Lähdekoodi sivulle Valtionuskonto

{{Korjattava/Suomi}}
[[Tiedosto:Map of state religions.svg|thumb|250px|Vahvoja valtionuskontoja eri maissa.
{{legend|#0000FF|[[kristinusko]]}}
{{legend|#158706|[[islam]]}}
{{legend|#EBCF16|[[buddhalaisuus]]}}]]
'''Valtionuskonto''' on [[valtio]]n virallinen, lainsäädännössä määritelty [[uskonto]]. Lisäksi valtiolla saattaa olla virallinen kirkkokunta eli valtionkirkko.

== Valtionkirkko ==
Valtionkirkko on valtiosta [[hallinto|hallinnollisesti]] ja [[talous|taloudellisesti]] riippuvainen kirkkokunta.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste = | Isbn = 952-5446-11-5}}</ref> Valtionkirkon historia alkoi Rooman keisari [[Konstantinus Suuri|Konstantinus Suuresta]], joka antoi kristilliselle kirkolle [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] tuen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Grimberg, Carl|Nimeke=Kansojen historia. Osa 6. Rooma|Vuosi=1980|Sivu=388|Julkaisija=WSOY|Isbn=951-0-09734-9}}</ref>

== Kansankirkko ==
Kansankirkoksi on kutsuttu valtakunnallista paikallisseurakuntien järjestelmää, johon kuuluu suuri osa kansasta. Kansankirkon jäsenet liitetään kirkkoon lapsena [[kaste]]en yhteydessä, ja he maksavat [[kirkollisvero]]a. Käsitteen kansankirkko esitteli saksalainen teologi [[Friedrich Schleiermacher]] 1822–1823. Käsitteellä kansankirkko haluttiin korostaa kirkon tehtävää kansan moraalisena ja uskonnollisena selkärankana ja korostaa [[kristillinen etiikka|kristillisiin arvoihin]] pohjautuvaa [[kulttuuri]]a ja [[yhteiskunta]]a. Käsite on suosittu [[saksa]]laisessa ja [[Pohjoismaat|pohjoismaisessa]] [[protestantismi|protestanttisuudessa]]. Kansankirkon tavoitteena on ”kansan kristillistäminen”.<ref name="Ruokanen">{{Lehtiviite | Tekijä=Ruokanen, Miikka | Otsikko=”Kansankirkko” ei ole ongelmaton käsite | Julkaisu=Kotimaa | Ajankohta=13.8.2009 | Numero=32 | Sivut=8}}</ref>

[[Kansallissosialismi]]n aikaisessa Saksassa kansankirkon käsite sovellettiin [[nationalismi|kansallismielisiin]] poliittisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi kristinuskoon kääntyneitä kastettuja [[juutalaisuus|juutalaisia]] ei hyväksytty kansankirkon jäseniksi.<ref name="Ruokanen"/> Teologi [[Miikka Ruokanen|Miikka Ruokasen]] mukaan [[Etelä-Afrikan reformoidut kirkot|Etelä-Afrikan aparheidin aikaista kirkkokuntajakoa]], joka perustui rotuun, tai [[Venäjän ortodoksinen kirkko|Venäjän ortodoksisen kirkon]] tukea isovenäläiselle kansallismieliselle politiikalle voidaan pitää kansankirkkokäsitteen vääristyminä.<ref name="Ruokanen"/>

== Kirkon ja valtion suhde Pohjoismaissa ==

{{Pääartikkeli|[[Kirkkojen ja valtion suhde Suomessa]]}}

Virallisesti Pohjoismaissa valtionkirkko on [[Tanska]]ssa, [[Islanti|Islannissa]] ja aikaisemmin virallisesti myös [[Ruotsi]]ssa vuoteen 2000, [[Suomi|Suomessa]] vuoteen 1869 ja [[Norja]]ssa vuoteen 2017.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Norjassa ja Tanskassa on valtionkirkko | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=23.1.2000}}</ref> Suomessa [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilainen kirkko]] ja [[Suomen ortodoksinen kirkko|ortodoksinen kirkko]] ovat [[Tilastokeskus|Tilastokeskuksen]] mukaan valtionkirkkoja,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.stat.fi/meta/kas/valtionkirkko.html | Nimeke=Valtionkirkko | Julkaisija=Tilastokeskus, käsitteet ja määritelmät | Viitattu=29.6.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/eres/teol/art/teol_0601_6.pdf | Nimeke=Koulujen uskonnonopetus ihmisoikeuksien näkökulmasta | Tekijä=Scheinin, Martin | Julkaisu=Teologinen aikakauskirja | Ajankohta=2002 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teologinen julkaisuseura | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=30.6.2009 | arkisto=https://web.archive.org/web/20090617032400/http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/eres/teol/art/teol_0601_6.pdf | arkistoitu=17.6.2009 }}</ref> vaikka Suomen evankelis-luterilainen kirkko kutsuukin itseään ja ortodoksista kirkkoa epävirallisesti kansankirkoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/85BBFB4816F713BEC2256FEA003A7232?OpenDocument&lang=FI | Nimeke=Valtiokirkko purettu kansankirkoksi | Julkaisija=Evl.fi | Viitattu=3.7.2009 | arkisto=https://web.archive.org/web/20090628214410/http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/85BBFB4816F713BEC2256FEA003A7232?OpenDocument&lang=FI | arkistoitu=28.6.2009 }}</ref> Kirkon ja valtion suhdetta voidaan kuitenkin luonnehtia valtiokirkolliseksi, koska valtion ja kirkon väliset liitokset ovat niin voimakkaita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/38809/kansanki.pdf?sequence=1 | Nimeke=Kansankirkon varjossa: Uskonnollisen tasa-arvon toteutuminen Suomessa – vähemmistöjen näkökulma | Sivu=47 | Tekijä=Sakaranaho, Tuula | Selite=Pro gradu -työ. Sanatarkka lainaus | Ajankohta=2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, uskontotieteen laitos | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=3.7.2009 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }} Viittaus teokseen {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkilä, Markku (toim.) | Nimeke=Uskonto ja nykyaika: Yksilö ja eurooppalaisen yhteiskunnan murros | Sivu=128–156 | Selite=Sitra 217 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1999 | Tunniste = | Isbn = 951-796-162-6}}</ref> Suomalaiset ihmisoikeusjuristit katsovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aseman olevan yksiselitteisesti valtiokirkollinen. Myös vähemmistökirkkojen mielestä Suomessa on valtionkirkko.<ref>[http://sakasti.evl.fi/julkaisut.nsf/097E1791EA9D20EBC2257E2E0012D577/$FILE/verkkojulkaisu41.pdf Kirkkona valtiossa] {{Wayback|1=http://sakasti.evl.fi/julkaisut.nsf/097E1791EA9D20EBC2257E2E0012D577/$FILE/verkkojulkaisu41.pdf |päiväys=20181130030458 }} Kirkon tutkimuskeskus</ref><ref>[http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/02/17/vapaa-ajattelijat-kiittavat-kirkkoa-rehellisyydesta-suomessa-on-valtionkirkko/ Vapaa-ajattelijat kiittävät kirkkoa rehellisyydestä – Suomessa on valtionkirkko] 17.2.2015 Vapaa-ajattelijat</ref> Norjassa valtio ja kirkko erotettiin toisistaan vuoden 2013 alussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/norja_lakkauttaa_valtionkirkon/6098490 | Nimeke=Norja lakkauttaa valtionkirkon | Julkaisija=Yle | Viitattu=16.5.2012}}</ref>

== Katso myös ==

{|width=100%
|-valign=top
|width=33%|
* [[Ajatuksenvapaus]]
* [[Kansalaisuskonto]]
* [[Kirkkolainsäädäntö]]
* [[Kirkko-oikeus]]
* [[Kirkon ja valtion ero]]
|width=33%|
* [[Ranskan sekularismi]]
* [[Luettelo valtioista valtionuskonnon mukaan]]
* [[Sekularismi]]
* [[Uskonnonvapaus]]
|}

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Haarscher, Guy | Nimeke=[[Tunnustuksettomuus (kirja)|Tunnustuksettomuus]] | Selite=(La laïcité, 1996.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen. 23°45 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura ry | Vuosi=2006 | Tunniste = | Isbn = 952-5503-22-4}}

[[Luokka:Uskonto ja politiikka]]
[[Luokka:Uskonnolliset lait]]
[[Luokka:Kirkon ja valtion ero]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]