Chivu Stoica
Chivu Stoica (sukunimi Chivu; 8. elokuuta 1908 Smeeni, Buzău – 18. helmikuuta 1975 Bukarest) kuului 1950-luvun johtaviin romanialaisiin kommunistipoliitikkoihin. Hän toimi Romanian 48. pääministerinä ja valtion päämiehenä.[1]
| Chivu Stoica | |
|---|---|
 |
|
| Romanian kansantasavallan Valtioneuvoston puheenjohtaja (=presidentti) | |
| Edeltäjä | Gheorghe Gheorghiu-Dej |
| Seuraaja | Nicolae Ceaușescu |
| Romanian 48. pääministeri | |
| Edeltäjä | Gheorghe Gheorghiu-Dej |
| Seuraaja | Ion Gheorghe Maurer |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. elokuuta 1908 Smeeni, Buzău Romania |
| Kuollut | 18. helmikuuta 1975 (66 vuotta) Bukarest, Romania |
| Puoliso |
Ecaterina Micu-Chivu Maria Manolescu-Chivu |
| Tiedot | |
| Puolue |
Kansallinen talonpoikaispuolue Romanian kommunistinen puolue |
Stoica syntyi monilapsiseen talonpoikaisperheeseen. Hän kävi koulua 12-vuotiaaksi asti kotiseudullaan Smeenissä, mutta siirtyi 1921 Bukarestiin, jossa aloitti oppipoikana Romanian rautatieyhtiössä. Hän liittyi aluksi Romanian kansalliseen talonpoikaispuolueeseen, mutta vuonna 1931 hänet värvättin Romanian kommunistisen puolueen jäseneksi. Tällöin hän tapasi mm. tulevia romanialaisia kommunistijohtajia, kuten Gheorghe Gheorghiu-Dej ja Vasile Luca. Vuonna 1934 Stoica tuomittiin 15 vuoden vankeuteen toiminnastaan edellisen vuoden rautatielakossa. Myöhemminn vankeusaikaa lyhennettiin, ja hänet siirrettiin muiden romanialaisten kommunistiaktiivien kanssa internointileirille.[1]
Toisen maailmansodan loppuvaiheessa syyskuussa 1944 Neuvostoliitto valtasi Romanian alueen. Romanian poliittinen suunta muuttui tällöin, ja kommunistit nousivat maan valtaa pitäväksi puolueeksi Gheorghiu-Dejin johdolla. Samassa yhteydessä Gheorghiu-Dejin vankeusaikaiset kumppanit Gheorghe Apostol ja Stoica nousivat maan ammattiliittojen johtotehtäviin. Vuodesta 1945 vuoteen 1975 Stoica kuului Romanian kommunistisen puolueen keskuskomiteaan ja politbyroon. Stoica toimi Petru Grozan pääministeriyden aikaan myös maan teollisuusministerinä vuosina 1948-52. Stoica sai vastuulleen maan keskeisiä johtopaikkoja, sillä hän toimi varapääministerinä 1950–55 ja pääministerinä 1955–61. Hän oli myöhemmin Gheorghiu-Dejin kuoleman jälkeen valtioneuvoston puheenjohtaja 1965–1967 eli valtionpäämiestä vastaavassa tehtävässä.[2]
Nicolae Ceaușescun noustua valtaan 1960-luvun puolivälissä Romaniassa Stoica menetti asemansa maan johtotehtävissä. Stoican siirtyminen nähtiin tuolloin vallanmenetyksenä Romanian vanhalle kommunistikaaderille, joka oli ollut vallassa Gheorghiu-Dejin valtakaudelta lähtien.[3] Chivu Stoica kuoli helmikuussa 1975 66-vuotiaana oman käden kautta.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Chivu Stoica munzinger. Viitattu 17.4.2024. (saksaksi)
- ↑ Chivu Stoica valittiin Romanian presidentiksi. Helsingin Sanomat, 25.3.1965, s. 22. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 17.4.2024.
- ↑ Ceausescusta myös presidentti - Nuoren polven voitto Romaniassa. Helsingin Sanomat, 8.12.1967, s. 28. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 17.4.2024.
- ↑ Kunze, Thomas: Nicolae Ceaușescu: Eine Biographie, Berlin 2009, s. 163 (saksaksi)