Novartis Finland

Miten vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon? Novartis Finland on jättänyt toimintailmoituksen vaikuttamistoiminnastaan Valtiontalouden tarkastusviraston avoimuusrekisteriin. Ilmoitus kattaa Novartiksen huhti-kesäkuun 2024 aikana tapahtuneen vaikuttamisen. Novartis on lääkeyrityksenä osa suomalaista terveydenhuoltoa. Pyrimme yhdessä eri toimijoiden kanssa edistämään sitä, että suomalainen terveydenhuolto olisi ihmiskeskeistä ja vaikuttavaa ja potilaat saisivat innovatiiviset hoidot käyttöönsä viiveettömästi. Edistämme näitä tavoitteita myös vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon. Noudatamme toiminnassamme lääketeollisuuden eettisiä ohjeita. Kuluneen kevät-kesän aikana olemme olleet yhteydessä ministeriöiden ja eduskunnan virkamiehiin sekä poliittisiin päättäjiin aiheinamme EU:n lääkeasioiden uudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuus, lääkesäästöt, vastasyntyneiden seulonnat, sydänsairauksien sekundaaripreventio, terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma sekä sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Raportoimme jatkossa vaikuttamistoiminnastamme kahdesti vuodesta, sillä Suomen lain mukaan eduskuntaan tai ministeriöihin kohdistuvasta, pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta vaikuttamistoiminnasta tai sen neuvonnasta on jatkossa ilmoitettava avoimuusrekisteriin. Lisätietoja toimintailmoituksestamme: https://lnkd.in/ddhpDiJA 

Maija Wolfin työ Novartiksella keskittyy tosielämän näyttöä tuottaviin tutkimuksiin. Mutta mitä RWE-tutkimus oikein on? Ja millaisia muutoksia syksy tuo tullessaan Maijan työarkeen? Tutustu hänen uratarinaansa! ”Aikani tutkijana on minulle arvokas pääoma – se tarjosi valtavasti kokemusta, opetti tärkeitä taitoja ja antoi perspektiiviä nykyiseen työhöni. Lähtökohdiltani olen biologi, pääaineena opiskelin perinnöllisyystiedettä. Väiteltyäni syövän molekyyligenetiikasta pääsin sukeltamaan akateemisen tutkimuksen maailmaan. Aloitin työurani postdoc-tutkijana Yhdysvaltain kansallisessa terveysinstituutissa, minkä jälkeen tein töitä VTT:n lääkekehityksen biotekniikassa, Turun yliopistossa sekä Suomen molekyylilääketieteen instituutissa. Sain molekyylilääketieteen dosentin arvon vuonna 2017 Helsingin yliopistosta. Samoihin aikoihin kiinnostuin yhä enemmän terveystiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista ja siirryin konsulttiyritykseen työskentelemään aiheen parissa.    Viimeiset viitisen vuotta olen työskennellyt Novartiksella. Nykyinen roolini on Nordic Evidence Generation Lead, eli edistän tosielämän tietoa hyödyntäviä tutkimuksia ja hankkeita Suomessa sekä pohjoismaisessa organisaatiossamme. Nämä tosielämän näyttöä tuottavat tutkimukset (real-world evidence, RWE-tutkimukset) ovat tärkeä palanen terveydenhuollon kehittämisessä. Ne perustuvat terveydenhuollon arjessa kliinisten tutkimusten ulkopuolella kerättyyn tietoon, jota saadaan muun muassa terveydenhuollon eri rekistereistä ja sairaaloiden tietoaltaista. Tosielämän näyttö on merkittävässä osassa, kun halutaan esimerkiksi ymmärtää sairauksien esiintyvyyttä ja tautitaakkaa, tunnistaa riskitekijöitä, kehittää diagnostiikkaa ja tehokkaampia hoitoja tai arvioida uusien hoitojen vaikuttavuutta. Havahduin jo tutkijana siihen, miten tärkeää eri toimijoiden välinen yhteistyö on. Yhteistyö korostuu nykyisessä työssäni, ja pidänkin erityisesti hankkeista, joissa pääsemme terveydenhuollon muiden toimijoiden kanssa yhdessä ratkomaan tieteellisiä kysymyksiä tosielämän näyttöä hyödyntäen. Koen, että Suomessa on alalla upean positiivinen ilmapiiri, joka tukee akateemis-teollista yhteistyötä. Yhteistä työsarkaa vielä riittääkin! Meillä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia siinä, miten tietoa voisi käyttää entistä tehokkaammin kliinisessä arjessa ja terveydenhuollon vaikuttavuuden parantamiseksi. Nautin monipuolisesta ja merkityksellisestä työstäni Novartiksella. Olen iloinen siitä, miten aktiivinen toimija ja kumppani Novartis on useassa terveydenhuoltoa edistävässä tutkimushankkeessa. On myös mahtavaa, että meillä pystyy talon sisällä kehittämään omaa osaamista. Esimerkiksi vaihto-ohjelmat tiimien välillä ovat upea tilaisuus päästä oppimaan uutta ja jakamaan osaamista. Odotankin jo innolla alkavaa syksyä ja uusia tuulia, kun aloitan osa-aikaisen työkierron tiimissä, joka vastaa lääkkeiden markkinoille pääsystä.”

Kiitos vierailusta Novartikselle Lääketeollisuus ry / Pharma Industry Finlandin Anne-Mari Virolainen ja Arto Virtanen! Oli innostavaa vaihtaa ajatuksia alan kasvusta, kehityksestä ja mahdollisuuksista!

Saimme viettää kauniin kesäillan yhdessä kollegojen kanssa kesäjuhlissa ja juhlimme yhdessä myös Pride-hengessä. Illan aikana askarreltiin kukkaseppeleitä ja loihdittiin säihkyviä glittereitä kasvoille. Sateenkaaren värit koristivat usean kollegan poskia ja muistuttivat tasavertaisuuden merkityksestä. Kaikkien tasavertainen kohtelu on meidän jokaisen tehtävä vuoden jokaisena päivänä. Se, että jokainen on yhtä arvokas juuri sellaisena kuin on ja kuuluu joukkoon omana itsenään vaikuttaa myös siihen, että saamme yhdessä aikaan enmmän. Pride-kuukautena ja -viikkona nämä teemat ovat meillä erityisesti esillä. 🌈

Terveiset aurinkoisesta Porista! Tänään tiistaina Novartiksen tiimi on Suomi Areenassa mukana Lääketeollisuus ry / Pharma Industry Finland iltapäivässä Rantalavalla klo 14-17:45. Ohjelmassa on keskusteluja mm. suomalaisten työ- ja toimintakyvystä, hyvinvointialueiden tulevaisuudesta ja investoinneista, Euroopan kilpajuoksusta Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa tutkimuksessa sekä ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta. Kuvassa tiimimme vasemmalta Pinja Krook, Pekka Salomaa, Aleksandra Räisänen, Liisa Wilkman, Elina Wiik, Minna Kumpula, Eeva Kärkkäinen, Jenni Repo, Stina Rosqvist ja Mika Skottman. Laita viestiä tai nykäise hihasta jos olet Porissa paikalla! #terveysontekoja #suomiareena

Uunituore tutkimus osoittaa, että sydäninfarktin uusintariski on yhteydessä hoitoon liittyviin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Tutkimustulosten perusteella sydänpotilaiden luokittelu sydäninfarktin uusintariskin mukaan voisi helpottaa yksilöllisen hoidon suunnittelussa ja terveydenhuollon resurssien tehokkaammassa kohdentamisessa. Toteutimme tutkimuksen Novartiksen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun soten ja ESiOR Oy:n yhteistyönä. ”Tutkimus viittaa siihen, että paremmalla riskitekijöiden hoidolla olisi mahdollista vähentää merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia sen lisäksi, että se parantaa potilaiden ennustetta ja elämänlaatua sydäntapahtuman jälkeen”, sanoo Tuomas Rissanen, Siun soten kardiologian ylilääkäri. ”Olemme lääkeyrityksenä osa terveydenhuoltoa. Siun sotessa tehty tutkimus on esimerkki siitä, miten lääkeyritys voi yhdessä hyvinvointialueiden kanssa kehittää potilaiden hoitoa entistä vaikuttavammaksi. Kun voimavarat kohdennetaan mahdollisimman järkevästi, voimme varmistaa, että potilaat saavat jatkossakin parasta mahdollista hoitoa ja terveydenhuoltojärjestelmämme kykenee ottamaan uudet innovaatiot käyttöön”, tieteellinen asiantuntija Annukka Kivelä Novartikselta toteaa. Tutkimuksessa potilaat jaettiin viiteen riskiluokkaan sen perusteella, miten todennäköistä heidän on saada uusi sydän- ja verisuonitautitapahtuma, esimerkiksi sydäninfarkti seuraavan viiden vuoden aikana. Kumulatiiviset sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vaihtelivat pienimmän riskiluokan 15 511 eurosta potilasta kohden suurimman uusintatapahtumariskin 44 859 euroon potilasta kohden viiden vuoden seurannassa. Olemme jatkaneet työtä mallintamalla sitä, miten esimerkiksi LDL-kolesterolitavoitteen saavuttaminen vaikuttaisi sydäntapahtuman uusintariskiin ja sitä kautta hyvinvointialueelle syntyviin kustannuksiin. Tavoitteena on, että potilaat saavat tarpeellisen hoidon oikea-aikaisesti. #sydänterveys #sydänsairaudet #sydäninfarkti Janne Martikainen

Yhdenvertaisuus on tärkeä arvomme ja kaikkien tasavertainen kohtelu on jokaisen tehtävä vuoden jokaisena päivänä. Nyt Pride-kuukauden aikana lisäämme tietoisuutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksista sekä henkilöstöllemme että ulkoisesti. Hyvää Pride-kuukautta kaikille! 🌈

Yhden kliinisen lääketutkimuksen hoidon arvo potilaille on 1,2 miljoonaa euroa ja yhteiskunnallinen arvo Suomen terveydenhuollolle noin 10 miljoonaa euroa. Näin kertoo uusi selvitys, jonka toteuttivat Lääketeollisuus ry / Pharma Industry Finland ja ESiOR Oy. Luvut osoittavat, että lääkeyritysten tuottamat kliiniset lääketutkimukset tuovat merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä Suomeen myös rahassa mitattuna. Lue lisää alta!

Harmaantuva väestö voi olla Suomen terveydenhuollolle myös mahdollisuus. Näin kirjoittavat toimitusjohtajamme Minna Kumpula ja yhteiskuntasuhdejohtajamme Eeva Kärkkäinen Lääketeollisuus ry / Pharma Industry Finland blogissa. Väestön ikääntyessä uusien toimintatapojen ja innovaatioiden hyödyntäminen terveydenhuollossa ei ole enää vapaaehtoista vaan välttämätöntä. Olemalla edelläkävijä terveydenhuollon ratkaisujen kehittämisessä huolehdimme, että jokainen voi Suomessa luottaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin myös tulevina vuosikymmeninä. Samalla houkuttelemme investointeja ja luomme uusia viennin tukijalkoja. Harmaantuvalla Suomella on täydet mahdollisuudet olla hyvinvoiva myös jatkossa, kunhan vaan osaamme uudistua.

Lääketurvatoimintaamme vetävä Kaisu Ritamäki tuntee terveydenhuollon useasta eri vinkkelistä. Vapaalla Kaisu lenkkeilee koiran kanssa metsäpoluilla säässä kuin säässä – mutta millainen polku on johtanut hänet lääketurva-asioiden pariin? Lue lisää Kaisun tarinasta! ”Jo urani alussa työni fokuksessa ovat olleet potilaat. Ja näin on yhä edelleen. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 2001. Olin muutaman vuoden sairaanhoitajana Vaasan keskussairaalassa ja pyörähdin Tukholmassakin – elämä vei mennessään ja opin matkalla valtavasti terveydenhuollon arjesta. Pidemmän aikaa olin kuitenkin haaveillut farmasian opinnoista. Pääsin Kuopion yliopistoon opiskelemaan ja valmistuin farmaseutiksi 2007, myöhemmin jatkokouluttauduin vielä proviisoriksi. Olen työskennellyt niin apteekissa, lääketukun asiakaspalvelussa kuin lääkeinformaatiossakin. Viimeiset kymmenen vuotta olen keskittynyt lääketurva-asioihin. Reilu neljä vuotta sitten aloitin Novartiksen Patient Safety -tiimissä. Pian minulle tarjoutui mahdollisuus työskennellä Risk Management Plan Managerin ja Country Patient Safety Head deputyn rooleissa. Viime heinäkuusta lähtien olen ollut Country Patient Safety Head sekä vetänyt loistavaa tiimiä. Työkokemuksestani terveydenhuollon ja farmasian kentiltä on nykyisessä työssäni suuri hyöty. Tiedän, millaista on arki sairaalassa tai apteekissa ja ymmärrän, kuinka haastavia tilanteita terveydenhuollon ammattilaiset päivittäin kohtaavat. Toisaalta tiedän myös, kuinka antoisaa on, kun pystyy aidosti auttamaan toista ihmistä. Näitä taitoja ja kokemuksia tarvitsen, kun keskustelemme Novartiksella uusista projekteista ja suunnittelemme niihin liittyvien lääketurvavelvoitteiden toteuttamista. Haluan tehdä työtä, jolla on oikeasti merkitystä – ja sitä tällä työllä ainakin on. Tiimimme saa olla ylpeä tekemästään työstä! Toimenkuvamme on hyvin monipuolinen, mutta kaiken tekemämme työn ytimessä on kuitenkin haittatapahtumaraportointi. Olemme omalla panoksellamme varmistamassa potilaiden turvallisuutta ja ajantasaisen tiedon saatavuutta terveydenhuollon ammattilaisille hoitopäätösten tueksi. Tälle jos jollekin sydämeni sykkii intohimoisesti.”