Näköhermo

Näköhermo (lat. nervus opticus) on toinen aivohermo. Aivohermoja on kaikkiaan 12 paria. Näköhermo alkaa silmänpohjasta näköhermonnystystä (papilla) ja päättyy talamukseen. Näköhermon muodostaa pääasiassa noin 1,2 miljoonaa verkkokalvolta alkavaa gangliosolun aksonia. Edellisten lisäksi näköhermossa on myös silmän parasympaattisia hermosyitä, jotka muun muassa vaikuttavat mustuaisen kokoon. Silmämunan sisäosassa näköhermonpäässä ei ole valoa aistivia näköreseptorisoluja, tappeja eikä sauvoja, ja siitä aiheutuu näkökenttään noin 15 astetta katsepisteen ohimonpuolelle fysiologinen sokea piste.

Näköhermo lähtee silmän takaosasta, kuvassa irrotettu silmämuna

Näköhermojen risteytyminen puolelta toiselle näköhermoristissä.

Näköhermo sijaitsee keskimmäisen ja sisimmäisen aivokalvon välisessa tilassa (subaraknoidaalitila). Subaraknoidaalitilassa on aivoselkäydinnestettä. Aivoselkäydinnesteen virtaus em. tilassa aiheuttaa aivopaineen. Aivopaine voi nousta esimerkiksi aivoverenvuodon tai aivokasvaimen johdosta. Aivopaineen nousu saattaa näkyä molempien näköhermonpäiden turvotustilana silmänpohjassa.

Lähteet

• K.M. Saari (toim.): Silmätautioppi. Kandidaattikustannus Oy, 2001.