Museokeskus Vapriikki

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Vapriikki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Museokeskus Vapriikki
Vapriikin sisäänkäynti
Vapriikin sisäänkäynti
Perustettu 1996
Sijainti Alaverstaanraitti 5
Tampella, Tampere
Koordinaatit 61°30′11″N, 023°45′37″E
Vierailijoita vuodessa 225 216 (2023)[1]
Ylläpitäjä Tampereen kaupunki
Johtaja Anna Lyyra-Seppänen (vs. museonjohtaja) [2]
Kotisivut vapriikki.fi
Vapriikki Palatsinraitin sillalta nähtynä.
Sisääntuloaula.
Ravintolasali.

Museokeskus Vapriikki on Tampereella Tampellan kaupunginosassa Tammerkosken rannassa sijaitseva museokeskus, joka avattiin yleisölle syksyllä 1996.[3] Vapriikin näyttelyt käsittelevät muun muassa Tampereen ja Pirkanmaan historiaa, luonnontieteitä, taidetta, teollisuutta ja tekniikkaa sekä arkeologiaa ja vieraita kulttuureita.

Vapriikki on saanut nimensä ruotsinkielisestä tehdasta tarkoittavasta fabrik-sanasta.[4] Museokeskus toimii Tampellan tehtaan entisessä verstaassa, jonka vanhimmat osat on rakennettu 1880-luvulla. Vapriikin rakennus on osa valtakunnallisesti merkittävää Tammerkosken teollisuusmaisemaa, ja talo on suojeltu asemakaavalla vuonna 1995. Vapriikin noin 14 000 neliömetrin pinta-alasta puolet on varattu näyttelyille ja yleisötiloille. Loput tiloista on tarkoitettu keskuksen muulle toiminnalle, kuten tutkimukselle ja arkeologiselle työskentelylle.[3][5]

Vapriikki valittiin ”vuosisadan museoksi” lokakuussa 2017 pidetyssä Vuosisadan Kulttuurigaalassa, joka oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.[6]

Vapriikin yhteydessä sijaitsevat Kivimuseo, Mediamuseo Rupriikki, Pirkanmaan maakuntamuseo, Postimuseo, Suomen Jääkiekkomuseo, Suomen pelimuseo ja Tampereen luonnontieteellinen museo.[3][7][8]

Aiemmin Vapriikissa ovat toimineet myös Tampereen nykytaiteen museo, Kenkämuseo ja Nukkemuseo.[9][10][11]

Vapriikissa on aina yli kymmenen samanaikaista näyttelyä. Kivimuseon, Rupriikin, Postimuseon, Jääkiekkomuseon, Pelimuseon ja Luonnontieteellisen museon perusnäyttelyt ovat jatkuvasti esillä. Pysyväisluonteisiin näyttelyihin kuuluu myös Finlaysonin historiaan keskittyvä Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi. Museokeskuksessa järjestetään lisäksi vaihtuvia näyttelyitä, joista osa on kansainvälisiä.[3][12]

Vapriikin näyttelyitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2013 Vapriikissa oli esillä aitoja terrakottasotilaita.[13]
Birckala 1017 -näyttely esitteli viikinkiaikaista hämäläiskylää.[14]
  • Samaanit – Siperian luonnonkansojen salattu maailma (1998–1999)
  • Pirkanmaa – Matka maakunnan historiaan (2001–2009)
  • Metalli (2001–2011)
  • Tuhannen kengän tarina (2003–2015)
  • Samurai – tuhat vuotta kulttia ja kulttuuria (2004)
  • Tiedon palatsi – aarteita Pietarista (2004)
  • Ainut ja jumalten maailma (2004–2005)
  • Orinoco – Amazonian intiaanikulttuureita Venezuelasta (2004–2005)
  • Fabergén aika (2006)
  • Jadeprinsessa (2007)
  • Velomania! – Pyörällä halki aikojen (2007–2008)
  • Dora Jung – Pellavan lumo (2007–2009)
  • Tiibet (2008–2009)
  • Innovaatiot (2008–2016)
  • Tampere 1918 (2008–2017, uudistettuna 2018–)
  • Sitting Bull – Intiaanipäällikkö Istuvan Härän maailma (2009)
  • Aika leikkiä – lelulaatikon aarteita (2009–2016)
  • Tammerkoski ja kosken kaupunki (2009–2019)
  • Inrō – avain samuraiden aikaan (2010–2011)
  • Karhun vuosi (2010–2011)
  • Luokaamme uusi maailma! – Agitaatioposliinia Pietarin Eremitaasista (2011)
  • Ladyn tyyli – muotokuvaaja Lady Ostapeckin Amerikan pukuja ja potretteja (2011–2012)
  • Lennossa – Linnut Vapriikissa (2012–2013)
  • Muumiot – matka kuoleman valtakuntaan (2012–2013)
  • Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet (2013)
  • Afroditen valtakunta – kauneus, rakkaus ja erotiikka antiikin maailmassa (2014)
  • Revontuli – säkenöivää eleganssia Pohjolasta (2014–2015)
  • Viestinviejät (2014–)
  • Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla (2015)
  • Jääkauden jättiläiset (2016)
  • Hurriganes (2016–2017)
  • Nukkekekkerit (2016–2019)
  • Kielletty kaupunki – elämää Kiinan keisarien hovissa (2017)
  • Kadonneet kaunottaret – Tampereen rakennushistoriaa (2017–2018)
  • Birckala 1017 (2017–2019)
  • Marilyn – nainen roolien takana (2018)
  • Dracula – vampyyrit Vapriikissa (2019)
  • Ostia, portti Roomaan (2019–2020)
  • Teatterikaupunki (2019–2021)
  • Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi (2020–)
  • Ritarit (2021)
  • Apinat – kädellisten tarina (2022)
  1. Hirvonen, Mikko: Vapriikki ja Museo Milavida tekivät kävijäennätyksensä yle.fi. 2.1.2024. Viitattu 20.1.2024.
  2. Yhteystiedot Museokeskus Vapriikki. Viitattu 20.1.2024.
  3. a b c d Monipuolinen museokeskus Museokeskus Vapriikki. Viitattu 14.11.2020.
  4. Louhenjoki-Schulman, Pirkko-Liisa & Hedenström, Kaius: Suomen kulttuurinähtävyydet, s. 145. (Suom. Jyri Kokkonen & Kari Koski) Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-12979-1
  5. Lyyra-Seppänen, Anna: Museokeskus Vapriikki, rakennushistoriaselvitys: Yhteenveto (PDF) s. 39. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2012. Arkistoitu 2.12.2022. Viitattu 25.5.2022.
  6. Mattila, Mattias: Sibelius, Sinuhe egyptiläinen, Aki Kaurismäki... – Listasimme kaikki Vuosisadan Kulttuurigaalassa palkitut 18.10.2017. Yle Uutiset. Viitattu 30.10.2017.
  7. Pirkanmaan maakuntamuseo. Museokeskus Vapriikki. Arkistoitu 5.10.2016. Viitattu 17.10.2016.
  8. Suomen pelimuseo Museokeskus Vapriikki. Arkistoitu 29.12.2016. Viitattu 5.1.2017.
  9. Nykytaiteen museo. 25.2.2015. Tampereen taidemuseo. Arkistoitu 30.10.2016. Viitattu 17.10.2016.
  10. Poikajärvi, Tähtitalvikki: Kenkämuseon näyttely Vapriikissa päättyy 4.9.2015. Museokeskus Vapriikki. Arkistoitu 19.10.2016. Viitattu 17.10.2016.
  11. Museokeskus Vapriikki kokosi lelunäyttelyn Turun Sanomat. 10.2.2009. Arkistoitu 28.10.2021. Viitattu 14.11.2020.
  12. Viihtymistä, oppimista ja yllättymistä Museokeskus Vapriikki. Viitattu 11.9.2020.
  13. Rämö, Marjo: Terrakotta-armeija on nyt Tampereella. Tamperelainen. 12.6.2013. Arkistoitu 20.9.2017. Viitattu 20.9.2017.
  14. Birckala 1017 Museokeskus Vapriikki. Viitattu 20.9.201.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]