concertina-lanka -muodossa eli suurille kierteille pyöritettynä se muodostaa ihmiselle lähes mahdottomasti läpäistävän esteen. Sellaisia käytetäänkin estämään muun muassa laiton rajanylitys tai pakeneminen vankilasta. Ylittämisen yrittäjälle terien aiheuttamat haavat voivat olla hengenvaarallisia.[3]
Osana Suomen ja Venäjän rajakriisiä, Suomi linnoitti rajaa natolangalla syksyllä 2023. Esteiden on tarkoitus fyysisesti estää laittomasti maahan pyrkivien ihmisten tulo. Myös rajalle tuleva aita varustetaan sillä.[1]
Lähteet
- ↑ a b Tällaista on viheliäinen ”natolanka”, jolla Suomen rajaa nyt tilkitään Yle Uutiset. 22.11.2023. Viitattu 7.2.2024.
- ↑ MilitaryHistoryNow.com: Barbed Wire War – How One Farmer’s Innovation Changed The Battlefield MilitaryHistoryNow.com. 8.1.2014. Viitattu 7.2.2024. (englanti)
- ↑ 'A bloody method of control': the struggle to take down Europe's razor wire walls | Global development | The Guardian amp-theguardian-com.cdn.ampproject.org. Viitattu 7.2.2024.