Maaseudun kehittäminen on yhteisen maatalouspolitiikan nk. toinen pilari, jolla lujitetaan maaseutualueiden sosiaalista, taloudellista ja ympäristön kestävyyttä. Toisen pilarin toimilla tuetaan tulotukiin ja markkinatoimenpiteisiin keskittyvää ensimmäistä pilaria.
Yhteinen maatalouspolitiikka tukee maaseutualueiden kestävää kehitystä
- parantamalla maa- ja metsätalouden kilpailukykyä
- varmistamalla luonnonvarojen kestävän hoidon ja ilmastotoimet
- edistämällä maaseudun elinkeinoelämän ja maaseutuyhteisöjen tasapainoista aluekehitystä, mm. luomalla ja säilyttämällä työpaikkoja.
Yhteinen maatalouspolitiikka ja maaseudun kehittäminen
Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) osuus EU:n maaseudun kehittämistavoitteisiin rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto). Maaseuturahaston talousarvio vuosiksi 2021–2027 on 95,5 miljardia euroa. Siihen sisältyy 8,1 miljardin euron suuruinen lisäys Next Generation EU -elpymisvälineestä. Lisäyksen tarkoituksena on auttaa vastaamaan covid-19-pandemian aiheuttamiin haasteisiin.
Maaseudun kehittämismenoihin vuosina 2021–2022 sovelletut säännöt vahvistettiin 23.12.2020 hyväksytyssä yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäasetuksessa. Asetuksella laajennettiin monia voimassa olevia (alun perin vuosiksi 2014–2020 vahvistettuja) sääntöjä ja lisättiin joitakin elementtejä, joilla varmistettiin sujuva siirtyminen uuteen yhteiseen maatalouspolitiikkaan, joka on ollut käytössä vuodesta 2023 lähtien.
Lisätietoa
Maaseudun kehittäminen: kaavioita ja tilastotietoa
Maaseudun kehittämisohjelmat
Maaseuturahastosta myönnetään rahoitusta kullekin EU-maalle niiden laatimien maaseudun kehittämisohjelmien kautta. Maaseudun kehittämisohjelmia yhteisrahoitetaan kansallisista talousarvioista, ja ne voidaan valmistella joko kansalliselta tai alueelliselta pohjalta. Vaikka komissio hyväksyy maaseudun kehittämisohjelmat ja seuraa niiden toteutusta, kansalliset ja alueelliset hallintoviranomaiset tekevät hankkeiden valintaa ja tukien myöntämistä koskevat päätökset.
Kunkin maaseudun kehittämisohjelman tavoitteisiin on kuuluttava vähintään neljä maaseuturahaston kuudesta prioriteetista:
- tietämyksen siirron ja innovoinnin edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseudulla
- maatalouden kaikkien alojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä innovatiivisen maatalousteknologian ja metsien kestävän hoidon edistäminen
- elintarvikeketjun organisoinnin, eläinten hyvinvoinnin ja riskinhallinnan edistäminen
- voimavarojen käytön tehostaminen sekä tuki vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen siirtymiselle maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa
- maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen
- sosiaalisen osallisuuden edistäminen, köyhyyden vähentäminen ja talouden kehittäminen maaseutualueilla.
Maaseuturahaston prioriteetit on puolestaan jaettu 18:aan erityiseen kohdealaan. Maat asettavat ohjelmissaan tavoitteita, jotka liittyvät niiden valitsemiin prioriteetteihin ja kohdealoihin, ja laativat strategian tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Strategioita laatiessaan maat valitsevat toimia 20 laajan politiikkatoimen valikoimasta. Toimet voidaan räätälöidä kansallisten ja alueellisten olosuhteiden mukaan yhden tai useamman maaseuturahaston prioriteetin saavuttamiseksi. Tavoitteiden saavuttamista seurataan yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen avulla.
Maaseudun kehittämisohjelmien erityispiirteet
Ilmasto- ja ympäristömenot
Kunkin maaseudun kehittämisohjelman määrärahoista vähintään 30 prosenttia on osoitettava ympäristö- ja ilmastonmuutostoimiin. Suuri osa varoista ohjataan avustuksina ja vuotuisina tukina viljelijöille, jotka siirtyvät ympäristöystävällisempiin käytäntöihin.
Paikallisten toimien tukeminen
Vähintään viisi prosenttia kehittämisohjelmien määrärahoista on käytettävä Leader-toimintamalliin tai yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen perustuviin toimiin.
Älykkäiden kylien edistäminen
Maaseudun kehittämisohjelmilla voidaan tukea myös älykkäitä kyliä koskevaa aloitetta, jonka tavoitteena on antaa käyttöön monipuoliset välineet innovoinnin edistämiseksi ja laajentamiseksi maaseutualueilla eri puolilla Eurooppaa. Näin pyritään vastaamaan maaseutualueiden asukkaiden yhteisiin haasteisiin.
Rahoitusvälineet
Maaseuturahastosta tarjotaan rahoitusvälineiden kautta lainoja, pienluottoja, vakuuksia ja pääomaa. Niitä voidaan suunnata sellaisille maatalouden, metsätalouden ja maaseutualueiden toimijoille, jotka toteuttavat maaseuturahaston prioriteetteja edistäviä taloudellisesti kannattavia hankkeita. Lisätietoja maaseuturahaston rahoitusvälineistä on saatavilla Fi-compass-neuvontapalvelusta.
Kunkin EU-maan maaseudun kehittämisohjelmiin liittyvät asiakirjat, kuten kumppanuussopimukset, ohjelmatiivistelmät ja tietosivut.
Eurooppalainen YMP-verkosto
Eurooppalaisen YMP-verkoston (EU:n YMP-verkosto) kautta maatalouden ja maaseudun kehittämisen parissa toimivat kansalliset YMP-verkostot, organisaatiot ja -viranomaiset voivat verkottua unionin tasolla.
Se on foorumi, jolla voidaan keskustella ja vaihtaa hyviä käytäntöjä YMP:n täytäntöönpanosta. Se on tarkoitettu monenlaisille sidosryhmille, kuten jäsenvaltioiden viranomaisille, maataloustuottajille, arvioijille, paikallisille toimintaryhmille, Euroopan laajuisille organisaatioille, maatilojen neuvontapalvelujen tarjoajille ja innovoinnin tukipalveluille.
Verkosto tukee YMP:n strategiasuunnitelmien laatimista ja toteutusta, innovointia ja tietämyksen vaihtoa (maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus EIP-AGRI mukaan lukien) sekä YMP:n arviointia.
EU:n YMP-verkosto tarjoaa monenlaista toimintaa ja tietoa YMP:n strategiasuunnitelmien toteutuksesta kaikkialla EU:ssa, ja se on julkaissut kokoelman hyviä käytäntöjä. Verkosto järjestää myös tapahtumia ja laatii julkaisuja.
EU:n YMP-verkosto korvasi eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston sekä arvioinnin eurooppalaisen tukipalvelun ja EIP-AGRI-verkoston.
LEADER
Leader-toiminnassa on kyse alhaalta ylöspäin suuntautuvasta lähestymistavasta. Se kokoaa yhteen viljelijöitä, maaseutuyrityksiä, paikallisjärjestöjä, viranomaisia ja yksityishenkilöitä eri aloilta muodostamaan paikallisia toimintaryhmiä. Paikalliset toimintaryhmät laativat omat paikalliset kehittämisstrategiansa ja hallinnoivat omia määrärahojaan.
Leader-toimintamalli vahvistaa paikallisyhteisöjen siteitä, edistää innovointia kaikilla toimialoilla ja helpottaa tietämyksen jakamista paikallisten toimintaryhmien kesken kansallisella ja EU:n tasolla.
Leader-toimintamalli on ollut menestyksekäs 30 vuoden ajan, minkä ansiosta se on omaksuttu Euroopan aluekehitysrahastossa, Euroopan sosiaalirahastossa (ESR) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa (EMKR) ja laajemmin paikallisyhteisöjen omissa kehittämishankkeissa (CLLD). Tänä päivänä Leader-/CLLD-ryhmät hallinnoivat kymmeniä tuhansia taloudellista, kulttuurista, sosiaalista ja ympäristöön liittyvää hyötyä tuottavia hankkeita Euroopan maaseudulla.
Eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto tarjoaa yksityiskohtaista tietoa Leader-toimintamallista, muun muassa resursseja, työkalupaketteja ja tietokannan paikallisista toimintaryhmistä.
Maaseudun kehittämisen tulevaisuus
Uuden yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti maaseudun kehittämistoimet on sisällytetty kansallisiin strategiasuunnitelmiin vuodesta 2023 alkaen.
Komission tavoitteena on muokata maaseudun kehittämistoimista sellaisia, että niillä voidaan vastata paremmin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja maaseudun väestön sukupolvenvaihdokseen, ja samalla tukea edelleen eurooppalaisia viljelijöitä kestävällä ja kilpailukykyisellä maatalousalalla. Maaseudun kehittämistoimilla edistetään merkittävästi myös komission keskeisiä tavoitteita ja strategioita, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja maaseutualueita koskevaa pitkän aikavälin visiota.
Oikeusperustat
Asetus (EU) N:o 1303/2013, jossa vahvistetaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin (ERI-rahastot) sovellettavat yhteiset säännöt
Asetus (EU) N:o 1305/2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen
Asetus (EU) 1306/2013 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta
Asetus (EU) N:o 1310/2013 maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 807/2014 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja siirtymäsäännöksistä
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 640/2014 hallintojärjestelmästä ja suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytyksistä sekä hallinnollisista seuraamuksista
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 809/2014 asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta
