tohtori
Suomi
Lyhenne
Käännökset
2. lääkäri
|
Ks. lääkäri |
Liittyvät sanat
Substantiivi
- korkein akateeminen oppiarvo, joka myönnetään henkilölle, joka on suorittanut itsenäistä tieteellistä tutkimusta ja puolustanut väitöskirjaansa julkisessa väitöstilaisuudessa. Ansioituneelle henkilölle voidaan ilman akateemisia meriittejä myöntää myös kunniatohtorin arvo.
- Väiteltyään tohtoriksi hän siirtyi liike-elämän palvelukseen.
- (arkikieli) lääkäri (myös ilman akateemista oppiarvoa)
- Tohtori määräsi vain särkylääkettä ja käski levätä.
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tohtori | tohtorit |
| genetiivi | tohtorin | tohtorien tohtoreiden tohtoreitten |
| partitiivi | tohtoria | tohtoreita tohtoreja |
| akkusatiivi | tohtori; tohtorin |
tohtorit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tohtorissa | tohtoreissa |
| elatiivi | tohtorista | tohtoreista |
| illatiivi | tohtoriin | tohtoreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tohtorilla | tohtoreilla |
| ablatiivi | tohtorilta | tohtoreilta |
| allatiivi | tohtorille | tohtoreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tohtorina | tohtoreina |
| translatiivi | tohtoriksi | tohtoreiksi |
| abessiivi | tohtoritta | tohtoreitta |
| instruktiivi | – | tohtorein |
| komitatiivi | – | tohtoreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tohtori- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
Johdokset
- verbit: tohtoroida