Báhtareaddji

Báhtareaddji lea olmmoš gii lea šaddan guođđit iežas ruovttubáikki. Báhtareaddjis lea leamašan bággu fárret go son doarriduvvo iežas ruovtturiikkas. Sáhttá leat náli, oskku, politihkalaš oainnuid, seksuála soju dahje dihto servodatjovkui gullevašvuođa geažil. Riikkaidgaskasaš riekti cealká ahte báhtareaddjis lea riekti oažžut dorvvu. Go olmmoš ohcá dorvvu, de čielggaduvvo leago ágga addit dan. Báhtareapmi lea okta ágga oažžut dorvvu, muhto gávdnojit vel eará ákkat. 2010-logus leat erenoamažot Syrilaččat šaddan báhtarit.

Dorvu

Olbmo vuoigatvuohta boahtit riikii dorvoohccin lea olmmošvuoigatvuohta ON:a olmmošvuoigatvuođa julggaštusa mielde. Muhto oažžut dorvvu dahje gohčoduvvot báhtareaddjin ii leat olmmošvuoigatvuohta. Riika gosa olmmoš lea boahtán ieš beassá mearridit oažžugo olmmoš dorvvu. Riikkaidgaskasaš rievttis lea njuolggadus mii cealká ahte riika ii oaččo sáddet ruovttoluotta olbmo dohko gosa lea ballu doarriduvvot.

ON lea maiddái cealkán ahte báhtareaddji ja eará olgoriikkalaččat galget leat ovttaárvosaččat dan riikkas gos sii leat. Muhtun dáfus maiddái leat ovttaárvosašvuohta riikkavuložiid ektui. Dasa gullá sihkkarastit báhtareaddjiid eallindili, geiget dokumeanttaid mat doibmet pássan nu ahte besset vuolgit dohko gosa sii háliidit.

Báhtareaddjit eai riikkavuložat dan riikkas gosa sii leat boahtán, ja dat galggašit máhccat ruoktot go dilli lea buorránan doppe. Dain lea goittotge vuoigatvuohta ohcat riikkavulošvuođa nugo eará nai olgoriikalaččat.

EU bijai johtui 1990 nu gohčoduvvon Dublin-kovenšuvnna, ja 2003 bohte dan sadjái Dublin-ásahus. Dan ásahusa mielde dorvoohcci ii beasa ieš válljet riikka, muhto šaddá ohcat dorvvu dan riikkas gosa vuosttažettiin boahtá.