K. J. Ståhlberg

Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti

Kaarlo Juho Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan, 28. tammikuuta 1865 – 22. syyskuuta 1952) oli Suomen ensimmäinen presidentti (1919 – 1925). Ståhlberg toimi eduskunnan puhemiehenä vuonna 1914. Suomen itsenäistyttyä hän oli eräs tasavaltalaisten johtohenkilöistä. Hän oli 1918 perustetun Korkeimman hallinto-oikeuden ensimmäinen presidentti. Ståhlberg vaikutti perustuslakikomitean puheenjohtajana merkittävästi Suomen uuden perustuslain (vuoden 1919 Hallitusmuoto) sisältöön. Ståhlberg oli 1930-luvulla liberaalista kansanpuoluetta edeltäneen Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustajana.

Wikipedia
Wikipedia
Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
Ståhlberg vuonna 1919

Sitaatteja

muokkaa
  • "Maata hallitaan lailla eikä tunteilla."
  • "Suomen kansanedustajat, Suomen kansan eduskunnan perustuslain mukaan tekemää päätöstä on minun noudatettava. Minun on ryhdyttävä Suomen tasavallan presidentin vastuunalaiseen toimeen. Teen sen syvästi tuntien, että eduskunnan Suomen kansan puolesta minulle osoittama luottamus velvoittaa ja tehtävääni koetan voimieni mukaan täyttää ohjeenani Suomen laki ja Suomen maan ja kansan menestys. - Vaaranalainen on maamme asema. Puolustamista ja vakaannuttamista kaipaavat sekä ulkonainen turvallisuus, että sisäiset olot. Äskettäin vahvistetulla hallitusmuodolla on luotu luja pohja maailman historiallisten tapausten ja Suomen kansalaisten mainehikkaiden töiden kautta itsenäiseksi kohonneen Suomen olemassaololle sekä täysin omintakeiselle valtiolliselle ja yhteiskunnalliselle elämälle. Elinehtona kuitenkin on, että kaikki hyökkäykset maan sisäistä turvallisuutta sekä sisäistä oikeusjärjestystä ja laillista valtiovaltaa vastaan torjutaan ja että sitä varten tarpeellisista keinoista huolta pidetään. - (01:30) Mutta samalla on vaadittava, että julkisissa toimissa olevat tekevät tehtävänsä niin, että jokainen kansalainen tuntee nauttivansa laillista oikeusturvaa. Ja valtion toimenpiteillä eduskunnan ja hallituksen yhteistoimin sekä vapaalla kansalaistoiminnalla on rakennettava valtiollista ja yhteiskunnallista eheyttä, joka tuo lujuutta myöskin ulospäin. - Jos tämä onnistuu ja jos sen ohella täydellä todella ryhdytään siihen voimaperäiseen vakavaan rauhantyöhön, jota nyt tarvitaan kaikilla julkisen ja yksityisen elämän aloilla niin maamme, siihen varmasti luotan, voi eläen sovussa ja hedelmällisessä vuorovaikutuksessa muiden valtojen kanssa täyttää paikkansa oikeusvaltiona ja kansamme sivistyskansana, kohottaen olojamme nykypolven tarpeiden tyydyttämiseksi tulevien sukupolvien hyväksi."
    • K. J. Ståhlbergin virkaanastujaispuhe
  • "Kunnianhimo on tunne, joka yllyttää, kiihoittaa ihmistä pyrkimään kuuluksi ja mainioksi, saavuttamaan arvoa, kiitosta ja kunnioitusta. Tuskin on maailmassa ihmistä, jolla ei olisi ollenkaan kunnianhimoa, vaikka tämä tietysti on erilainen eri ihmisissä, aina kunkin luonteen, aseman ja kohtaloiden mukaan. Kuninkaasta valtaistuimellaan aina köyhimpään kerjäläiseen jokainen on jossain asiassa kunnianhimoinen."
    • Tultuaan Oulun lyseon konventtiin 16-vuotiaana koululaisena 1881 K. J. Ståhlberg antoi ensimmäisen kirjoituksensa Toivon Tähteen: Vähän mietelmiä kunnianhimosta
  • "Mutta mikä voipi saada Suomen vastaisuuden onnelliseksi, valoisaksi? Se on valpas, yhä selvenevä kansallinen ja valtiollinen itsenäisyyden tunto ja sen perusteena yhä korkeammalle kohonnut sivistys.--Kun kukin suomalainen täyttää paikkansa elämässä, muistaen, että yksityinenkin, halvinkin työ vaikuttaa yleisen kokonaisuuden menestykseen, jäi sitten toisen isänmaallisuuden maine koittavien vuosisatojen halki kaikumaan, toisen nimi sammukoon jo ennen kuin uusi kevät hänen hautaansa viheriöitsee, vähät siitä kunhan kukin tekee tehtävänsä."
  • "Laillisesti päätetyt ja säädetyt saavutukset työväestön ja varattomain kansankerrosten hyväksi ovat sen tähden nyt jätettävä voimaansa, erityisesti myöskin uudet kunnallisasetukset ja kahden tunnin työpäivälaki."
  • "Entisiin saavutuksiinkaan ei ole pysähdyttävä, vaan yhteiskunnallista edistystä on edelleen jatkettava, ei vallankumouksen tähden, vaan vallankumouksesta huolimatta."
  • "Että väkivaltaisia mullistuksia ei jatketa uusilla mullistuksilla, ei taaksepäin antautumalla vastavaikutuksen valtaan taantumuksellisilla toimenpiteillä, eikä eteenpäin olevista oloista ja historiallisesta kehityksestä välittämättä."
  • "Eri puolueiden kesken ei suinkaan tarvitse keinotekoisesti kiihdyttää kiukkua ja kireitä välejä. Puolueiden ja niihin kuuluvat tulisi, siitä huolimatta mikä heidät erottaa, aina kun yhteiset asiat vaativat, olla valmiita yhteistoimintaankin toistensa kanssa sekä eduskunnassa että muualla."

Ståhlbergista sanottua

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Blomstedt; Yrjö: K. J. Ståhlberg – valtiomieselämäkerta. Otava, 1969. ISBN 951-1-03043-4.
  • Juha Mononen (2009): War or Peace for Finland? Neoclassical Realist Case Study of Finnish Foreign Policy in the Context of the Anti-Bolshevik Intervention in Russia 1918 – 1920. [Pro gradu -tutkielma]
  • Salokangas, Raimo: Itsenäinen tasavalta. Teoksessa: Zetterberg, S. (toim): Suomen historian pikkujättiläinen, s. 597–658. WSOY, 2003. ISBN 951-0-27365-1.
  Suomen presidentit
Ståhlberg | Relander | Svinhufvud | Kallio | Ryti | Mannerheim | Paasikivi | Kekkonen | Koivisto | Ahtisaari | Halonen | Niinistö