Talvi

Talvi on yksi neljästä vuodenajasta. Se on vuodenajoista kylmin ja pimein, koska Maa on silloin kallistunut niin, että Aurinko säteilee maan pinnalle matalammalta kuin muina vuodenaikoina. Tähtitieteessä se määritellään talvipäivänseisauksesta kevätpäiväntasaukseen; klimatologiassa eli ilmastotieteessä käytetään usein määritelmää joulukuun alusta helmikuun loppuun. Vastaavasti eteläisen pallonpuoliskon talvi kattaa kesä-, heinä- ja elokuut.

Maan akselin kaltevuus saa aikaan vuo­den­ajat. Pohjoisen pallonpuoliskon tal­vel­la (kuvassa) Au­rin­ko pais­taa pohjoiselle pallonpuoliskolle ma­ta­lam­mal­ta ja osa poh­joi­sta pal­lon­puo­lis­koa on sil­loin jat­ku­vas­ti varjossa.

Talven määritelmiä

Animaatio maapallon lumipeitteestä vuoden aikana.

Pohjoisella pallonpuoliskolla tähtitieteellisen määritelmän mukaan talvi alkaa talvipäivänseisauksesta 21. tai 22. joulukuuta ja päättyy kevätpäiväntasaukseen 19., 20. tai 21. maaliskuuta. Eteläisellä pallonpuoliskolla vastaavasti talvipäivänseisaus on 21. tai 22. kesäkuuta, ja tähtitieteellinen talvi jatkuu siitä syyskuun 22. tai 23. päivään.

Kaamos eli vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, ajoittuu vain puoliksi tähtitieteelliseen talveen, puoliksi syksyyn, sillä talvipäivänseisaus on sen keskimmäinen päivä. Esimerkiksi Utsjoella kaamos alkaa 27. marraskuuta ja päättyy 17. tammikuuta, joka on vuoden ensimmäinen päivä, jolloin aurinko nousee.

Monissa meteorologisissa yhteyksissä talvi ja muut vuodenajat määritellään lämpötilan rajojen mukaan. Suomessa määritellään termiseksi talveksi se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi pakkasen puolella. Terminen talvi ajoittuu selvästi myöhemmäksi kuin kaamosaika; esimerkiksi Suomessa vuoden kylmin lämpötila mitataan useimmiten tammikuun lopussa.

Lauhkeimmilla ilmastovyöhykkeillä termistä talvea ei ole lainkaan; muiden määritelmien mukainen talvi kuitenkin on ja usein se tuo kesän kuumuuden ja kuivuuden jälkeen tervetulleen viileyden ja sateet. Tropiikissa talvikausi, jota nimitetään myös viileäksi kaudeksi, katkaisee kesän monsuunin ja aloittaa kuivan kauden.

Talvista toimintaa

Jääkiekko on suosituin talviurheilulaji. Kuvassa NHL-ottelu Tampereen Kannen areenalla.

Talviurheilu on urheilua, jossa hyödynnetään lunta ja jäätä. Talviurheilulajeja ovat muun muassa maastohiihto, laskettelu, lumilautailu, luistelu ja jääkiekko. Jäätiet lyhentävät ajomatkoja järviseudulla, ja tekevät saaristossa mahdollisiksi kuljetukset autolla paikkoihin, joihin ei kesällä pääse.

Rakentaminen on yleisempää kesäisin, jolloin lämmitys- ja valaistuskulut ovat pienemmät eikä materiaaleja tarvitse suojata lumelta. Talvella voi tosin saada rakennustyövoimaa edullisesti.

Talvi luonnossa

Kasvillisuuden lepokausi ajoittuu talveen, koska silloin on vähemmän auringonenergiaa käytettävissä yhteyttämiseen, ja lämpötila laskee usein niin alas, että jäätyvät nesteet voisivat rikkoa soluja. Eri kasvilajeilla on eri tapoja talvehtia: yksivuotiset kuolevat pois ja talvehtivat siemeninä, ja monivuotiset suojaavat tärkeät osansa tavalla tai toisella.

Myös eläimillä on erilaisia talvehtimistapoja. Muuttolinnut siirtyvät pois ankarimman talven alueelta joko lauhkeammalle vyöhykkeelle tai jopa toisen pallonpuoliskon kesään.

Suomen talvi-ilmastoa

Akseli Gallen-Kallela: Imatra talvella (1893)

Pohjoismaissa talvisäiden vuosittaiset erot ovat todella suuret. Vuotuinen vaihtelu on suurinta nimenomaan talvisin. Lämpötilojen vuorokausivaihtelu on marras–helmikuussa verrattain vähäistä ja peittyy säätilan muutoksista johtuviin lämpötilavaihteluihin.

Kylmiä talvia olivat muun muassa talvet 1964–1965, 1965–1966, 1968–1969, 1977–1978, 1978–1979, 1984–1985, 1985–1986, 1986–1987, 1995–1996, 1998–1999, 2002–2003, 2009–2010, 2010–2011 ja 2023–2024.

Leutoja talvia sitä vastoin olivat muun muassa talvet 1988–1989, 1989–1990, 1990–1991, 1991–1992, 1992–1993, 1994–1995, 1999–2000, 2000–2001, 2004–2005, 2006–2007, 2007–2008, 2008–2009, 2011–2012 2013–2014, 2014–2015, 2015–2016, 2016–2017, 2017–2018, 2018–2019, 2019–2020, 2020–2021 ja 2022–2023.

Talvi 2007–2008 oli poikkeuksellinen: sen aikana Helsingissä pysyvä terminen talvi ei alkanut juuri lainkaan, ja keskilämpötila oli Ilmatieteen laitoksen mukaan mittaushistorian korkein. Myös terminen talvi 2014–2015 jäi paikoin maan eteläosaan tulematta.

Keskimääräisiä talvia olivat muun muassa talvet 1996–1997, 1997–1998, 2001–2002, 2003–2004, 2005–2006, 2012–2013 ja 2021–2022.

Katso myös

• Kevät
• Kesä
• Syksy
• Takatalvi

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Talvi Wikimedia Commonsissa

• Sitaatteja aiheesta Talvi Wikisitaateissa