Kaksoset
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kaksoset ovat samasta raskaudesta syntyvä jälkeläispari.
Kaksostyypit
Samanmunaiset kaksoset eli identtiset kaksoset eli monotsygoottiset kaksoset syntyvät yhdestä jakautuneesta tsygootista eli hedelmöittyneestä munasolusta ja ovat geeniperimältään täysin samanlaiset eli identtiset.
Identtisiä kaksosia käytetään kaksostutkimuksissa. Toisiinsa kiinnittyneet kaksoset eli niin kutsutut siamilaiset kaksoset ovat aina samanmunaisia.
Erimunaiset kaksoset kehittyvät kahdesta erillisestä, eri siittiöistä hedelmöittyneestä munasolusta ja saattavat siksi olla eri sukupuolta. Erimunaiset kaksoset vastaavat perimältään tavallisia sisaruksia eivätkä muistuta toisiaan normaalia enempää.
Erimunaisilla kaksosilla saattaa joissakin hyvin harvinaisissa tapauksissa olla jopa eri isät, mikäli äiti on ollut yhdynnässä kahden eri miehen kanssa hyvin lyhyellä aikavälillä. Tällöin kaksi eri miestä on kumpikin hedelmöittänyt yhden munasolun. Erimunaisten kaksosten siittäminen on siis voinut tapahtua eri aikoihin, jopa eri päivinä.
Erittäin harvinaiset puoli-identtiset kaksoset syntyvät jakautuneesta munasolusta, jotka hedelmöittyvät tahoillaan eri siittiöistä.
Ihminen
Ihmisellä kaksosraskaus on monikkoraskauksista yleisin. Keskimääräinen mahdollisuus kaksosten saamiseen on noin 1:80. Lapsettomuushoidot ovat lisänneet monisikiöisiä raskauksia jonkin verran, sillä monesti alkioita kohtuun istutettaessa laitetaan varmuuden vuoksi useampi alkio, jotta edes yksi kiinnittyisi kohdun seinämään.
Koska kohtu alkaa raskauden loppuvaiheessa käydä kaksosille ahtaaksi, monet kaksoset syntyvät ennenaikaisesti ja keskosina.
Lapsista ensin syntynyt on A-kaksonen ja toinen B-kaksonen.
Muut eläimet
Hevoset synnyttävät kaksosia hyvin harvoin, noin prosentissa kaikista onnistuneista tiineyksistä. Kaksostiineys rasittaa tammaa voimallisesti ja suurin osa kaksoistiineyksistä keskeytyy spontaanisti. Joissain tapauksissa vain toinen kaksossikiö abortoituu. Kaksostiineyden onnistuessa syntyvät varsat ovat usein heikkoja, ja molempien jäädessä eloon kahden varsan kasvattaminen on huomattava ponnistus tammalle. Tamma saattaa myös torjua toisen tai molemmat kaksoset. Näistä syistä modernissa hevoskasvatuksessa pyritäänkin aina puristamaan kaksostsygootti pois ennen sen kiinnittymistä kohdun limakalvoon.
Lampaat ovat tyypillisesti yksisikiöisiä, mutta jotkin kannat ja rodut tuottavat säännöllisesi ja ongelmitta kaksosia, kolmosia ja jopa nelosia. Esimerkiksi maatiaista suomenlammasta on risteytetty useisiin pidemmälle jalostettuihin rotuihin juuri monikkokaritsojen lisäämiseksi.
Naudoilla kaksosia syntyy noin 2 prosentissa tiineyksistä. Onnistuneesti syntyvät kaksoset eivät ole erityisen heikkoja eikä niitä hyljeksitä tuotantoeläiminä. Lypsylehmät ja runsasmaitoiset emolehmätuotanto tuottavat helposti tarpeeksi maitoa kahden vasikan tarpeisiin, tosin emo saattaa torjua toisen vasikan. Eri sukupuolta olevien kaksosten tapauksessa lehmävasikalla on yli 90 prosentin todennäköisyys olla freemartinismista eli sukupuolielimistöltään poikkeavasti kehittynyt ja lisääntymiskyvytön. Sonniveli kehittyy normaalisti.
Aiheesta muualla
