Kolmen sektorin hypoteesi

kansantaloustieteen teoria

Kolmen sektorin hypoteesi on talousteoria, joka jakaa kansantaloudet kolmeen aktiivisuuden sektoriin: raaka-aineiden tuotantoon (primääri), jalostukseen (sekundääri) ja palveluihin (tertiääri). Teorian ovat kehittäneet Colin Clark ja Jean Fourastié.

Kolme sektoria Clarkin mukaan.
Clarkin sektorimalli suhteutettuna aikaan.

Hypoteesin mukaan taloudellisen aktiivisuuden painopiste siirtyy raaka-aineiden tuotannosta valmistuksen kautta lopulta palveluihin. Fourastié näkee prosessin pohjimmiltaan myönteisenä.

Alhaisten asukasta kohden laskettujen tulojen maat ovat teorian viitekehyksessä varhaisessa kehitysvaiheessa, sillä valtaosa niiden bruttokansantuotteesta syntyy raaka-aineiden tuotannossa. Keskimääräisen tulotason maat ovat kehittyneempiä, kun tulot syntyvät pääasiassa valmistuksessa. Hypoteesin mukaisesti korkeasti kehittyneissä maissa palvelusektorilla syntyy suurin osa talouden kokonaistuotannosta.

Katso myös

muokkaa
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.