Kenraali Talvi
Kenraali Talvi on sotakirjallisuudessa käytetty käsite, joka kuvaa hyökkäyksen epäonnistumista huonojen sääolojen vuoksi. Termiä on käytetty pääosin Venäjälle suuntautuneiden hyökkäysten yhteydessä, mutta toisinaan myös esimerkiksi talvisotaan liittyen. Sääolojen vaikutusta armeijan tappioihin pyritään kuitenkin korostamaan hyökkäyksen epäonnistuessa. Tämä saattaa osittain vaikuttaa termin syntymiseen.
Hyökkäykset Venäjälle
muokkaaSuuressa pohjan sodassa (1700–1721) Ruotsin kuningas Kaarle XII hyökkäsi Venäjälle 35 000 sotilaan voimin. Venäläiset käyttivät poltetun maan taktiikkaa, ja talvi oli vuosisadan kylmin. Talven jälkeen hengissä oli enää 19 000 sotilasta. Pultavan taistelu ratkaisi sodan ja päätti Ruotsin suurvalta-aseman Euroopassa.
Napoleonin Grande Armée hyökkäsi Venäjälle 650 000 miehen voimin. Käyttäen jälleen poltetun maan taktiikkaa venäläiset perääntyivät ja antoivat ankarien luonnonolojen tuhota vihollisen armeijan. Lopulta jäljellä oli enää 100 000 miestä ja armeijan oli pakko vetäytyä.
Natsi-Saksan armeijat yrittivät Venäjän-valloitusta 1941. Jo aiemmin Stalin oli antanut käskyn tehtaiden purkamisesta ja siirtämisestä itään. Venäjän armeija perääntyi ja lähimmillään saksalaiset pääsivät noin 40 kilometrin päähän Moskovasta. Lopullisesti armeijan taistelutahto murrettiin Stalingradin taisteluissa karmaisevien sääolojen vallitessa.
Talvisota
muokkaaTalvisodan aikana sääolosuhteet olivat Suomen armeijalle edulliset. Neuvostoliiton sotilaat joutuivat majoittumaan ulkona jopa −40 celsiusasteen lämpötiloissa huonoissa varusteissa, mikä alensi sotilaiden taistelutahtoa ja -tehoa. Edelleen mottitaisteluissa sääolot tappoivat ja vammauttivat suuria joukkoja.
Termin käyttö
muokkaaMarsalkka Michel Ney kirjoitti Venäjän sotaretken aikana kirjeessä vaimolleen:
»Kenraali Nälkä ja kenraali Talvi, ennemminkin kuin venäläisten luodit, ovat lyöneet Grande Arméen.[1]»
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kenraali Talvi Wikimedia Commonsissa
