Malta-Buretin kulttuuri

Malta-Buretin kulttuuri (Mal'ta-Buret':in kulttuuri) oli varhainen kivikauden kulttuuri Itä-Siperiassa Baikaljärven ja Altain lähellä. Löytöpaikat sijaitsevat Irkutskista pohjoiseen. Tämä metsästyskulttuuri ajoitetaan aikaan noin 24000-15000 kalenterivuotta eaa. Se tunnetaan mammutinluisista tyylitellyistä naispatsaista[1]. ja lintupatsaista. Osa lintupatsaista on viulun muotoisia. Buretin ihmiset asuivat puoliksi maanalaisissa kupolimaisissa majoissa ainakin kulttuurin myöhemmässä vaiheessa. Geenitutkimusten mukaan kulttuurin ihmiset olivat sukua joillekin siperialaisille, eteläaasialaisille, intiaaneille ja eurooppalaisille, mutteivät itäaasialaisille.

Buretista löydetty naispatsas.
Afontova gorasta löydettyjä luuesineitä museossa.
Maltasta löydetty luuhun kaiverrettu mammutti.

Sijainti

muokkaa

Malta-Buretin myöhäispaleoliittisten löytöjen alue on Irkutskin oblastissa Venäjällä. Maltan ja Buretin löytöpaikat sijaitsevat Baikaljärven länsipäästä pohjoiseen. Paikat ovat Angara-joen latvan altaassa 15 km päässä toisistaan. Maltan kulttuurilliseen kompleksiin kuuluu myös Afontova Gora, joka on ajoitettu noin aikaan 15000 BP. Luultavasti Malta oli pääasutus ja Buret talvileiri. Molemmat paikat ovat joen lähellä.

Ajoitukset

muokkaa

Maltassa ja Buretissa asuttiin jääkaudella. Maltan löytöjä, lähinnä luita on ajoitettu radiohiilellä. Maltasta on huomattu 13 kerrostumaa. Suurin osa löydöistä on tehty kerrostumasta 8. Pääkulttuurikerrostumasta on kaksi ajoitusta 20900-20800+-200 radiohiilivuotta sitten.(BP uncal.).

Monet kerrostuman 8 löydöt osuvat aikaan 22900-19000 BP uncal. Asutus väheni noin 20000 radiohiilivuotta sitten. 8. kerrostuman keskimääräinen ajoitus on 21040+-240 radiohiilivuotta sitten[2].

Maltan kerrostuma 9 "horisontti 2" ajoittuu aikaan 14900 radiohiilivuotta sitten.[3][4]

Eläimistö, kasvillisuus

muokkaa

Seudulla oletetaan kasvaneen jääkaudella puistotundraa. Peuroja, nappajäniksiä, wapitihirviä, tavallisia hirviä, paksusarvilampaita, biisoneita, hevosia ja villamammutteja eli alueella jääkauden kylmimpään aikaan. petoeläimiin kuuluivat napaketut, sudet, karhut, ahmat,

Venuspatsaat

muokkaa

Maltasta ja Buretista löydetyt yleensä luiset, joskus kiviset naispatsaat tuovat mieleen kivikautiset Gravetten kulttuurin naispatsaat Euroopassa[5]. Patsaat ovat kahta lajia: pullukoita naisia ja laihoja naisia. Naiset ovat joko alastomia tai niillä on turkki päällä. Erään tulkinnan mukaan pienoispatsaat esittävät sekä miehiä, naisia että lapsia. Patsaat ajoitetaan aikaan 23000-19000 BP, ehkä tarkemmin 22000-21000 BP[6].

Geenitutkimukset

muokkaa

Maltasta löydetty vanhempi lapsi on ajoitettu aikaan 19980 radiohiilivuotta sitten[7]. Maltan pojan MA-1:n isälinjan haplotyyppi on R, äitilinjan tyyppi U. Afontova Gorasta löydetty 17000 vuoden takainen ihmisen luu on tyyppiä Q1a1-F1215 (mtDNA R)[8].

Lähteet

muokkaa
  1. [1]
  2. RADIOCARBON , Vol 49, Nr 2, 2007, p 741–756 RADIOCARBON DATE FREQUENCY AS AN INDEX OF INTENSITY OF PALEOLITHIC OCCUPATION OF SIBERIA: DID HUMANS REACT PREDICTABLY TO CLIMATE OSCILLATIONS? Stuart J Fiedel Yaroslav V Kuzmin s. 744
  3. CARD card.anth.ubc.ca. Viitattu 24.10.2016.[vanhentunut linkki]
  4. RADIOCARBON , Vol 44, Nr 2, 2002, p 503–530 University of Arizona RADIOCARBON-BASED CHRONOLOGY OF THE PALEOLITHIC IN SIBERIA AND ITS RELEVANCE TO THE PEOPLING OF THE NEW WORLD Sergey A Vasil’ev • Yaroslav V Kuzmin • Lyubov A Orlova • Vyacheslav N Dementiev s. 526-527
  5. [2]Lander, Louise Muriel (2005) From artifact to icon: an analysis of the Venus �gurines in archaeological literature and contemporary culture , Durham theses, Durham University. Available at Durham E-Theses Online: http://etheses.dur.ac.uk/3027
  6. Veneri preistoriche: in Siberia; gravettiano/pavloviano - Archeoastronomia in Italia www.frru2.altervista.org. Viitattu 24.10.2016.
  7. A Siberian Connection to the First Colonists of the Americas About.com Education. Arkistoitu 8.1.2017. Viitattu 24.10.2016.
  8. Y-SNP calls for Afontova Gora 2