Lähdekoodi sivulle Napoleonin sodat

{{Kesken}}
{{Uudelleenkirjoitettava}}
{{Taistelu
| nimi           = Napoleonin sodat
| osa_sotaa      = 
| kuva           = Coalition wars.jpg 
| kuvateksti     = 
| päivämäärä     = [[18. toukokuuta]] [[1803]] – [[20. marraskuuta]] [[1815]]
| paikka         = [[Eurooppa]], [[Atlantin valtameri]], [[Río de la Plata]], [[Intian valtameri]], [[Pohjois-Afrikka]], [[Kaukasus]]
| casus          = 
| aluemuutokset  = 
| vaikutukset    = [[Wienin kongressi]]
| lopputulos     = Liittouman voitto
| taistelija1    = '''Liittouma''':<br />{{Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta}}<br />{{Itävallan keisarikunta}}<br />{{Venäjän keisarikunta}} <small>(1804–1807, 1812–1815)</small><br />{{Preussi}} <small>(1806–1807, 1812–1815)</small><br />{{Espanja (1785-1931)}} <small>(1808–1815)</small><br />{{Portugalin kuningaskunta}} <small>(1800–1807, 1809–1815)</small><br />{{Ruotsi}} <small>(1804–1809, 1812–1815)</small><br />{{Molempain Sisiliain kuningaskunta}}<br />{{Kirkkovaltio}}<br />[[Qajar-dynastia|Persia]] <small>(1807–1811)</small><br />{{Sardinian kuningaskunta}}<br />{{Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta}} <small>(1812)</small><br />{{Braunschweigin herttuakunta}}<br />{{Toscanan suurherttuakunta}}<br />{{Sveitsi}}
<br />{{Hannoverin kuningaskunta}}<br />{{Nassaun herttuakunta}}<br />{{Baijerin kuningaskunta}}<br />{{Württembergin kuningaskunta}}
| taistelija2    = {{Ranskan ensimmäinen keisarikunta}}<br /><br />'''Ranskan vasallivaltiot''':<br />{{Italian kuningaskunta (Napoleon)}}<br />{{Varsovan herttuakunta}}<br />{{Hollannin kuningaskunta}}<br />{{Etrurian kuningaskunta}}<br />{{Napolin kuningaskunta}}<br />{{Reinin liitto}}<br /><br />'''Muut valtiot:'''<br />{{Espanja (1785-1931)}} <small>(1803–1808)</small><br />{{Tanska-Norja}} <small>(1807–1814)</small><br />{{Itävallan keisarikunta}} <small>(1809–1813)</small><br />{{Osmanien valtakunta}} <small>(1806–1812)</small><br />{{Venäjän keisarikunta}} <small>(1807–1812)</small><br />{{Preussi}} <small>(1807–1812)</small><br />{{Ruotsi}} <small>(1809–1812)</small><br />[[Qajar-dynastia|Persia]] <small>(1804–1807, 1812–1813)</small>
| komentaja1     = [[Frans I (Itävalta)|Frans I]]<br>[[Fredrik Vilhelm III]]<br>[[Fredrik Vilhelm III]]<br>[[Yrjö III]]<br>[[Henry Addington]]<br>[[William Pitt nuorempi]]<br>[[William Grenville]]<br>[[William Cavendish]]<br>[[Spencer Perceval]]<br>[[Robert Jenkinson]]<br>[[Maria I (Portugali)|Maria I]]<br>[[Ferdinand VII]]<br>[[Kustaa IV Aadolf]]<br>[[Kaarle XIV Juhana]]<br>[[Selim III]]<br>[[Mustafa IV]]<br>[[Mahmud II]]<br>[[Vilhelm I (Alankomaat)|Vilhelm I]]<br>[[Ludvig XVIII]]
| komentaja2     = [[Napoleon I]]<br>[[Maksimilian I Joosef]]<br>[[Fredrik VI]]<br>[[Józef Antoni Poniatowski]]<br>[[Rutger van Schimmelpenninck]]<br>[[Louis Bonaparte]]<br>[[Eugène de Beauharnais]]<br>[[Joachim Murat]]<br>[[Fath Ali Šah]]<br>[[Fredrik August I]]<br>[[Joseph Bonaparte]]<br>[[Jérôme Bonaparte]]<br>[[Fredrik I (Württemberg)|Fredrik I]]
| vahvuus1       = Liittouma: 5,5 miljoonaa sotilasta
| vahvuus2       = Ranska liittolaisineen: 3,6 miljoonaa sotilasta
| tappiot1       = 695&nbsp;000 kaatunutta,<br />lähes miljoona haavoittunutta,<br />932&nbsp;000 vangittua tai kadonnutta{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
| tappiot2       = 500&nbsp;000 kaatunutta<br />720&nbsp;000 haavoittunutta<br />1&nbsp;440&nbsp;000 vangittua tai kadonnutta {{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
| huomautus      = 
| muut_taistelut = 
}}
[[Kuva:Jacques-Louis_David_007.jpg|thumb|[[Jacques-Louis David]]in maalaus [[Napoleon I|Napoleon Bonapartesta]] vuodelta 1800.]]
'''Napoleonin sodat''' tarkoittavat [[Napoleon I|Napoleon I:n]] johtaman [[Ranskan ensimmäinen keisarikunta|Ranskan]] ja muiden [[Eurooppa|Euroopan]] maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina [[1803]]–[[1815]] käytyjä sotia. Ranskan sekä ensimmäisen ja toisen liittokunnan välillä oli sodittu jo [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] jälkeen, ennen Napoleonin valtaan nousua, vuosina 1792–1802.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/event/Napoleonic-Wars|nimeke=Napoleonic Wars {{!}} Summary, Combatants, & Maps|julkaisu=Encyclopædia Britannica|viitattu=2021-11-08|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

==Tausta==
{{pääartikkeli|[[Ranskan vallankumoussodat]]}}

Ranskan vallankumoussodat olivat sarja vuosina 1792–1802 käytyjä sotia, joissa pääosapuolina olivat yhtäältä [[Ranskan ensimmäinen tasavalta]] ja toisaalta [[Ensimmäisen liittokunnan sota|ensimmäisen]] ja [[Toisen liittokunnan sota|toisen liittokunnan]] jäsenet. Ensimmäisen liittokunnan sota käytiin vuosina 1792–1797 ja toisen liittokunnan sota 1799–1801.

[[Ranskan suuri vallankumous]] alkoi vuonna 1789. Vallankumoukselliset pelkäsivät ulkovaltojen suunnittelevan Ranskan-vastaista sotaa vanhan järjestelmän (''[[ancien régime]]'') palauttamiseksi. Tähän pelkoon vaikutti niin sanottu [[Pillnitzin julistus]] (1791). Etenkin [[girondistit]] vaativat sotaa Ranskan lakiasäätävässä kansalliskokouksessa.<ref name="Kohn">{{kirjaviite|Tekijä=George Childs Kohn |Nimeke=Dictionary of Wars|Vuosi=1999|Julkaisija=Facts on File|Sivu=121–122, 181–182| Tunniste = | Isbn = 0-8160-4157-1}}</ref>

Ranska julisti sodan [[Habsburgien monarkia|Itävallalle]] vuonna 1792. [[Preussin kuningaskunta|Preussi]] yhtyi sotaan Itävallan puolelle ja itävaltalais-preussilaiset joukot hyökkäsivät Ranskaan. Ranskalaiset voittivat [[Valmyn taistelu]]n. Sen jälkeen Ranska hyökkäsi [[Itävallan Alankomaat|Itävallan Alankomaihin]], voitti siellä [[Jemappesin taistelu]]n ja otti Itävallan Alankomaat Ranskan haltuun. Marraskuussa 1792 Ranska valtasi Italiassa [[Nizza]]n ja [[Savoiji]]n. Rauhansopimus Itävallan ja Ranskan kesken solmittiin monien vaiheiden jälkeen vasta helmikuussa 1801 Lunévillessä.<ref name=myk>{{Kirjaviite | Tekijä =  Knut Mykland| Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset| Vuosi = 1985| Sivu = 154–157, 210 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava | Tunniste = | Isbn = 951-1-08772-X | Viitattu = 16.6.2019 }}</ref>

==Napoleonin voiton vuodet 1803–1812==
===Kolmas liittokunta===
{{Pääartikkeli|[[Kolmannen liittokunnan sota]]}}
Ensimmäinen Napoleonin sodista Ranskan keisarina oli [[Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] vuonna 1803 julistama sota. Vuonna 1804 Britannia muodosti liiton kolmannen liittokunnan [[Itävallan keisarikunta|Itävallan]], [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] ja [[Ruotsi]]n kanssa. Napoleon voitti Itävallan [[Ulmin taistelu|Ulmissa]] sekä Venäjän ja Itävallan [[Austerlitzin taistelu|Austerlitzissä kolmen keisarin taistelussa]] 1805 (Napoleon I, [[Aleksanteri I]] ja [[Frans I (Itävalta)|Frans I]]), mutta amiraali [[Horatio Nelson]] voitti Ranskan ja [[Espanja]]n laivastot [[Trafalgarin taistelu|Trafalgarilla]] ja varmisti Britannialle merten herruuden. Napoleon kruunautti itsensä myös [[Italian kuningaskunta (Napoleon)|Italian]] kuninkaaksi 1805 ja veljensä [[Louis Bonaparte]]n [[Hollannin kuningaskunta|Hollannin kuningaskunnan]] kuninkaaksi.

===Neljäs liittokunta===
{{Pääartikkeli|[[Neljännen liittokunnan sota]]}}
[[Preussi]], [[Saksin vaaliruhtinaskunta|Saksi]] ja Venäjä muodostivat neljännen liittokunnan 1806, mutta Preussi lyötiin jo lokakuussa [[Jenan taistelu|Jenassa]] ja Napoleon valloitti [[Berliini]]n muutamaa viikkoa myöhemmin. Preussin armeija ja kuningas perääntyivät [[Itä-Preussi]]in, josta käsin vastarintaa vielä jatkettiin. Napoleon voitti Venäjän armeijan [[Friedlandin taistelu|Friedlandissa]] kesäkuussa 1807. Napoleon ja Aleksanteri I tekivät rauhan ja sopivat [[Tilsitin sopimus|Tilsitin sopimuksessa]], että myös Ruotsin, [[Tanska]]n ja [[Portugalin kuningaskunta|Portugalin]] tuli liittyä Britannian saartoon. Myös Preussi joutui solmimaan Tilsitissä rauhan, jossa se menetti suuren osan läntisistä alueistaan ja joutui taloudellisten pakotteiden alaiseksi. Tilsitin Sopimuksen seurauksena syttyi [[Suomen sota]], koska Ruotsi kieltäytyi liittymään Britannian kauppasaartoon. Napoleonin painostamana Venäjä hyökkäsi vuonna 1808 Ruotsia vastaan, valtasi [[Suomi|Suomen]] ja liitti sen keisarikuntaan.
[[Kuva:El_Tres_de_Mayo,_by_Francisco_de_Goya,_from_Prado_in_Google_Earth.jpg|thumb|[[Francisco de Goya]], ''Kolmas toukokuuta'', 1814.]]

Vuonna 1806 Napoleon julisti Britannian kauppasaartoon, joka tunnetaan nimellä [[mannermaasulkemus]]. Vuonna 1807 [[Pyreneiden niemimaan sota|Napoleon lähetti armeijan]] Portugaliin, joka kieltäytyi osallistumasta mannermaasulkemukseen ja asetti lopuksi myös veljensä [[Joseph Bonaparte]]n Espanjan valtaistuimelle. Vuonna 1808 Ranskan armeija lähetettiin kukistamaan Espanjan kapinaa, mutta se kohtasi voimakasta sissien vastarintaa ja [[Arthur Wellesley]]n, Wellingtonin herttuan johtaman brittiarmeijan. Sota niemimaalla jatkui vuoteen 1814 asti brittien, ranskalaisten, espanjalaisten ja Portugalin joukkojen välillä.

===Viides liittokunta===
{{Pääartikkeli|[[Viidennen liittokunnan sota]]}}
Viides liittokunta solmittiin vuonna 1809 Yhdistyneen kuningaskunnan ja Itävallan välillä. Tarkoituksena oli hyödyntää se, että ranskalaisjoukkoja oli runsaasti kiinni Espanjassa. Yritys romahti Itävallan häviöön Ranskalle [[Wagramin taistelu|Wagramissa]] ja brittien epäonnistuneeseen maihinnousuun Alankomaissa. Sotiminen keskittyi merisaarron ja mannermaasulkemuksen ylläpitoon ja Pyreneiden niemimaalle. Merisaarron ylläpitämiseksi käytiin Britannian ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] välillä [[vuoden 1812 sota]].

==Napoleonin kukistuminen 1812–1814==
===Kuudes liittokunta===
{{Pääartikkeli|[[Kuudes liittokunta]]}}
Kuudes liittokunta (1812–1814) muodostettiin Yhdistyneen kuningaskunnan, Venäjän, Preussin, Ruotsin, Itävallan ja Saksan valtioiden välillä. Vuonna 1812 Ranskan 600&nbsp;000 miehen [[Grande Armée]] [[isänmaallinen sota|hyökkäsi Venäjälle]]. Venäläiset käyttivät poltetun maan taktiikkaa, mutta 14. syyskuuta [[Moskova]] vallattiin, ja se paloi. Aleksanteri I kieltäytyi antautumasta. Ranskan joukkojen viimein vetäytyessä armeija menetti 275&nbsp;000 miestä ja 200&nbsp;000 joutui vangeiksi. Marraskuussa jäljellä oli vain 10&nbsp;000 {{Lähde|16. syyskuuta 2008}} taistelukuntoista sotilasta Napoleonin vetäytyessä [[Berezina|Berezinajoen]] yli [[Valko-Venäjä]]llä. Myös Italian armeija hyökkäsi [[Osmanien valtakunta|Turkkiin]] 10. syyskuuta nousemalla maihin [[Albania]]ssa, mutta kuukauden kestäneiden taistelujen jälkeen turkkilaiset kukistivat 178&nbsp;000 miehen vahvuisen italialaisarmeijan ratkaisevassa [[Tiranan taistelu]]ssa.

Vitorian taistelussa 21. kesäkuuta 1813 Ranskan joukot Espanjassa murtuivat viimein ja vetäytyivät Pyreneiden yli Ranskaan. Itävalta ja Venäjä liittyivät jälleen sotaan. Ranska voitti vielä 2. toukokuuta Lützenin ja 20. toukokuuta Bautzenin taistelut. Napoleon lyötiin viimein Leipzigin taistelussa 16.–19. lokakuuta 1813 195&nbsp;000 Ranskan sotilaan ja 350&nbsp;000 liittoutuneiden sotilaan välillä. Tätä seurasivat vielä Arcis-sur-Aube’n taistelu ja Chaumontin sopimus 9. maaliskuuta, jossa liittoutuneet lupasivat olla solmimatta erillisrauhaa, ja tavoitteeksi asetettiin Napoleonin lopullinen syrjäyttäminen. [[Pariisin taistelu (1814)|Pariisi vallattiin]] 30. maaliskuuta 1814. Napoleon yritti 6. huhtikuuta luovuttaa kruunun pojalleen, mutta liittoutuneille tämä ei käynyt, jolloin Napoleon luopui kruunusta uudelleen 11. huhtikuuta. Tämän jälkeen solmittiin Fontainebleau’n rauhansopimus.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.biography.com/people/napoleon-ii-21272987| Nimeke = Napoleon II - Duke| Julkaisupaikka = Web Archive| Julkaisu = Biography.com| Ajankohta = 2013| Viitattu = 28.8.2020| arkisto = https://web.archive.org/web/20131217063609/http://www.biography.com/people/napoleon-ii-21272987| arkistoitu = 17.12.2013}}</ref>

==Satapäiväinen keisarius==
[[Tiedosto:NapoleonicWars.png|thumb|Sodan osapuolet.]]

===Seitsemäs liittokunta===
{{Pääartikkeli|[[Seitsemäs liittokunta]]}}
Napoleon pakeni vielä [[Elba]]lta ja nousi maihin Ranskassa. Hän sai vastaansa lähetetyt joukot kääntymään puolelleen ja otti jälleen vallan sadaksi päiväksi. Napoleonin satapäiväinen keisarius päättyi [[Waterloon taistelu]]ssa 18. kesäkuuta 1815 seitsemännelle liittokunnalle (Britannia, Venäjä, Preussi, Ruotsi, Itävalta ja joukko Saksan valtioita) kärsityn tappion myötä.

Napoleon karkotettiin [[Saint Helena]]lle, missä hän kuoli 5. toukokuuta 1821.

==Vaikutukset==
Sotien jälkeen Ranska alistettiin kovilla rauhanehdoilla ja Ranskan hallintoa säädeltiin monilla tavoin, esimerkiksi armeijan kokoa supistettiin ja erityisesti naapurimaat valvoivat Ranskaa tiukasti.{{Lähde}}

== Viimeiset veteraanit ==
*[[Geert Adriaans Boomgaard]] (1788–1899) oli viimeinen elävä veteraani.<ref>[http://derniersveterans.free.fr/napoleon1.html Derniers vétérans de l'Armée napoléonienne, Premier Empire]. Derniers vétérans {{fr}}</ref>
*[[Louis Victor Baillot]] (1793–1898) oli viimeinen [[Waterloon taistelu]]ssa taistellut elossa ollut veteraani.
*[[Josephine Mazurkewicz]] (1784–1896) oli viimeinen naispuolinen elossa ollut veteraani.

== Napoleonin sodat suomalaisessa kansanperinteessä ==
Napoleonin sodat tunnetaan myös [[suomalainen kansanperinne|suomalaisessa kansanperinteessä]], sillä niistä kertoo kalevalamittainen kansanruno ''Punaparran sota''. Sen päähenkilö on sotapäällikkö Punaparta (suomalaistettu väännös Bonapartesta), jonka toisintonimitys on ”Ranskan keisari ramakka”.<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr13015000{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Runon toisintoja on kerätty pääasiassa [[Inkeri]]stä ja [[Karjalankannas|Kannakselta]]. Runon tunsi myös kuuluisa [[Larin Paraske]], jolta [[Adolf Neovius]] keräsi vuosina 1888–1894 kolme lyhyehköä toisintoa. Laulaja tosin piti Napoleonin julmuuksista kertovaa runoa jonkinlaisena [[Kehtolaulu|tuutulauluna]]:

{{runositaatti|
Kuuluu huuto kaupunnista,
Valtakunnista valitus,
Itku surkea soasta,
Surkea on sottaan kuolla,
Koska julma joukkoineese,
Punaparta parvineese
Temppelin tallina piti,
Punaparta parvineese
Sotki jaloilla so'assa,
Sotki kaikki Suomalaiset,
Ryösti kaikki Röyssiläiset,
Polki kaikki Puolalaiset,
Häijyn Hollanin hävitti,
Naiset raiskasi rymästi,
Moskovan poroksi poltti.|[[SKVR]]:IV1,1317<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr05312370{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>}}

Erään [[Jääski|Jääskestä]] saadun toisinnon lopussa olevat säkeet ”Mene, koira, kotihesi, / Saarehesi asumaan!” viitannevat Napoleonin karkotukseen [[Saint Helena]]lle.<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr13134350{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite| Nimeke = Lutzen & Bautzen: Napoleon's Spring Campaign of 1813| Julkaisija = Emperor's Press| Vuosi =1992| Tekijä = Nafziger, George F.| Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite =| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =0-9626655-6-8| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = | Kieli = }}
===Viitteet===
{{Viitteet}}

==Aiheesta muualla==
{{Commons-rivi|Napoleonic Wars|Napoleonin sodat}}

[[Luokka:Napoleonin sodat|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]