Sámegielat

Sámegielat leat gielat maid sámit hállet. Sámegielat gullet uralalaš gielaid suopmelaš-ugralaš gielaidde. Sámegielat eat gula nuortamearasuopmelaš gielaidde degomat suomagiella ja esttegiella, mat leat sámegielaid gáidan fuolkegielat.

Davvisámegiela ja anárašgiela gaska leat 8 isoglossa dahjege gielalaš ráji, mat juhket sámegielaid oarje- ja nuortasápmelaš gielaide.

Klassifiseren

Sámegielaid guovllut 1. lullisámegiella 2. ubmisámegiella 3. biđonsámegiella 4. julevsámegiella 5. davvisámegiella 6. nuortalašgiella 7. anárašgiella 8. gielddasámegiella 9. darjjesámegiella

Sámegielat juhkojuvvojit guovtti joavkkui.

Oarjesápmelaš gielat

Lullijoavku

lullisámegiella (sullii 300 hálli)
ubmisámegiella (sullii 20 hálli)

Davvijoavku

Davvijoavkku oarjejoavku

biđonsámegiella (sullii 20 hálli)
julevsámegiella (sullii 2000 hálli)

Davvijoavkku davvijoavku

davvisámegiella (sullii 30 000 hálli, sullii 75 % sámegielagiin Norggas, Ruoŧas ja Suomas hállet davvisámegiela^[1])
- Durdnosa sámegiella
- Finmárkku suopmanat
  - Finmárkku oarjesuopmanat
  - Finmárkku nuortasuopmanat
- Mearrasámegiella

Nuortasápmelaš gielat

Nannánjoavku

anárašgiella (sullii 300 hálli, hállojuvvo Anárjávrri birrasis. )
nuortalašgiella (Suoma bealde sullii 300 hálli ja Ruošša bealde sullii 20-30)
áhkkilsámegiella (jávkkan 2000-logus, maŋimuš hálli jámii 2003:s)

Njárgajoavku

gielddasámegiella (sullii 650 hálli)
darjjesámegiella (sullii 6 hálli)

Giemasámegiella (jávkkan 1700-logus)

Dálá dilli

Buot sámegielat leat áitatvuloš gielat, muhto erenomážit ubmi-, biđon ja darjjesámegielat leat hui lahka jávkama.^[2]

Dilli Norggas

Dilli Ruoŧas

Dilli Suomas

Bealli Suoma 9 350 sámis ^[3] máhtet sámegiela. Suomas hállojuvvo davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella, main anárašgiella dušše Suomas. Buoremus dilli lea davvisámegielain, mii ii leat seamma áitatvuloš go eará sámegielat. Anárašgiela dilli lea vehá buoret go nuortalašgiela, dan dihte go anárašgielat giellabiessi doaibma lea joatkašuvvan guhkit áiggi. Suomas sámiid ruoktoguovllus ássi sámiin lea leamaš riekti geavahit sámegiela virgolbmuiguin jagi 1992 rájes, muhto virgeolbmuin ii gáibiduvvo sámegielmáhttu baicce geavahuvvo jorgaleaddjit ja dulkat. ^[4]

Suoma sámiid ruovttoguovllus(Ohcejoga, Anára ja Eanodaga gielddat ja Soađegili gieldda davvioassi) mánáin lea riekti lohkat vuođđoskuvllas ja logahagas sámegiela eatnigiellan, válljaávnnasin dahje eaktodáhtolaččat. Dasa lassin giella oahppahuvvo maid ruovttoguovllu olggobealde Oulus, Roavvenjárggas ja Soađegili girkogilis. Sámegiela lea vejolaš čállit studeantadutkosis eatnigiellan. Vuosttas háve dát dáhpáhuvai jagis 1994.

Sámit leat ain juo guovttegiellagat, mii darkuha dan, ahte sii hállet sámegiela lassin riikkaid váldogiela. Suomas skuvllain oahpahuvvo davvisámegiela lassin maid anáraš- ja nuortalašgillii, vaikke eanas oahpahusas lea davvisámegillii. Sámegielat oahpahusa birrasis leat Suomas sullii 500 oahppi, geain 150 oččot oahpahusa (davvi-, anár- dahje nuorta-)sámegillii. ^[5] Váldooassi oahpahusas dáhpáhuvvá 1–6-luohkáin.

Suomas golbma universitehta fállet sámegiela oahpahusa. Oulu universitehta Giellagas-instituhtas lea vejolaš studeret sámegiela váldoávnnasin. Oalgeávnnasin sámegiela lea vejolaš studeret Helssega universitehtas ja Lappi universitehtas.

Dilli Ruoššas

Ruošša beale sámiin dušše sullii 40 % máhtet sámegiela. Ruoššas lea hui unnán doarjá sámegielaide. Virgeolbmoin ii gáibiduvvo sámegielmáhttu iige geaidnogálbbain dihto sámegiella. Gielddasámegiella oahpahuvvo veháš skuvllain vieris giella. Áhkkilsámegiella lea jo jáddan juovlamánus 2003, go maŋimuš eatnigielahálli Marija Sergina jámii. Darjjesámegiella lea hui áitatvuloš ja dan hállá eatnigiellan vuollel 10 olbmo, geain nuorámus lea riegadan jagis 1937.^[4]

Olggobeal liŋkkat

Sámegielaid etymologaš diehtovuođđu

Gáldut

↑ Sámegiella, Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš 6.2.2007
↑ Endangered languages Ethnologue, Languages of the World
↑ Saamelaisten lukumäärä vuoden 2007 Saamelaiskäräjävaaleissa: Sámediggi ja Väestörekisterikeskus. (suomagillii)
↑ ^a ^á Venäjän saamenkieliset katoavat nopeasti] HS Digilehti 2.8.2008
↑ http://www.peda.net/veraja/saame/saamelaisuus peda.net

[KOTUS-1] Sámegiella, Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš 6.2.2007

[Etnologue1-2] Endangered languages Ethnologue, Languages of the World

[3] Saamelaisten lukumäärä vuoden 2007 Saamelaiskäräjävaaleissa: Sámediggi ja Väestörekisterikeskus. (suomagillii)

[Venäjän_saamenkieliset_katoavat_nopeasti-4] á Venäjän saamenkieliset katoavat nopeasti] HS Digilehti 2.8.2008

[peda-5] ttps://www.peda.net/veraja/saame/saamelaisuus peda.net

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]