Chicago Bulls

Chicago Bulls
Konferenssi	Itäinen
Divisioona	Keskinen
Perustettu	26. tammikuuta 1966
Historia	Chicago Bulls; 1966–
Areena	United Center
Kotipaikka	Chicago, Illinois
Värit	punainen, musta;
Omistaja(t)	Jerry Reinsdorf
Toimitusjohtaja	Mark Eversley
Päävalmentaja	Billy Donovan
Yhteistyöseura	Windy City Bulls
Mestaruudet	6 (1991, 1992, 1993, 1996, 1997, 1998)
Konferenssin mestaruudet	6 (1991, 1992, 1993, 1996, 1997, 1998)
Divisioonan mestaruudet	9 (1975, 1991, 1992, 1993, 1996, 1997, 1998, 2011, 2012)
Kotisivu	https://www.nba.com/bulls
	Infobox OK

Chicago Bulls on chicagolainen National Basketball Associationissa (NBA) pelaava koripalloseura. Bulls perustettiin vuonna 1966, ja se pelaa itäisen konferenssin keskisessä divisioonassa. Bulls pelaa kotiottelunsa United Centerissä.

Bullsin suurin menestyskausi ajoittuu 1990-luvulle, jolloin seura nosti NBA:n suosiota maailmanlaajuisesti. Kyseinen ajanjakso tunnetaan yhtenä NBA:n historian suurimmista dynastioista: Bulls voitti vuosien 1991–1998 välillä kuusi mestaruutta kahdessa kolmen peräkkäisen mestaruuden jaksossa. Kaikkia mestaruuksia olivat voittamassa Hall of Fame -jäsenet Michael Jordan, Scottie Pippen ja valmentaja Phil Jackson. Bulls on ainoa useamman NBA-mestaruuden voittanut seura joka ei ole hävinnyt finaalisarjassa kertaakaan.

Bulls voitti kaudella 1995–1996 72 runkosarjaottelua, mikä oli NBA:n ennätys, kunnes Golden State Warriors voitti yhden ottelun enemmän 20 vuotta myöhemmin. Bulls oli NBA-historian ensimmäinen yli 70 runkosarjavoittoa ottanut seura ja ainoa Warriorsin ennätykseen asti.^[1] Useat asiantuntijat ja analyytikot pitävät kauden 1995–1996 Bullsia yhtenä NBA:n historian parhaista joukkueista.

Michael Jordan ja Derrick Rose ovat kumpikin voittaneet Bulls-pelaajina NBA:n arvokkaimman pelaajan palkinnon, Jordan viidesti ja Rose kerran.

Bullsilla on ollut erityinen kilpailuasetelma Detroit Pistonsin^[2], New York Knicksin ja Miami Heatin kanssa. Bulls–Pistons-kilpailuasetelma sai huomattavaa mediahuomiota 1980- ja 1990-lukujen taitteessa.

Seuran omistaa Jerry Reinsdorf. Chicago Bulls oli vuonna 2023 Forbesin listauksessa maailman 39. arvokkain urheiluseura 4,1 miljardin dollarin arvolla.^[3]

Historia

Bullsin joukkue kaudella 1969–1970.

Chicago Bullsin perusti Dick Klein vuonna 1966 ja joukkue osallistui ensimmäiseen kauteensa NBA:ssa 1966–1967. Joukkueen valmentajana toimi Johnny Kerr ja nimekkäimpinä pelaajina olivat Guy Rodgers ja Bob Boozer. Runkosarjan päätteeksi Bulls eteni pudotuspeleihin heti ensimmäisellä kaudellaan. Pudotuspeleissä he kuitenkin hävisivät ensimmäisellä kierroksella St. Louis Hawksille voitoin 3–0. Kauden päätteeksi Bullsin valmentaja Kerr palkittiin vuoden valmentajaksi. Kolmannella kaudella Bullsin menestys jäi hieman heikommaksi, kun joukkue jäi juuri pudotuspelien ulkopuolelle. Kauden puolen välin jälkeen kannattajien kiinnostus laski ja yleisömäärä oli vain 891. ^[4] Lisäksi osa otteluista pelattiin Kansas Cityssä. Klein jätti toimitusjohtajan paikan ja palkkasi 76ersin liiketoiminnanjohtajan Pat Williamsin uudeksi toimitusjohtajaksi vuonna 1969. Williams uudisti Bullsin kokoonpanoa tuotuaan joukkueeseen Chet Walkerin ja loi joukkueelle maskotin Benny the Bull.^[4] Williamsin ja uuden päävalmentajan Dick Mottan myötä Bulls eteni pudotuspeleihin neljä kautta peräkkäin ja heidän yleisömäärä kasvoi yli kymmeneen tuhanteen.^[4]

1970-luku ja lopun romahdus

Bulls oli kaudella 1970–1971 lähellä jo päästä pudotuspelin ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon, kun se hävisi Los Angeles Lakersille otteluvoitoin 4–3. Kauden päätteeksi valmentaja Motta palkittiin kauden parhaana valmentajana. Sama toistui myös kauden 1972–1973 pudotuspeleissä, jossa Bulls kohtasi jälleen Lakersin.Williams jätti toimitusjohtajan paikkansa ja siirtyi Atlantaan vuonna 1973. Valmentaja Motta otti nyt valmennuksen lisäksi vastuun myös toimitusjohtajan tehtävistä. Bullsin menestys jatkui hieman paremmin kaudella 1973–1974, kun joukkue sijoittui läntisessä konferenssissa toiseksi. Bulls eteni Norm Van Lierin, Jerry Sloanin ja Bob Loven johdolla myös ensimmäistä kertaa jatkoon ensimmäiseltä kierrokselta voitettuaan Detroit Pistonsin otteluvoitoin 4–3. Bullsin matka kuitenkin päättyi toisella kierroksella konferenssien finaaleihin, jossa se hävisi Milwaukee Bucksille suoraan 4–0. Bulls toisti edellisen kauden tuloksen kaudella 1974–1975, jossa se tällä kertaa hävisi pudotuspeleissä Golden Satelle.

Valmentaja Dick Mottan aikakausi tuli kuitenkin päätökseen kaudella 1975–1976, kun Bulls jäi runkosarjassa läntisessä konferenssissa viimeiseksi voitettuaan vain 24 ottelua 82:sta. Kauden jälkeen Mottan tilalle palkattiin Ed Badger.^[4] Hänen johdollaan Bulls eteni avauskaudellaan pudotuspeleihin, jossa se kuitenkin hävisi jo ensimmäisellä kierroksella. Toisella kaudella Bulls jäi pudotuspelien ulkopuolelle ja Badgerin pesti päättyi kyseiseen kauteen. Sittemmin Bullsia kävivät valmentamassa Larry Costello ja Scotty Robertson vuosien 1978–1979 välisenä aikana, mutta Bulls ei selvinnyt pudotuspeleihin.

1980-luku

Pelaajauransa vuonna 1976 lopettanut Jerry Sloan nousi Bullsin päävalmentajaksi kaudella 1979–1980, oltuaan edelliskauden apuvalmentajana. Sloanin johdolla Bulls menestyi jo paremmin kaudella 1980–1981. Dallas Mavericksin liityttyä NBA:han, neljä joukkuetta vaihtoi konferenssia. Tämän myötä Bulls siirtyi itäiseen konferenssiin. Artis Gilmoren johdolla Bulls selvisi pudotuspeleihin, jossa se eteni välieriin pudotettuaan ensin New York Knicksin otteluvoitoin 2–0. Bulls kuitenkin hävisi Boston Celticsille 4–0. Sloanin seuraava kausi valmentajana meni kehnosti, kun Bulls jäi runkosarjassa itäisen konferenssin lohkossa kolmanneksi viimeiseksi. Loppukaudesta Sloania korvasivat Phil Johnson ja Rod Thorn. Sittemmin Bullsin menestys oli vaatimaton jäätyä ilman pudotuspelipaikkaa.

Michael Jordanin aikakausi

Michael Jordan, koripallohistorian ikonisimpia pelaajia ja Bullsin menestyskauden avaintekijöitä.

Kevin Loughery nousi Bullsin valmentajaksi kaudella 1983–1984, mutta ei kyennyt avauskaudellaan viemään joukkuetta pudotuspeleihin. Bullsin menestys oli kuitenkin saamassa uuden käänteen, kun 1984 varaustilaisuudessa he saivat kolmannen varausvuoron Houston Rocketsin ja Portland Trail Blazersin jälkeen. Houston valitsi Hakeem Olajuwonin ja Portland Sam Bowien. Bulls sitä vastoin varasi Michael Jordanin. Avauskausi oli Bullsille kohtalainen, sillä se pääsi pudotuspeleihin, mutta hävisi jo pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Milwaukeelle 3–1. Sitä vastoin Jordan pelasi vakuuttavan kauden tulokkaana. Hän johti joukkuettaan neljässä eri tilastoissa (pisteet, syötöt, levypallot ja riistot). Hänet äänestettiin myös kauden jälkeen vuoden tulokkaaksi.^[5]

Kaudeksi 1985–1986 Bullsia uudistettiin uuden omistajan Jerry Reinsdorfin ja toimitusjohtaja Jerry Krausen myötä. He päättivät rakentaa joukkueen Jordanin ympärille ja korvasivat valmentaja Lougheryn Stan Albeckilla. Vaihdos ei kuitenkaan tuottanut kaivattua tulosta ja Albeck sai lähteä ensimmäisen kauden jälkeen. Tilalle tullut Doug Collins onnistui luotsaamaan Bullsin hieman parempaan menestykseen toisella kaudellaan 1987–1988. Bulls oli hankkinut vuoden 1987 varaustilaisuudessa Horace Grantin ja Scottie Pippenin pelioikeudet Seattlelta. Uudella kolmikolla Bulls sijoittui itäisen konferenssin lohkossa kolmanneksi. Pudotuspeleissä se selvitti tiensä toiselle kierrokselle välieriin, voitettuaan ensin Clevelandin 3–2, mutta hävisi sittemmin Detroitille 1–4. Jordan palkittiin kauden päätteeksi arvokkaimmaksi pelaajaksi sekä vuoden puolustuspelaajaksi. Hänestä tuli samalla ensimmäinen pelaaja NBA:ssa, joka on voittanut pistetilaston ja parhaan puolustajan –palkinnon samana kautena.

Bullsin NBA-mestaruudet

Vuosi	Vastustaja	Tulos	Valmentaja	Finaalien MVP
1991	Los Angeles Lakers	4–1	Phil Jackson	Michael Jordan
1992	Portland Trail Blazers	4–2	Phil Jackson	Michael Jordan
1993	Phoenix Suns	4–2	Phil Jackson	Michael Jordan
1996	Seattle SuperSonics	4–2	Phil Jackson	Michael Jordan
1997	Utah Jazz	4–2	Phil Jackson	Michael Jordan
1998	Utah Jazz	4–2	Phil Jackson	Michael Jordan

Pudotuspelejä ja Derrick Rose (2008–2016)

Vuoden 2008 varaustilaisuudessa Bulls sai ensimmäisen varausvuoron, johon sillä oli vain 1,7 prosentin todennäköisyys, yksi historian pienimmistä.^[6] Bulls käytti varauksensa pelintekijä Derrick Roseen, joka oli seuran tunnetuimpia pelaajia seuraavat kahdeksan kautta.

Kaudeksi 2010–2011 Bullsin päävalmentajaksi siirtyi Tom Thibodeau, joka valmensi seuraa seuraavat viisi kautta. Thibodeaun johdolla Bulls voitti kaudella 2010–2011 62 runkosarjaottelua, eniten koko sarjassa, ja Rose valittiin kauden arvokkaimmaksi pelaajaksi historian nuorimpana. Thibodeau valittiin NBA:n vuoden valmentajaksi seuran yllettyä ensimmäiseen divisioonamestaruuteensa ja vähintään 50 runkosarjavoiton kauteen sitten Jordanin aikakauden. Itäisen konferenssin loppuotteluissa Bulls hävisi kuitenkin LeBron Jamesin tähdittämälle Miami Heatille 1–4-otteluvoitoin.

Vuonna 2011 Bulls varasi Jimmy Butlerin.

Vuonna 2015 Bullsin päävalmentajana aloitti Fred Hoiberg.

Uudelleenrakennusvaihe (2017–)

Kesällä 2017 Bulls teki pelaajakaupan, jossa se muun muassa luopui Jimmy Butlerista ja sai tilalle muun muassa Kris Dunnin ja tuoreeltaan varatun Lauri Markkasen.^[7] Ennen kauden alkua Bullsin nimipelaajista lähtivät myös muun muassa Rajon Rondo^[8] ja Dwyane Wade^[9] sekä kauden aikana Nikola Mirotić^[10]. Vuoden 2018 varaustilaisuudessa Bulls rakensi joukkuettaan varaamalla Wendell Carterin. Joulukuussa 2018 Hoiberg irtisanottiin, ja päävalmentajana aloitti Jim Boylen^[11]^[12], jonka valmennusratkaisut aiheuttivat joukkueessa nopeasti eripuraa^[13]^[13].

Bulls teki kesän 2020 aikana suuria, odotettuja muutoksia johtoportaaseensa ja valmennukseensa muun muassa palkkaamalla uudeksi urheilutoimenjohtajakseen Artūras Karnišovasin.^[14]^[15] Päävalmentajaksi astui Billy Donovan^[16].

Pelaajat

Pääartikkeli: Luettelo Chicago Bullsissa pelanneista koripalloilijoista

Nykyinen kokoonpano

Chicago Bulls 2020–2021

Pelaajat

Valmentajat

#	Kans.	Nimi	Syntynyt	Pituus
0		Coby White
2		Lonzo Ball
3		Andre Drummond	10.08.1993	211 cm
5		Derrick Jones Jr.
6		Alex Caruso
7		Goran Dragić
8		Zach LaVine	10.03.1995	196 cm
9		Nikola Vučević	24.10.1990	208 cm
11		DeMar DeRozan
12		Ayo Dosunmu
13		Tony Bradley	08.01.1998	211 cm
14		Malcolm Hill
19		Marko Simonović	15.10.1999	213 cm
24	/	Javonte Green
25		Dalen Terry
37		Kostas Antetokounmpo	20.11.1997	208 cm
44		Patrick Williams

Päävalmentaja

Billy Donovan

Apuvalmentaja(t)

John Bryant
Maurice Cheeks
Damian Cotter
Chris Fleming
Josh Longstaff
Billy Schmidt

Selite

(C) Joukkueen kapteeni
(A) Varakapteeni

Kokoonpano päivitetty 19. lokakuuta 2022

Jäädytetyt numerot

Nro	Henkilö	Pelipaikka/Toimi	Ajanjakso
Chicago Bullsin jäädytetyt numerot ja kunnioitetut henkilöt
4	Jerry Sloan	G/SF	1966–1976
10	Bob Love	F	1968–1976
23	Michael Jordan	SG	1984–1993, 1995–1998
33	Scottie Pippen	SF	1987–1998, 2003–2004
—	Phil Jackson	Valmentaja	1987–1989 (apuvalmentaja) 1989–1998 (päävalmentaja)
—	Johnny Kerr	Valmentaja Liiketoimintajohtaja Selostaja	1966–1968 (päävalmentaja) 1973–1975 (liiketoimintajohtaja) 1977–2009 (selostaja)
—	Jerry Krause	General Manager	1985–2003

Pelaajatilastot

Bullsin tilastohistorian kymmenen parasta NBA:n runkosarjassa. Kursivoidut pelaajat ovat aktiivipelaajia. Tilastot päivitetty 3. heinäkuuta 2018.^[17]

Pisteet
1.	Michael Jordan	29 277
2.	Scottie Pippen	15 123
3.	Bob Love	12 623
4.	Luol Deng	10 286
5.	Jerry Sloan	10 233
6.	Chet Walker	9 788
7.	Artis Gilmore	9 288
8.	Kirk Hinrich	8 536
9.	Reggie Theus	8 279
10.	Derrick Rose	8 001

Levypallot
1.	Michael Jordan	5 836
2.	Tom Boerwinkle	5 745
3.	Scottie Pippen	5 726
4.	Joakim Noah	5 387
5.	Jerry Sloan	5 385
6.	Artis Gilmore	5 342
7.	Horace Grant	4 721
8.	David Greenwood	4 222
9.	Luol Deng	4 078
10.	Bob Love	3 998

Koriinjohtaneet syötöt
1.	Michael Jordan	5 012
2.	Scottie Pippen	4 494
3.	Kirk Hinrich	3 811
4.	Norm Van Lier	3 676
5.	Derrick Rose	2 516
6.	Reggie Theus	2 472
7.	John Paxson	2 394
8.	Bob Weiss	2 008
9.	Tom Boerwinkle	2 007
10.	Toni Kukoč	1 840

Pallonriistot
1.	Michael Jordan	2 306
2.	Scottie Pippen	1 792
3.	Kirk Hinrich	857
4.	Norm Van Lier	724
5.	Luol Deng	639
6.	Horace Grant	587
7.	Jimmy Butler	583
8.	Reggie Theus	580
9.	Joakim Noah	481
10.	Toni Kukoč	476

Koriinheiton torjunnat
1.	Artis Gilmore	1 029
2.	Michael Jordan	828
3.	Joakim Noah	803
4.	Scottie Pippen	774
5.	Taj Gibson	695
6.	Horace Grant	579
7.	Dave Corzine	573
8.	David Greenwood	526
9.	Tyson Chandler	487
10.	Luol Deng	360

Pelatut ottelut
1.	Michael Jordan	930
2.	Scottie Pippen	856
3.	Kirk Hinrich	748
4.	Jerry Sloan	696
5.	John Paxson	645
6.	Luol Deng	637
7.	Tom Boerwinkle	635
8.	Bob Love	592
9.	Joakim Noah	572
10.	Taj Gibson	562

Lähteet

↑ http://www.nba.com/warriors/news/70-wins-20160407
↑ http://history.bulls.com/bad-to-the-bone/ (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ The World's 50 most valuable Sports teams Forbes. 8.9.2023. Viitattu 19.7.2024. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c ^d PAT WILLIAMS HELPED SAVE PRO BASKETBALL IN CHICAGO nba.com Viitattu 21.6.2014 (englanniksi)
↑ McGovern s. 22–23.
↑ http://www.nba.com/nba_news/bulls_toppick_080520.html
↑ https://www.nbcsports.com/chicago/bulls/lauri-markkanen-gives-rebuilding-bulls-player-who-fits-todays-nba
↑ http://www.espn.com/nba/story/_/id/19776834/chicago-bulls-waive-point-guard-rajon-rondo
↑ https://eu.usatoday.com/story/sports/nba/bulls/2017/09/24/dwyane-wade-bulls-reach-buyout-one-season/698797001/
↑ http://www.nba.com/article/2018/01/30/report-chicago-bulls-trading-nikola-mirotic-new-orleans-pelicans-draft-pick-omer
↑ https://www.nba.com/article/2018/12/03/bulls-part-ways-coach-fred-hoiberg
↑ Cowley, Joe: Bulls fire coach Fred Hoiberg Chicago Sun-Times. 3.12.2018. Viitattu 3.12.2018. (englanniksi)
↑ ^a ^b https://yle.fi/urheilu/3-10547691
↑ https://www.nba.com/bulls/features/jim-boylen-era-comes-end-arturas-karnisovas-begins-search-new-bulls-head-coach
↑ https://yle.fi/urheilu/3-11304428
↑ https://yle.fi/urheilu/3-11558540
↑ https://www.basketball-reference.com/teams/CHI/players.html

Aiheesta muualla

Viralliset kotisivut

NBA 2023–2024

[1] ttps://www.nba.com/warriors/news/70-wins-20160407

[2] ttps://history.bulls.com/bad-to-the-bone/ (Arkistoitu – Internet Archive)

[3] The World's 50 most valuable Sports teams Forbes. 8.9.2023. Viitattu 19.7.2024. (englanniksi)

[PAT_WILLIAMS-4] PAT WILLIAMS HELPED SAVE PRO BASKETBALL IN CHICAGO nba.com Viitattu 21.6.2014 (englanniksi)

[5] McGovern s. 22–23.

[6] ttps://www.nba.com/nba_news/bulls_toppick_080520.html

[7] ttps://www.nbcsports.com/chicago/bulls/lauri-markkanen-gives-rebuilding-bulls-player-who-fits-todays-nba

[8] ttps://www.espn.com/nba/story/_/id/19776834/chicago-bulls-waive-point-guard-rajon-rondo

[9] ttps://eu.usatoday.com/story/sports/nba/bulls/2017/09/24/dwyane-wade-bulls-reach-buyout-one-season/698797001/

[10] ttps://www.nba.com/article/2018/01/30/report-chicago-bulls-trading-nikola-mirotic-new-orleans-pelicans-draft-pick-omer

[11] ttps://www.nba.com/article/2018/12/03/bulls-part-ways-coach-fred-hoiberg

[12] Cowley, Joe: Bulls fire coach Fred Hoiberg Chicago Sun-Times. 3.12.2018. Viitattu 3.12.2018. (englanniksi)

[Nimetön-rDd7-1-13] ttps://yle.fi/urheilu/3-10547691

[14] ttps://www.nba.com/bulls/features/jim-boylen-era-comes-end-arturas-karnisovas-begins-search-new-bulls-head-coach

[15] ttps://yle.fi/urheilu/3-11304428

[16] ttps://yle.fi/urheilu/3-11558540

[17] ttps://www.basketball-reference.com/teams/CHI/players.html

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

Itäinen konferenssi			Läntinen konferenssi
Atlantin	Keskinen	Kaakkoinen	Luoteinen	Tyynenmeren	Lounainen
Boston Celtics	Chicago Bulls	Atlanta Hawks	Denver Nuggets	Golden State Warriors	Dallas Mavericks
Brooklyn Nets	Cleveland Cavaliers	Charlotte Hornets	Minnesota Timberwolves	Los Angeles Clippers	Houston Rockets
New York Knicks	Detroit Pistons	Miami Heat	Oklahoma City Thunder	Los Angeles Lakers	Memphis Grizzlies
Philadelphia 76ers	Indiana Pacers	Orlando Magic	Portland Trail Blazers	Phoenix Suns	New Orleans Pelicans
Toronto Raptors	Milwaukee Bucks	Washington Wizards	Utah Jazz	Sacramento Kings	San Antonio Spurs
Tapahtumat: Tähdistöviikonloppu (Tähdistöottelu (MVP)) · Rookie Challenge · Shooting Stars Competition · Skills Challenge · Donkkikilpailu · Kolmen pisteen heittokilpailu) · Varaustilaisuus · Loppuottelut (MVP) · Pudotuspelit · NBA:n kesäliiga
Muut: NBA 50 · Ennätykset · G-League · Europe Live Tour · Larry O'Brien Championship Trophy · NBA TV · NBA Salary Cap · WNBA