Myyrä (animaatiohahmo)

Myyrä (tšek. Krtek) on tšekkiläisen animaattorin ja kuvittajan Zdeněk Milerin tunnetuin animaatiohahmo. Hahmo sai alkunsa vuonna 1956, kun Mileriltä tilattiin kankaan valmistamisesta kertova lasten opetuselokuva. Kuinka myyrä sai housut ilmestyi 1957 ja sai myönteisen vastaanoton. Sarjan toinen osa Myyrä ja auto ilmestyi 1963, minkä jälkeen Miler teki uusia animaatioita säännöllisesti, jopa useamman vuodessa. Vuodesta 1989 alkaen reaalisosialismi päättyi Tšekkoslovakiassa, ja Myyrä-oheistuotteista muodostui menestyksekäs liiketoiminta. Viimeinen Myyrä-elokuva ilmestyi vuonna 2002.

Myyrä iloitsee uusista housuistaan.

Myyrä on pieni ja iloinen kontiainen, joka mielellään tutustuu uusiin asioihin. Hahmo puhuu hyvin vähän, mutta ilmaisee itseään erilaisin sanattomin huudahduksin sekä nauramalla ja itkemällä. Sarjan ensimmäisissä osissa Myyrä tutustuu uuteen teknologiaan. Myöhemmin animaatiot alkoivat keskittyä erilaisiin arjen ilmiöihin ja vastoinkäymisiin, joista Myyrä kekseliäisyytensä avulla selviää. Tärkeässä roolissa ovat tunteet, joiden tunnistamiseen ja hallitsemiseen lapset saavat Myyrän seikkailuista esimerkkiä. Myös luonnonsuojelu on toistuva teema.

Myyrä-animaatioita on sovitettu kirjoiksi, joita on suomeksi julkaistu yhteensä 16. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1959. Yleisradio alkoi esittää Myyrä-animaatioita vuonna 1974. Tšekin ja Suomen lisäksi hahmo on hyvin suosittu Saksassa.

Historia

Tausta

Ensimmäiset tšekkoslovakialaiset animaatiot tehtiin jo maailmansotien välisenä aikana. Toisen maailmansodan päätyttyä elokuvateollisuus kansallistettiin vuonna 1945, ja seuraavina vuosina maa siirtyi sosialismiin. Animaatioala sai valtiolta huomattavaa tukea, ja tšekkoslovakialaiset animaattorit herättivät myönteistä huomiota ulkomailla. Kylmän sodan vuoksi idän ja lännen välinen kulttuurivaihto oli vähäistä. Disneyn vaikutus Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden animaatioalaan oli silti huomattava. Jopa neuvostojohtaja Josif Stalin ihaili Disneyn elokuvia.

Stalinin kuoltua vuonna 1953 Itä-Euroopan yhteiskunnat avautuivat ja alkoivat tavoitella tiiviimpää yhteistyötä muun maailman kanssa. Omavaraisuuden sijaan alettiin korostaa lännen saavuttamista ja ohittamista sekä talouden että taiteiden alalla. Sosialistista kulttuuria alettiin viedä ulkomaille taiteen voimalla. Tšekkoslovakiasta tuli animaation alalla Itä-Euroopan johtava valtio, jonka saavutukset tunnettiin myös Länsi-Euroopassa.

Tšekkiläinen Zdeněk Miler teki ensimmäiset animaationsa saksalaismiehityksen vuosina. Sodan jälkeen Miler liittyi kommunistiseen puolueeseen, joka vuonna 1946 oli tšekkoslovakian suosituin puolue. Puolueen jäsenyys oli hyödyksi Milerin uralle ja antoi hänelle tavallista suuremman taiteellisen vapauden. Sosialismin alkuvuosina Miler teki korostetun opettavaisia ja aatteellisia elokuvia, jotka tähtäsivät uuden sosialistisen sukupolven kasvattamiseen. Niihin verrattuna Myyrästä tuli maanläheisempi ja samaistuttavampi hahmo.

Sarjan synty ja varhaisvaiheet

Myyrä-hahmo syntyi tilaustyönä vuonna 1956, kun Mileriltä tilattiin vaateteollisuuden toiminnasta kertova lastenelokuva. Aiheeseen heijastuivat Tšekkoslovakian asema Itä-Euroopan koneenrakennuksen edelläkävijänä sekä 1950–1960-lukujen teknologia- ja tulevaisuususko. Samankaltaiset teemat esiintyivät myös itäsaksalaisessa Nukkumatti-sarjassa, joka Myyrää korostuneemmin esitteli uusinta teknologiaa. Tšekin historiasta väitelleen Riikka Palonkorven mukaan ”Myyrästä muodostui kuitenkin Nukkumattia moniulotteisempi ja ajattomampi hahmo”. Disneyn innoittamana Miler päätti tehdä päähenkilöistään eläimiä. Erityisen paljon vaikutusta lienee ollut vuonna 1942 ilmestyneellä Bambilla, joka määritteli eläinanimaation standardit vuosikymmeniksi. Omien sanojensa mukaan Miler keksi Myyrä-hahmon kävelyllä, kun hän kompastui myyrän kasaamaan kumpareeseen.

Sarjan ensimmäinen elokuva Kuinka Myyrä sai housut valmistui vuonna 1957, ja se vietiin heti myös länteen. Venetsian elokuvajuhlilla se voitti parhaan alle 7-vuotiaille suunnatun opettavaisen elokuvan palkinnon. Seuraava elokuva, Myyrä ja auto, ilmestyi kuusi vuotta myöhemmin. Uusia elokuvia ilmestyi sen jälkeen säännöllisesti, ja Myyrästä tuli hyvin suosittu sekä itäblokissa että sen ulkopuolella. Ensimmäisessä elokuvassa oli kertojaääni, mutta myöhemmät osat olivat lähes tyystin vailla puhetta ja Myyrä lausui silloin tällöin yksittäisiä sanoja. Päätös oli tuottajien, ei Milerin. Sanattomuus teki ennakkosensuurista tarpeetonta, ja toisaalta eloisa kuvakerronta riitti juonen kuljettamiseen. Koska elokuvissa ei ollut dialogia, niitä oli helppo viedä ulkomaille. Tšekkoslovakiassa Myyrän televisioesityksistä tuli ylisukupolvinen kokemus.

Tšekkoslovakiassa koettiin 1960-luvulla lyhytaikainen vapautuminen, joka päättyi Neuvostoliiton miehitykseen elokuussa vuonna 1968. Sensuuri ensin höltyi ja sen jälkeen kiristyi taas. Tämä heijastui Myyrä-elokuvien sisältöön, joka keskittyi yhä enemmän arkipäiväisiin aiheisiin. Yksinomaan vuonna 1969 ilmestyi neljä Myyrä-elokuvaa. Palonkorpi arvioi, että ”Myyrän tavoitteena oli tuottaa turvallisuudentunnetta ja jatkuvuutta epävarmassa tilanteessa”. 1970-luvulla Tšekkoslovakiassa tuotettiin selvästi Myyrää yhteiskunnallisempia ja kriittisempiä lastenelokuvia. Esimerkiksi Rosvo-Rudolfin tekijä Radek Pilar joutui vallanpitäjien silmätikuksi. Milerillä ei tiettävästi ollut vastaavia ongelmia, sillä Myyrä pysyttäytyi politiikan ulkopuolella.

Yhteistuotanto länsisaksalaisen WDR-yhtiön kanssa alkoi 1960–1970-lukujen taitteessa. Länsi-Saksassa ei perinteisesti ollut tehty elokuvia tai televisio-ohjelmia lapsille, joten tyhjiötä täyttämään haluttiin ulkomaista osaamista. Päätökselle oli myös taloudellinen peruste, sillä Tšekkoslovakian palkkataso oli länsimaita alhaisempi.

Myyrän kansainvälinen suosio toi arvovaltaa ja rahaa sekä Milerille että Tšekkoslovakian valtiolle. Vaikka Miler lopetti kommunistipuolueen jäsenmaksujen maksamisen ja menetti jäsenyytensä 1970-luvulla, hänen työskentelyynsä ei puututtu.

Reaalisosialismin jälkeen

Reaalisosialismin päätyttyä vuonna 1989 valtion tuki taiteelle väheni, eikä markkinataloudessa ollut animaatioelokuville entisen veroista kysyntää. Käsin tehty animaatio pitkälti korvautui tietokoneanimaatiolla. Tšekkoslovakian piirroselokuvateollisuus, joka aiemmin oli ollut Disneyn tärkein kansainvälinen haastaja, taantui. Tšekkiläisistä piirroshahmoista ainoana Myyrä kykeni säilyttämään asemansa. Japanissa ja monissa Euroopan maissa hahmon suosio jopa kasvoi.

Sosialismin lakkauttamisen myötä Myyrä-oheistuotteista tuli rahakasta liiketoimintaa, ja Prahassa niitä myydään turisteille matkamuistoiksi. Vuonna 2012 uutisoitiin, että Apple alkaa valmistaa ja myydä Myyrä-oheistuotteita Yhdysvalloissa. Disneyn hallitsevan aseman vuoksi Myyrä ei kuitenkaan ole saanut merkittävää jalansijaa Yhdysvaltain markkinoilla.

Milerin viimeinen Myyrä-elokuva valmistui vuonna 2002. Miler kuoli marraskuussa vuonna 2011, jolloin perikunta alkoi riidellä Myyrän oikeuksista. Milerin tyttärentytär sopi kiinalaisen CCTV-kanavan kanssa uusien Myyrä-jaksojen tuottamisesta. Tšekkiläis-kiinalainen yhteistuotanto ”Myyrä ja panda” sai Tšekissä ristiriitaisen vastaanoton, sillä alkuperäisten elokuvien ihailijoiden mielestä se oli kehno ja politisoitunut. Vuosikausia jatkunut oikeuskiista päättyi vuonna 2019, kun Prahan korkein oikeus päätti, ettei Milerin tyttärentyttärellä ollut oikeutta lisenssiin.

Kunnianosoituksia

Riikka Palonkorven mukaan Myyrä on osoitus siitä, etteivät innovatiiviset tuotteet kylmän sodan vuosina siirtyneet pelkästään lännestä itään vaan myös päinvastaiseen suuntaan. Milerin lyhytelokuvat voittivat 1950-luvun lopulta alkaen useita kansainvälisiä elokuvapalkintoja. Suosituin Myyrä on Tšekissä, Suomessa ja Saksassa, ja hahmosta on tullut tšekkiläisen animaatioteollisuuden symboli sekä kotimaassa että muualla. Todellisuudessa Myyrä-elokuvat muodostavat vain pienen osan kaikista tšekkiläisistä animaatioista.

Vuonna 2011 yhdysvaltalainen astronautti Andrew J. Feustel otti Myyrä-pehmolelun STS-134-avaruuslennolle. Hän oli kuullut hahmosta tšekkiläistaustaiselta vaimoltaan. Feustelin tavoitteena oli lisätä lasten kiinnostusta tieteeseen ja avaruuteen. Nasan tiukkojen turvallisuusvaatimusten vuoksi lelua piti muokata ja testata, ennen kuin se hyväksyttiin lennolle. Kuultuaan Feustelin suunnitelmista Miler lähetti hänelle postikortin ja Myyrä ja raketti -kirjan.

Prahassa järjestettiin yleisurheilun sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailut vuonna 2015. Myyrä toimi kisojen maskottina.

Hahmo ja teemat

Myyrä

Tarinoiden päähenkilö on Myyrä-niminen maamyyrä eli kontiainen. Lähes sokeasta esikuvastaan poiketen piirroselokuvien Myyrällä on isot silmät. Se on luonteeltaan kiltti, utelias ja kekseliäs. Sillä on paljon ystäviä, mutta se on ajattelussaan ja toimissaan itsenäinen. Myyrä nauraa ja itkee mutta puhuu vain yksittäisiä sanoja. Hahmon ääninäyttelijöinä toimivat Milerin tyttäret. Yleisin repliikki on tšekinkielinen tervehdys ”ahoj”. Tunnetiloja korostetaan sanattomilla huudahduksilla sekä musiikilla, joka sävellettiin varta vasten Myyrä-animaatioita varten ja suunniteltiin tukemaan tarinaa.

Milerin mukaan Myyrä oli idealisoitu omakuva: hahmo, jolla on paljon suuria suunnitelmia, mutta joka ei koskaan täysin onnistu. Se ei elokuvien mittaan aikuistu vaan pysyy aina pikkupoikana. Myyrä ei perusta perhettä, sillä Milerin mukaan tämä mutkistaisi fiktion maailmaa tarpeettomasti. Jos Myyrällä olisi vaimo, elokuvissa täytyisi käsitellä perheriitoja. Myyrällä on kuitenkin tyttöystävä, Hiiri, ”sillä miehellä pitää olla puoliso”.

Teemat

Myyrä-elokuvien keskeisin kohdeyleisö ovat pienet lapset. Elokuvissa on hyvin vähän dialogia, ja kerronta tapahtuu lähinnä kuvallisesti. Milerin varhaisemmista töistä poiketen Myyrän seikkailut eivät ole avoimen yhteiskunnallisia, vaan ne pyrkivät kuvaamaan realistisesti lasten jokapäiväistä kokemusmaailmaa. Toistuvia aiheita ovat yhteistyön merkitys sekä erilaiset arjen ongelmat ja riidat, joihin Myyrä etsii ja löytää ratkaisun. Toisinaan Myyrä joutuu reflektoimaan omia virheitään ja selviytymään surun ja häpeän kaltaisista tunteista, joten lapset voivat elokuvien kautta oppia erilaisten tunteiden tunnistamista ja niiden kanssa pärjäämistä. Alkupään elokuvissa Myyrä tutustuu teknologiaan ja uusiin keksintöihin: vaatteiden valmistukseen, autoihin ja avaruusraketteihin. Myöhemmissä elokuvissa aiheet ovat arkisempia, ja Myyrä esimerkiksi käy eläintarhassa ja katselee televisiota.

Tšekkiläinen elokuvalehti kirjoitti 1980-luvun lopulla, että Myyrä-elokuvien tärkeimmät teemat ovat maailmaan tutustuminen, ystävien löytäminen, luonnonsuojelu ja huumori. Yhteiskunnallisia teemoja on Myyrässä melko vähän, eikä elokuvilla ole johdonmukaista agendaa. Myyrä ei puolusta eikä arvostele sosialismia. Toisaalta Miler korosti, että jopa pikkulasten elokuvien on oltava ajankohtaisia, ja niissä tulee käsitellä tärkeitä aiheita. Myyrä-elokuvissa ajankohtaisuus näkyy ennen muuta uuden teknologian esittelyssä. Tšekkiläisen animaattorin Eduard Hofmanin mukaan Myyrä tarkkailee maailmaa lapsen silmin, mutta sarja painottaa myös sitä, miten asiat valmistetaan. Reaalisosialismin romahdettua keskeiseksi aiheeksi nousivat erilaiset perustarpeet.

Myyrä kaupungissa (1982) ja Myyrä ja uni (1984) ovat Myyrä-elokuviksi kantaa ottavia. Ensin mainitussa Myyrän ja sen ystävien kotimetsä tuhotaan uuden kaupungin tieltä. Lisäksi elokuvassa kuvataan ihmisten riippuvuutta epäluotettavasta teknologiasta. Myös Myyrä ja uni käsittelee teknologisen yhteiskunnan varjopuolia. Sarjalle epätyypillisesti unitarinassa on voimakkaita fantasiaelementtejä.

Palonkorven mukaan Myyrän teemat ”ovat suuressa määrin yleismaailmallisia. Ne eivät ole sidottuja kulttuuriin, paikkaan eivätkä merkittävästi edes aikaan. Tässä näkyy myös yksi merkittävistä eroista Myyrä-animaatioiden ja Disneyn tuotannon välillä. Siinä missä tšekkoslovakialainen Myyrä keskittyi tunteisiin, Disney korosti eeppistä kertomusta, hyvän ja pahan kohtaamista. Myyrässä erityisen pahantahoiset hahmot puuttuvat. Kyseessä on korkeintaan ajattelemattomuus ja virheetkin ovat inhimillisiä.”

Luettelo Myyrä-animaatioista

Kaksi ensimmäistä Myyrä-animaatiota ovat 10–15 minuutin mittaisia lyhytanimaatioita. Vuosina 1966–1975 ja 1995–2002 tehdyt ovat pääasiassa viidestä kahdeksaan minuutin mittaisia. Vuosina 1982–1994 tehdyt lyhytelokuvat ovat pitempiä, noin puolen tunnin pituisia.

Suomenkielinen nimi	Alkuperäinen nimi	Valmistusvuosi
Kuinka Myyrä sai housut	Jak krtek ke kalhotkám přišel	1957
Myyrä ja auto	Krtek a autíčko	1963
Myyrä ja raketti	Krtek a raketa	1966
Myyrä ja radio	Krtek a tranzistor	1968
Myyrä ja vihreä tähti	Krtek a zelená hvězda	1969
Myyrä ja purukumi	Krtek a žvýkačka	1969
Myyrä eläintarhassa	Krtek v Zoo	1969
Myyrä puutarhurina	Krtek zahradníkem	1969
Myyrä ja siili	Krtek a ježek	1970
Myyrä ja tikkukaramelli	Krtek a lízátko	1970
Myyrä ja televisio (myös Myyrä ja TV)	Krtek a televizor	1970
Myyrä ja sateenvarjo	Krtek a paraplíčko	1971
Myyrä maalarina (myös Myyrä taiteilijana)	Krtek malířem	1972
Myyrä ja tulitikut	Krtek a zápalky	1974
Myyrä ja musiikki	Krtek a muzika	1974
Myyrä ja puhelin	Krtek a telefon	1974
Myyrä kemistinä	Krtek chemikem	1974
Myyrä ja matto	Krtek a koberec	1974
Myyrä kelloseppänä	Krtek hodinářem	1974
Myyrän joulu	Krtek o Vánocích	1975
Myyrä valokuvaajana	Krtek fotografem	1975
Myyrä ja muna	Krtek a vejce	1975
Myyrä ja maansiirtokone	Krtek a buldozér	1975
Myyrä erämaassa	Krtek na poušti	1975
Myyrä karnevaaleilla	Krtek a karneval	1975
Myyrä kaupungissa (myös Myyrä ja kivinen metsä)	Krtek ve městě	1982
Myyrä ja uni	Krtek ve snu	1984
Myyrä lääkettä etsimässä	Krtek a medicína	1987
Myyrä filmitähtenä	Krtek filmová hvězda	1988
Myyrä ja kotka	Krtek a orel	1992
Myyrä ja kello	Krtek a hodiny	1994
Myyrä ja hiili	Krtek a uhlí	1995
Myyrä ja ystävyys	Krtek a kamarádi	1995
Myyrä ja retki	Krtek a víkend	1995
Myyrä ja robotti	Krtek a robot	1995
Myyrä ja syntymäpäivät	Krtek a oslava	1995
Myyrä ja ankanpoikaset	Krtek a kachničky	1995
Myyrä ja metro	Krtek a metro	1997
Myyrä ja sienet	Krtek a houby	1997
Myyrä ja hiiri	Krtek a myška	1997
Myyrä ja pikku jänis	Krtek a zajíček	1997
Myyrä ja jänisperhe	Krtek a maminka	1997
Myyrä ja tulva	Krtek a potopa	1997
Myyrä ja lumiukko	Krtek a sněhulák	1998
Myyrä ja loma	Krtek a dovolená	1998
Myyrä ja huilu	Krtek a flétna	1999
Myyrä ja kaivo	Krtek a pramen	1999
Myyrä ja kuva	Krtek a šťoura	1999
Myyrä ja pääskynen	Krtek a vlaštovka	2000
Myyrä ja pieni kala	Krtek a rybka	2000
Myyrä ja sammakko	Krtek a žabka	2002

Myyrä-animaatiot Suomessa

Kuva myyrästä ja sateenvarjosta VR:n junavaunun kyljessä.

Suomessa Myyrä-animaatioita on näytetty televisiossa 1970-luvulta eteenpäin. Ensimmäisen kerran Myyrää esitettiin Yle TV2:n ruotsinkielisissä lastenohjelmissa vuoden 1974 syksyllä. FST näytti uusia jaksoja vuosina 1976 ja 1979. Uusintoja näytettiin vuosina 1979–1982 ja 1988. Suomenkielisenä sarjan näytti Yle TV1 vuoden 1975 kesällä. Se uusittiin vuosina 1979–1980 ja Veturi-ohjelmassa vuosina 1999–2001.

Myyrä-tarinoita julkaistiin ensimmäisen kerran VHS-kasettina vuonna 1986 ja sitten 1990–2000-luvuilla. DVD-levyinä Myyrä ilmestyi 2000-luvulta lähtien. Myyrä-animaatioiden pituus vaihtelee, ja animaatiojulkaisut voivat sisältää joko pari tarinaa tai useita lyhyitä kertomuksia. Samoja tarinoita on useilla erinimisillä julkaisuilla ja VHS-kaseteilla ilmestyneitä tarinoita on julkaistu uudelleen DVD-muodossa.

Luettelo DVD-julkaisuista

DVD:n nimi	Vuosi	Elokuvat	Kansikuva
Myyrän seikkailut 1	2003	Myyrä puutarhurina Myyrä ja sateenvarjo Myyrä ja purukumi Myyrä ja vihreä tähti Myyrä ja tikkukaramelli Myyrä eläintarhassa Myyrä ja radio Myyrä ja siili Myyrä ja televisio
Myyrän seikkailut 2	2003	Myyrä ja auto Myyrä ja matto Myyrän joulu Myyrä autiomaassa Myyrä ja karnevaalit Myyrä ja muna Myyrä kemistinä Myyrä ja tulitikut Myyrä ja kaivinkone Myyrä ja puhelin Myyrä maalarina Myyrä valokuvaajana Myyrä kelloseppänä Myyrä ja musiikki
Myyrän uudet seikkailut 1	2004	Myyrä ja kello Myyrä ja kotka
Myyrän uudet seikkailut: Myyrä ja kaupunki	2004	Myyrä ja kivinen metsä Myyrä ja uni
Myyrän uudet seikkailut: Myyrä lääkettä etsimässä	2005	Myyrä filmitähtenä Myyrä lääkettä etsimässä
Myyrä kaupungissa	2006	Myyrä ja TV Myyrä ja auto Myyrä ja purukumi Myyrä ja puhelin Myyrä ja tulitikut Myyrä kelloseppänä Myyrä valokuvaajana
Myyrä ja vihreä tähti	2006	Myyrä ja tikkukaramelli Myyrä ja radio Myyrä ja vihreä tähti Myyrä kemistinä Myyrä ja muna Myyrä ja matto Myyrä ja siili
Myyrän puuhat	2007	Myyrä eläintarhassa Myyrä puutarhurina Myyrä taiteilijana Myyrä ja musiikki Myyrä erämaassa Myyrä ja raketti
Kuinka Myyrä sai housut	2007	Myyrän joulu Myyrä karnevaaleilla Myyrä ja maansiirtokone Myyrä ja sateenvarjo Kuinka Myyrä sai housut
Myyrän uudet seikkailut: Myyrä ja ystävyys	2007	Myyrä ja ankanpoikaset Myyrä ja syntymäpäivät Myyrä ja robotti Myyrä ja retki Myyrä ja ystävyys Myyrä ja hiili Myyrä ja jänisperhe Myyrä ja sienet Myyrä ja metro
Myyrän uudet seikkailut 5	2007	Myyrä ja lumiukko Myyrä ja tulva Myyrä ja pikku jänis Myyrä ja huilu Myyrä ja kaivo Myyrä ja pääskynen Myyrä ja pieni kala Myyrä ja pieni sammakko Myyrä ja kuva
Myyrän uudet seikkailut: Myyrä ja kotka	2013	Myyrä ja herätyskello Myyrä ja kotka

Myyrä-kuvakirjat

Myyrä-tarinoita on julkaissut lukuisina kuvakirjoina Suomessa Kustannusyhtiö Tammi. Kirjat on kuvittanut ja osin myös kirjoittanut Zdeněk Miler, tarinoita ovat kirjoittanet myös Hana Doskocilová sekä Eduard Petiska. Kertomukset ovat pitkälti sovituksia Myyrä-animaatioista. Osa tarinoista on julkaistu sekä itsenäisenä kirjana että osana teosta, jossa on monta Myyrä-tarinaa. Kirjoista ensimmäinen ilmestyi Suomessa vuonna 1959 ja niistä on otettu useita painoksia. Eniten julkaisuja ja painoksia on tuotettu 2000-luvulla.

Suomessa julkaistut Myyrä-kuvakirjat

• Kuinka myyrä sai housut (1959, 1976, 1979, 1983, 1988, 1996), tarina Z. Miler, I. Hercikova, E. Petiska
• Kuinka myyrä sai auton (1960)
• Myyrän lentoretki (1966)
• Myyrä kaupungissa (1985, 2000, 2006), kirjoittanut J. A. Novotný (J.A.N)
• Myyrän seitsemäs taivas (1987), kirjoittanut Hana Doskocilová (H.D.)
• Kuinka myyrä sai housut ja muita kertomuksia (6.p. 1996)

sisällys: Koira joka halusi pentuja (Z.M.) ; Koira ja hunaja (I. Hercikova) ; Kuinka Myyrä sai housut (E.P.) ; Myyrän lentoretki (Z.M.) ; Kuinka Myyrä sai auton (E.P.)

• Myyrä ja vihreä tähti (1998), kirjoittanut H.D.

sisältää kertomukset Myyrä ja vihreä tähti; Myyrä ja sateenvarjo; Myyrän seitsemäs taivas

• Myyrän talvi (1998), kirjoittanut H.D.

sisältää kertomukset Myyrä ja lumiukko, kirjoittanut H.D.; Myyrä ja joulu (J.A.N:n aiheen pohjalta)

• Myyrän auto (1999, 2001, 2006, 2007), kirjoittanut Eduard Petiska (E.P.)
• Myyrä parantaa hiiren (1999, 2000, 2003, 2007), kirjoittanut H.D.
• Myyrän housut (2001, 2003, 2006, 2007), kirjoittanut E.P
• Myyrä ja kotka (2002, 2007) kirjoittanut H.D.
• Myyrä puhemiehenä (2002), kirjoittanut H.D.
• Myyrän raketti (2005, 2006), kirjoittanut Zdeněk Miler

julkaistu alun perin nimellä Myyrän lentoretki

• Myyrä ja lumiukko (2005, 2006), kirjoittanut H.D.

julkaistu aiemmin osana teosta Myyrän talvi

• Myyrä ja sateenvarjo (2005, 2006), kirjoittanut H.D.

julkaistu aiemmin osana teosta Myyrä ja vihreä tähti

(Lihavoituna teoksen ensimmäinen julkaisuvuosi. Lihavoituna ja kursivoituna ensimmäinen julkaisuvuosi alkuperäisestä poikkeavalla nimellä tai itsenäisenä julkaisuna.)

Lähteet

• Palonkorpi, Riikka: Mole holes in the Iron Curtain: The Success story of the Krtek animated films. Miklóssy, Katalin & Ilic, Melanie (toim.): Competition in Socialist Society, s. 142–158. London: Routledge, 2014. ISBN 978-0-4157-4720-2 Google-kirjat. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Myyrä (animaatiohahmo) Wikimedia Commonsissa

• How the Mole got his trousers. Kratkyfilm. (englanniksi)