Iguanodon (suom. "Bernissartin iguaanin hammas"[2]) oli linnunlanteisten dinosaurusten suku, joka eli varhaisliitukaudella noin 161-99 miljoonaa vuotta sitten. Se oli ensimmäinen löydetty ja toinen tieteellisesti kuvattu dinosaurus (1825), ja dinosaurusten alkuperäinen määrittely tehtiin sen sekä Megalosauruksen ja Hylaeosauruksen perusteella.[3]

Iguanodon
Iguanodon bernissartensiksen luuranko (Meyers encyclopedia, 1890).
Iguanodon bernissartensiksen luuranko (Meyers encyclopedia, 1890).
Varhaisliitukausi
126–125 Ma
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Ylälahko: Dinosaurukset Dinosauria
Lahko: Linnunlantioiset Ornithischia
Alalahko: Ornithopoda
Osalahko: Iguanodontia
Heimo: Iguanodontidae
Suku: Iguanodon
Mantell, 1825
Synonyymit
Lajit
  • I. bernissartensis Boulenger, 1881
  • I. galvensis Verdú et al., 2015[1]
  • I. ottingeri? Galton and Jensen, 1979
Katso myös

  Iguanodon Wikispeciesissä
  Iguanodon Commonsissa

Fossiilit

muokkaa
 
Hampaat, jotka ensimmäisesta Iguanodonista löydettiin

Ensimmäiset fossiilit, jotka löydettiin Iguanodonista löydettiin vuonna 1822 Etelä-Englannin Wealdin kivikerrostumista.[4] Fossiilit, jotka löydettiin iguanodonista olivat pelkkiä fossiiliutuneita hampaita.[2] Sen löysi ensimmäisenä Gideon Mantell ja nimesi sen vuonna 1825.[4][3] Aikojen saatossa, kun luita alkoi löytyä, tutkijat luulivat sen olevan painava, löntystävä dinosaurus jolla oli nenänpäässä suuri sarvi kuin sarvikuonoilla, mutta myöhemmin piikki osoittautui peukalopiikiksi.[2][3][5][6]

Vuoden 1878 löytö ja teorian muutos

muokkaa

Vuonna 1878 eteläbelgilaisesta kaivoksesta Bernissartissa yritettiin löytää kultaa ja löysivät luun, jonka he luulivat olevan kultaa, mutta se osotaitui pyriitiksi. Siitä huolimatta kaivamista jatkettiin, jonka seurauksena löydettiin 31 täysikasvuisen iguanodonin luurankoa.[2][7] Löytöjen avulla teoria eläimestä, joka olisi ollut painava ja löntystävä nelijalkainen vaihdettiin löytöjen perusteilla, jotka osoittivat sen olevan aika kevyt dinosaurus myös löytöjen avulla "nenäpiikki" todettiin olevan peukalopiikki, jotka sillä oli molemissa käsissä kaksi kappaletta.[2]

Iguanodon nimen merkitys suomeksi tarkoittaa yksinkertaisesti "iguaanin hammasta", koska hampaat, jotka löydettiin dinosauruksesta muistuttivat iguaanin hamapaita.[2][4][8]

Eli kaikkialla maailmaa

muokkaa

Iguanodonin levinneisyysalue oli laaja, koska sen luurankoja on löydetty Pohjois-Amerikasta, Euroopasta, Aasiasta, Australiasta ja jope Etelä-Afrikasta.[9]

Kuvaus

muokkaa

Iguanodonit olivat raskasrakenteisia kasvinsyöjiä, jotka liikkuivat sekä kahdella että neljällä jalalla. Iguanodonit olivat norsun kokoisia dinosauruksia. Niiden takajalat olivat suuremmat kuin etujalat.[8] Ne olivat 13 metrin pituisia, neljän metrin korkuisia ja painoivat lähes 4000 kilogrammaa.[10][11] Nykyisten tietojen mukaan se pystyi kävelemään 19 kilometriä tunnissa.[10]

 
Louis Dollo ohjaa Iguanodonin diodraaman rakennusta luurangosta. Léon Beckerin maalaus vuodelta 1884.

Käveli neljällä, juoksi kahdella

muokkaa

1970-luvun tutkimuksen mukaan iganodonit viettivät suuremman osan ajastaan neljällä jalalla ja juoksi kahdella jalalla esimerkiksi joutuessaan hyökkäyksen kohteeksi.[2] Se käytti myös etujalkoja silloin kun sen piti kumartua esimerkiksi juomaan.[3] Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että Iguanodonin pyrstö oli todettu jäykäksi ja lähes suoraksi ja, että se kannatteli sitä ilmassa, joten seisoma-asento oli huomattavasti kumarampi.

Miten se söi ja mitä se söi?

muokkaa

Hampaat ja leuat

muokkaa

Iguanodonin leuat ja hampaat olivat tosi vahvat, joten ne sopivat hyvin ravinnon syöntiin. Niillä oli myös tiivis poskihampaiden rivistö, joka auttoi sitä ruuan hienontamisessa.[2]

Mitä se söi

muokkaa

Iguanodon oli kasvinsyöjä, joten se söi muun muassa kasveja, marjoja ja pähkinöitä.[12]

Puolustus

muokkaa

Iguanodon käytti suuremmalla todennäköisyydellä puolustukseen sen peukalopiikkejä, jolla se olisi voinut iskeä esimerkiksi lihansyöjän silmään.[13] Se saattoi käyttää myös piikkejään ravinnon hankkimisessa, jotta se olisi voinut rikkoa esimerkiksi hedelmiä ja siemeniä.[13]

Lähteet

muokkaa
  • Bowler, Peter J.: Ympäristötieteiden historia. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 1997. ISBN 951-884-189-6

Viitteet

muokkaa
  1. Verdú, Francisco J. & Royo-Torres, Rafael & Cobos, Alberto & Alcalá, Luis: Perinates of a new species of Iguanodon (Ornithischia: Ornithopoda) from the lower Barremian of Galve (Teruel, Spain). Cretaceous Research, 2015, 56. vsk, s. 250–264. doi:10.1016/j.cretres.2015.05.010 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h Micheal K: Ihmeellinen luonto: Dinosaurukset, s. 182-183. Suomentanut Jenni Kovanen. Gummerus Kustannus Oy, 2004. ISBN 951-20-6547-9
  3. a b c d Iguanodon ScienceViews. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  4. a b c Grace Costantino: Naming the Second Dinosaur: Mantell and Iguanodon Biodi Heritage Library. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  5. Iguanodon Prehistoric Wildlife. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  6. Iguanodon : the teeth that led to a dinosaur discovery Natural History Museum. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  7. Dinosaur Gallery Institut Royal des sciences naturelles de Belgique. Arkistoitu 19.10.2017. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  8. a b Ben Morgan: Dinosaurukset : Suuri dinosauruskirja, s. 128-129. Suomentanut Marko Niemi. Readme.fi, 2011. ISBN 978-952-220-416-5
  9. Iguanodon Encyclopaedia Britannica. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  10. a b Iguanodon Newdinosaurs.com. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  11. Iguanodon Natural History Museum. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  12. Iguanodon Is The Second Most Popular Dinosaur Ever Discovered Dinopit. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  13. a b Brian Switek: A Mysterious Thumb Smithsonian.com. 27.12.2011. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)